Valtuustoaloite, lelulaatikoita leikkipuistoihin

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Leikkipalvelut yleisissä puistoissa

Helsingin tavoitteena on tarjota puistoissa monipuolisia, turvallisia, helposti saavutettavia ja vapaasti käytettäviä leikkipalveluita eri puolilla kaupunkia lapsiperheille ja erityisesti tarha- ja alakouluikäisten fyysisen, henkisen ja sosiaalisen aktiivisuuden tukemisessa. Leikkialueiden pääkäyttäjiä ovat leikki-ikäiset lapset vanhempineen, alakouluikäiset itsenäiset käyttäjät sekä yläkouluikäiset nuoret, joiden ajanviettotarpeita pyritään leikkialueilla myös huomioimaan.

Leikkipalvelut muodostuvat leikkipuistoista ja leikkipaikoista. Helsingissä on leikkipuistoja 61 kpl ja leikkipaikkoja 241 kpl. Leikkipuistot ovat pinta-alaltaan suuria ja palvelutasoltaan monipuolisia. Niissä on leikkipuistorakennus ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (Kasko) järjestämää leikkitoimintaa ja sisätilat käytössä. Leikkipuistoissa on käytettävissä niiden aukioloaikaan (klo 8 - 16) monipuolinen ulkoleikkivälineistö (mm. hiekkalelut, potkumopot/-pyörät, ulkopelit, yms.), mikä korjataan lukittuihin varastoihin ilta- ja yöajaksi. Leikkipaikat (241 kpl) ovat pinta-alaltaan pienempiä ja yksinkertaisemmin varusteltuja, eikä niissä ole järjestettyä toimintaa eikä yhteisessä käytössä olevia leikkikaluja.

Leikkipuistojen ja leikkipaikkojen suunnittelussa ja kunnossapidossa huomioidaan EU tasoiset turvastandardit, mikä tarkoittaa mm. riittäviä turvaetäisyyksien varaamista. Leikkipuistoissa ja leikkipaikoilla sijaitsevien toiminnallisten välineiden ja erilaisten rakenteiden ympärillä tulee olla standardien määrittelemää vapaata tilaa. Esimerkiksi liukumäet ja keinut vaativat ns. pakotetun liikkeen suojaksi vapaan alueen. Eri välineiden ja varusteiden vapaat tilat eivät saa leikata toisen välineen vastaava tilaa tai olla päällekkäin esim. vaadittavan putoamisalustan kanssa. Välineiden vaatimat putoamisalustat ja vapaat tilat tulee olla vapaita kaikista esteistä. Lisäksi on huomioitava, että leikkialueita ympäröivien aitojen viereen tai liian lähelle esim. puita ja leikkialueen rakennelmia ei saa sijoittaa mitään varusteita, joiden kautta lapsi pääsee kiipeämään yli aidan ja tai jonnekin korkealle ja mahdollisesti putoamaan.

Lelulaatikoista muodostuu huomattava kustannuserä

Puistoissa sijaitsevien leikkipaikkojen vakiovarustukseen eivät kuulu leikkivälinelaatikot. Niille ei ole suunnittelun yhteydessä määritelty paikkoja eikä varattu tilaa. Leikkialueet ovat pinta-alaltaan usein melko pieniä ja jälkeen päin laatikoiden sijoittelu leikkialueille voisi olla jopa haastavaa edellä kuvatun vapaan tilan näkökulmasta. Leikkipuistoissa on erikseen leikkivälinevarastot tai lelulaatikot irtoleluja varten ja niistä vastaa leikkipuiston henkilökunta. Joillakin leikkipaikoilla on leikkivälinelaatikoita, mutta ne ovat lukittuja ja niiden käyttöön ja päivittäiseen huoltoon on määritelty aina joku vastuutaho esim. puistotäti.

Yhteiskäytössä olevista avoimista leikkivälinelaatikoista aiheutuisi merkittävä kustannuserä. Niiden hankinta nykyisiltä hankitalain mukaisesti kilpailutetuilta toimittajilta olisi noin 1 500 - 2 000 euroa per laatikko. Jos kaikkiin leikkipuistoihin ja leikkipaikkoihin ryhdyttäisiin järjestämään asukkaiden omille leikkivälineille tarkoitettuja säilytyslaatikoita, tarkoittaisi se
leikkipuistoihin 91 500 - 122 000 euron ja leikkipaikkoihin
361 500 - 482 000 euron menoerää. Välttämättä kaikille alueille ei olisi tarve hankkia yhteiskäytössä olevaa lelulaatikkoa, mutta kaupunkistrategian yhdenvertaisuustavoitteen toteutumisen turvaamiseksi vaatisi hankinta ennen toimeenpanoa verkostotarkastelun, jolla varmistettaisiin, että uusi palvelumuoto olisi tasapuolisesti kaikkien kaupunkilaisten saatavilla eri puolilla kaupunkia. Pelkät hankintakustannukset vaativat erillismäärärahan ja hyväksynnän talousarviossa.

Hankintakustannuksen lisäksi aina avoimesti käytössä olevat lelulaatikot vaativat säännöllistä huoltoa eli varmistamista, että ne toimivat (esim. saranat, kaasujouset) ja ovat turvallisia. Päivittäin tulisi tarkistaa, että laatikoita ei käytetä väärin, eikä niistä löydy esim. huumeneuloja, roskia, pullonsiruja, ulostetta, rikkinäisiä leluja, nukkujaa tai jotain muuta, mistä mahdollisesti voisi aiheutua lapsille vaaraa. Lelulaatikoiden kannet ovat painavia ja itsenäisesti leikkialueita ja lelulaatikoita käyttäville lapsille voisi koitua vaaratilanteita kansia avattaessa ja suljettaessa. Kannet saattaisivat myös jäädä auki pitkiksikin ajoiksi ja niiden sisältö säiden armoille. Ongelmia ja mielipahaa saattaisi myös syntyä laatikoista katoavista tai rikotuista leluista.

Oleva leikkivälineistö kaipaa korjaamista

Leikkipuistoissa ja leikkipaikoissa on toiminnallisia välineitä ja varusteita yhteensä noin 3 300 kpl. Lukuun eivät sisälly penkit, roska-astiat ja pöytäpenkit.

Vuonna 2021 tarkastustulosten ja riskiarviointi RAPEX direktiiviin (2010/15/EU) perusteella leikkipalveluidemme toiminnallisesta välineistöstä 14 % (noin 462 kpl) kuului riskiluokitukseltaan kriittiseen tai vakavan riskin luokkaan eli vaativat välittömiä riskinhallinnan toimenpiteitä tai korjaustoimia ensi tilassa. Välineistössä 18 % oli vain pieni riski ja 11 % ei ollut minkäänlaista riskiä eli 1 180 kpl oli kunnossa.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto katsoo, että nykyisellä puistojen kunnossapidon rahoitustasolla ei ole mahdollista laajentaa leikkipalveluiden varustetasoa asukkaiden yhteiskäytössä olevilla leikkivälinelaatikoilla. Uusien lelulaatikoiden hankintahinnasta ja huoltokustannuksista aiheutuisi merkittävä menoerä, koska yhdenvertaisuusnäkökulmasta niitä tulisi järjestää eri puolille kaupunkia asukkaiden käyttöön. Laatikoiden käyttöön liittyy lisäksi arvaamattomia turvallisuusriskejä, joista kaupunki leikkipalveluiden järjestäjänä olisi vastuussa. Leikkialueiden nykyisen välineistön pitäminen turvallisena ja käyttökunnossa vähentämällä korjausvelkaa, on tavoiteltavampaa kuin lisätä leikkialueiden olevaa välineistöä.