Vahingonkorvaus, autovaurio, 19.8.2021, Lontoonkatu 3

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 12.10.2021 esittänyt kaupungille 1859,65 euron ja osittain vielä erittelemättömän vahingonkorvausvaatimuksen ajoneuvon korjauskuluista. Hakijan pysäköitynä ollut ajoneuvo on 19.8.2021 yön aikana vaurioitunut sen päälle kaatuneesta liikennemerkistä osoitteessa Lontoonkatu 3.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat rakenteet sekä muut yleiset alueet niiltä osin kuin ne kunnan osaksi on lain mukaan säädetty. Kunnan hallinnassa oleva taitorakenne ja muu yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Myös liikennemerkit kuuluvat kadun rakenteellisen kunnossapidon piiriin.

Vahinkoalueella kunnossapitoa suorittavalta urakoitsijalta on pyydetty selvitys asiassa. Selvityksen mukaan vahinkopaikalta on tullut ilmoitus kaatuneesta liikennemerkistä 19.8.2021 ja 23.8.2021. Ilmoitusten jälkeen paikalla on käyty vaihtamassa merkki uuteen. Vahingon aiheuttanut merkki on ollut katkenneena juuriputkestaan tuntemattomasta syystä. Kyseinen merkki on ollut hakijan toimittaman kuvankin perusteella hyväkuntoinen.

Vahingon aiheuttaneesta merkistä ja sen korjaustarpeesta on ennen vahinkoa tullut 25.6.2021 kaupungille ilmoitus ja se on korjattu tuolloin heti 26.6.2021. Tuolloin merkkiin ei ole syntynyt rakennevaurioita, vaan se on ollut vinossa ja suoristettu.

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama, liikennemerkin pystytysputken käyttöiän ollessa noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa. Merkit istutetaan niin syvään, ettei tavanomaisen tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta.

Liikennemerkeille erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.

Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan säämittausaseman mukaan tuulen keskinopeus on vahinkopäivänä vaihdellut 5 - 10,8 m/s, mikä luokitellaan navakaksi tuulen nopeudeksi. Puuskassa tuuli on puhaltanut hetkellisesti kovimmillaan 15,5 m/s, pääasiallisesti puuskissakin pysyen navakan tuulen nopeudessa. Liikennemerkit kestävät hyvin tällaisen tuulennopeuden.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingon aiheuttaneen liikennemerkin perustus on kunnossapitäjän mukaan näyttänyt hyvältä myös vahinkokuvissa, juuriputki ei ole ollut edes pintaruosteessa, eikä merkissä ole ollut muutenkaan havaittavissa olevaa vikaa. Merkki on kaatunut tuntemattomasta syystä. Siitä, mikä ulkopuolinen voima merkkiin on kohdistunut, ei kaupungilla ole tietoa. Ilkivallan tai ulkopuolisen aiheuttaman vahingon mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Vahingon aiheuttanut liikennemerkki on uusittu kaatumisen jälkeen kunnossapitopiirin toimesta.

Asiassa ei ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että kaupunki olisi laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton. Näin ollen kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–3 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53