Poikkeaminen, Suutarila, Kimnaasipolku 5, Kaupunkiympäristön toimiala

HEL 2021-011913
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 19. / 226 §

Suutarila, Kimnaasipolku 5, poikkeamishakemus

Stadsmiljönämnden

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin 40119 tontteja nro 1 ja 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11965 seuraavasti:

  • Ylitetään asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus (7 000 k-m²) 3 200 k-m²:lla (ylitys 46%).
  • Ylitetään (YOS)-korttelialueen eteläinen tontinraja siten, että monimuotoiseksi suunnitellun monitoimirakennuksen yksi sivu saa ulottua enintään kaksi metriä puistoalueelle (VP) alustavan suunnitelman mukaisesti.
  • Ylitetään asemakaavassa osoitettu rakennusala suunnitteluratkaisussa esitetyllä tavalla siten, että:
    • Rakennusala saadaan ylittää etelään päin 12 m metriä tontin rajojen sisällä sekä siten, että tontin rajan ylittävä osuus saa olla 2 m. Poistumisporras ylittää rakennusalan rajan länteen päin 3 m.
    • Rakennusala saadaan ylittää länteen päin noin 42 m sekä pohjoisemmalta osalta noin 6 m. Poistumistieporras mukaan luettuna yhteensä 10 m.
    • Tarvittavat monitoimitalon aputilat kuten huoltorakennus-, talousrakennus-, maalämpökeskus-, lämmönjako-, varasto-, kota-, katos-, ym. -tilat saadaan rakentaa asemakaavaan osoitetun rakennusalan ulkopuolelle puistoalueelle. Tarvittavat maalämpökaivot saadaan sijoittaa puistoalueelle. em. rakennelmista kaksi sijoittuu kiinni tontin rajaan.
  • Asemakaavan mitoitusnormin mukaiset autopaikat saadaan sijoittaa Kämnerintien katualueelle ja tontille. Tontille tulee rakentaa liikuntaesteisille sopivat autopaikat.
  • Rakennetaan osa leikkipuiston ulkotiloista opetusta ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YOS).
  • Sallitaan päiväkoti Pikkuprinssin käytössä olevan tontin (YS) 40136/1 ja rakennettavan monitoimitalon tontin (YOS) 40119/2 yhteiset ajoyhteydet ja pysäköintijärjestelyt tontilla 40136/1.
  • Koulun -, päiväkodin - ja leikkipuiston ulko-alueet saadaan rakentaa osittain puistoalueelle.
  • Huoltoajoyhteyksiä saadaan järjestää puistoalueille.
  • Maalämpöasennuksia saadaan sijoittaa puistoalueelle.
  • Autojen latauspisteitä ei rakenneta yleiselle liikennealueelle.

Maksu

1 297 euroa

Hakija

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tilat-palvelu

Rakennuspaikka

40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin 40119 tontit 1 ja 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa peruskoulun, päiväkodin ja leikkipuiston (10 200 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11965 siten, että

  • Ylitetään asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus (7 000 k-m²) 3 200 k-m²:lla (ylitys 46%).
  • Ylitetään (YOS)-korttelialueen eteläinen tontinraja siten, että monimuotoiseksi suunnitellun monitoimirakennuksen yksi sivu ulottuu enintään kaksi metriä puistoalueelle suunnitelman mukaisesti.
  • Ylitetään asemakaavassa osoitettu rakennusala suunnitteluratkaisussa esitetyllä tavalla siten, että:
    • Rakennusala ylitetään etelään päin n.11,5 m metriä tontin rajojen sisällä sekä siten, että tontin rajan ylittävä osuus on 1,7 m.
    • Rakennusala ylitetään länteen päin noin 42 metriä sekä pohjoisemmalta osalta noin 5,5 m.
    • Tarvittavat monitoimitalon aputilat kuten huoltorakennus-, talousrakennus-, maalämpökeskus-, lämmönjako-, varasto-, kota-, katos-, ym. –tilat rakennetaan asemakaavaan osoitetun rakennusalan ulkopuolelle puistoalueelle.
  • Asemakaavan mitoitusnormin mukaiset autopaikat sijoitetaan Kämnerintien katualueelle ja tontille.
  • Rakennetaan osa leikkipuiston ulkotiloista opetusta ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YOS).
  • Sallitaan päiväkoti Pikkuprinssin käytössä olevan tontin (YS) 40136/1 ja rakennettavan monitoimitalon tontin (YOS) 40119/2 yhteiset ajoyhteydet ja pysäköintijärjestelyt tontilla 40136/1.
  • Koulun -, päiväkodin - ja leikkipuiston ulkoalueet rakennetaan osittain puistoalueelle.
  • Huoltoajoyhteyksiä järjestetään puistoalueille.
  • Maalämpöasennuksia saadaan sijoittaa puistoalueelle.
  • Autojen latauspisteitä ei rakenneta yleiselle liikennealueelle.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uudisrakennus sijoittuu pääosin korttelin 40119 tontille 2, mutta ylittää tontin rajan eteläpuoliselle puistoalueelle VP (Maatullinpuisto). Tähän on saatu suostumus puistoalueen omistajalta, eli Helsingin kaupungin tonttiosastolta. Tontin rajan ylityksen kohteena on huoltopihan huoltoajon vaatima tila tontin luoteiskulmassa.

Koulurakennus ylittää asemakaavan mukaisen rakennusalan etelä- ja länsipuolella (etelään n.11,5 m metriä tontin rajojen sisällä + tontin rajan ylittävä osuus 1,7 m ja länteen n. 41,5 metriä sekä n. 5,5 m). Huoltorakennukset, kuten koulun maalämpökeskus, eivät sijoitu asemakaavassa olemassa olevalle rakennusalalle.

Hakija perustelee puistoalueelle rakentamista sillä, että uudisrakennus, pihavarastoineen ja katoksineen, piha-alue sekä maalämpökaivot pääosin tulevat asemakaavamuutoksen myötä sijoittumaan tontille. Maatullinpuiston alue koulun eteläpuolella toimii jo nykyisellään koulun piha-alueena. LPA-alueen laajeneminen puistoalueelle toteutuu n. 1 autopaikan laajuudelta. Tulevan vireillä olevan asemakaavamuutoksen tavoitteena on ratkaista Päiväkoti Pikkuprinssin ja koulun uudisrakennuksen huoltoajoyhteys ja pysäköintiratkaisu kokonaisuutena. Pysäköinnin järjestäminen turvallisesti sekä puistomaisemaa säästävästi järjestyy luontevasti nykyisen Kämnerintien liikennealueella sekä olemassa olevalla LPA-alueella vuorottaispysäköintinä.

Hakija perustelee poikkeamista autopaikkojen sijoituksesta siten, että Maatullin koulu ja sen piha liittyvät julkisten ulkotilojen sarjaan: 1970-luvulla kaavoitettu Maatullinkuja on noin 0,8 km pitkä ajoneuvoliikenteestä erotettu polveilevasti linjattu tapulikaupunkilaisten vain jalankululle ja polkupyöräilylle varattu raitti (asemakaavassa merkintä pp), jota torimaiset aukiot jaksottavat. Maatullinkuja ja -aukio muodostaa kokonaisuuden ympäröivän rakennuskannan kanssa ja edustaa aikakautensa suunnitteluihanteista mm. kompaktikaupunki-ajatusta, jolla pyrittiin sosiaalisen kanssakäymisen tiivistämiseen asuinalueilla. Maatullinkujan raitti aukioineen on luokiteltu arvoympäristöksi.

Em. kaupunkimaisemallisten arvojen säilymisen vuoksi, sekä etenkin alueen turvallisen käytön vuoksi, tavoitteena on, että Maatullinkujan ympäristö on rauhoitettu ajoneuvoliikenteeltä ja sen ylitse kulkee ajoneuvoliikennettä mahdollisimman vähän. Maatullinkujan ylittäminen ajoneuvoliikenteellä on turvallisuusriski; kohdassa risteävät jalankulku- ja pyöräliikenne. Nimenomaisesti pienten lasten liikkuminen jalan tulee uudisrakentamisen myötä moninkertaistumaan puistoalueen pohjoisosassa. Pysäköinnin järjestäminen turvallisesti toteutuu luontevasti nykyisen Kämnerintien liikennealueella sekä olemassa olevalla LPA-alueella vuorottaispysäköintinä.

Hakija perustelee tontille ajoa Maatullinkujalta Tuulaakinpuiston kevyenliikenteen väylän kautta sillä, että tulevan asemakaavamuutoksen tavoitteena on ratkaista Päiväkoti Pikkuprinssin ja koulun uudisrakennuksen huoltoajoyhteys ja pysäköintiratkaisu turvallisena kokonaisuutena. Kimnaasinpolun pihakatua ei turvallisuussyistä enää tulla käyttämään koulun tontille ajoon. Koulun huoltoajo tulee käyttämään samaa ajoyhteyttä Pikkuprinssin ajoyhteyden kanssa. Ajoyhteys on nykyisen asemakaavan mukainen. Sen sijaan liikuntaesteisten pääsy koulun tontille ja le-pysäköinnin järjestäminen mahdollisimman lähelle pääovea edellyttävät, että tontille ajo Maatullinkujalta sallitaan myös Tuulaakinpuiston kevyenliikenteen väylän yhteydestä.

Hakija perustelee leikkipuiston rakentamista asemakaavan mukaiselle YOS-korttelialueelle sillä, että uudisrakennus noudattaa arkkitehtuurikilpailun tilaohjelmaa, johon sisältyy leikkipuiston tarvitsemat sisätilat. Leikkipuiston osa, jossa on valvottua toimintaa, on tarpeen sijoittaa em. sisätilojen yhteyteen. Tulevassa asemakaavan muutoksessa erotetaan leikkipuiston alue Maatullinpuiston tontista ja 40911/2 tontista omaksi tontikseen leikkipuiston sijoitusta, ylläpitoa ja hallintoa varten.

Asemakaavassa Kimnaasipolun pihakatu muodostaa lyhyen pisto-osan koulun rakennusalan eteläpuolella. Kyseinen pihakatuosuus rakennetaan osaksi koulun pihaa. Alueen liikennesuunnittelun tavoitteena on, että ajoneuvoliikenne tulee poistumaan Kimnaasipolulta ja uudisrakennuksen huoltoajo tulee tapahtumaan Kämnerintieltä. Poikkeuksena on teknisen työn opetustilojen huoltoajo, jonka ajoyhteys tapahtuu edelleen Kimnaasinpolulta. Hakija perustelee poikkeamista, että siten taataan alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen, asuin- ja toimintaympäristön parantaminen sekä ympäristön tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.

Hakija perustelee sähköautojen latauspisteiden rakentamisvelvollisuudesta poikkeamista sillä, että uudisrakentamisen yhteydessä ei asenneta sähköautojen latauspisteitä. Maatullin koulun, päiväkodin ja leikkipuiston uudisrakennuksen pysäköinti ei sijoitu tontille vaan Kämnerintien liikennealueelle sekä yleiselle pysäköintialueelle tontilla 10136/1. Uudisrakennuksesta johdettu kaapelointi yleiselle liikennealueelle sekä yleiselle pysäköintialueelle ei ole perusteltua.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 27.4.2011 hyväksytty asemakaava nro 11965. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu opetusta ja sosiaalitointa palvelevien rakennus korttelialueeksi (YOS). Tontille 40119/2 on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 7 000 k-m² (tontin pinta-ala on 18 672 m²).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu osittain asuntovaltaiseksi alueeksi A3 ja virkistys- ja viheralueeksi.

Tapulikaupunkiin on tarve toteuttaa alueen palvelurakennuksia korvaava uudisrakennus lähes tuhannelle oppijalle. Uusi koulu- ja päiväkotirakennus tulee olemaan alueen keskeinen julkinen palvelurakennus. Haasteita asetti kaupunkikuvallinen soveltuvuus olemassa olevan asuinalueen keskelle ja puistoalueen reunalle. Asetetut tavoitteet täyttävän suunnitteluratkaisun löytämiseksi hankkeesta päätettiin järjestää yleinen, kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu (yleinen, kaksivaiheinen arkkitehtikilpailu 6/2020 – 3/2021, jossa oli mukana 71 hyväksyttyä ehdotusta).

Kilpailun voitti ehdotus ”Metsäaukio”. Tekijät olivat Kööpenhaminasta:
Fors Arkitekter / Sofia Fors Adolfsson, arkkitehti sekä Blomqvist Arkitektur / Rebecka Blomqvist Petersen, arkkitehti.

Nykyinen asemakaava ei salli riittävän suuren yksikön rakentamista, joten uuden asemakaavan laatiminen on käynnistetty. Rakennushankkeen kiireellisyydestä johtuen uusi asemakaava ei ehdi valmistua ajoissa, joten rakennuslupa voidaan myöntää poikkeamispäätöksen nojalla. Arkkitehtikilpailun lopputuloksen arvioitiin toimivan oivallisesti uuden asemakaavan pohjana.

Nykytilanteessa rakennuspaikalla sijaitsee vuonna 1980 valmistunut koulurakennus.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (21.12.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttajan mielestä Maatullin uuden koulun rakentamissuunnitelman mukaiset pysäköintipaikat ovat riittämättömät. Nykyisen suunnitelman paikat eivät tule muistuttajan mukaan riittämään huomioiden koulun ja päiväkodin työntekijämäärä ja muut kaavoitussuunnitelmat alueella. Kämnerintien pysäköintipaikat eivät riitä muistuttajan mielestä tulevalle autoliikenteen määrälle ja sen takia liikennettä tulee siirtymään muille kaduille alueella ja lisää haittaa alueen asukkaille sekä vaarantaa turvallisuutta.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että autopaikkamäärä perustuu arvioon Maatullin koulun, päiväkodin ja päiväkoti Pikkuprinssin tarvitsemiin riittäviin autopaikkamääriin liittyen. Liikennesuunnitelma autopaikkamäärineen on asemakaavoitus- ja liikenne- ja katusuunnittelu -palvelujen yhteistyönä laatima ja suunnitelma huomioi valmisteltavana olevan kaavamuutoksen.

Autoliikenne järjestetään ja keskitetään Kämnerintien suunnasta alueen ulkosyöttöisen liikenneperiaatteen mukaisesti. Kämnerintien katualuetta hyödynnetään pysäköintiin, jotta koulun lähialueet ja kävely/pyöräily reitit voidaan rakentaa turvallisiksi ja viihtyisiksi puiston yhteyteen. Enemmistö henkilökunnasta käyttää työmatkoihinsa polkupyörää ja rakennuksella on hyvä saavutettavuus julkisin liikennevälinein. Monitoimitalo on erinomaisesti ja turvallisesti saavutettavissa kävellen ja polkupyörillä eri suunnista.

Autopaikat ovat ympäristön asukkaiden käytössä kouluajan ulkopuolella. Kaupunki pyrkii kaavoituksella ja rakentamisella parantamaan asuinympäristön palvelutasoa, laatua ja vetovoimaisuutta. Auto- ja saattoliikenne koulun ympärillä ja Kimnaasipolulla on ollut hallitsematonta. Erityisesti koulun, päiväkodin ja leikkipuiston välittömässä lähiympäristössä ajoneuvoliikenteen rajoittaminen ja estäminen lisää turvallisuutta.

Pääosa käyttäjistä lähestyy rakennusta pohjoisesta, joten autoliikenteen ohjaaminen rakennuksen pohjoispuolelle Kämnerintielle parantaa merkittävästi aiempaa tilannetta.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, jonka mukaan kyseessä on kaskon palvelukäyttöön tuleva rakennus ulkoalueineen, jonka on tarkoitus toimia yhtenä keskeisenä palvelutilana.

Perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska koulun, päiväkodin ja leikkipuiston rakentaminen ja poikkeaminen rakennusalasta on voimassa olevan asemakaavan periaatteiden mukainen. Poikkeamisen myötä taataan tontin ja puistoalueiden tarkoituksenmukainen käyttö sekä mahdollistetaan käyttö nykyistä Maatullin koulua suuremmalle ja monipuolisempia palveluja tarjoavalle monitoimitalo-uudisrakennukselle.

Poikkeaminen asemakaavasta nähdään tarpeelliseksi Puistolan ja Tapulikaupungin palveluverkon uudistamiseksi ja palveluiden alueelliselle saatavuudelle. Tapulikaupunkiin nähdään tarpeelliseksi toteuttaa alueen palvelurakennuksia korvaava uudisrakennus noin tuhannelle oppijalle. Uusi koulu- ja päiväkotirakennus tulee olemaan alueen keskeinen julkinen monikäyttöinen palvelurakennus. Monitoimitalon rakentaminen kytkeytyy Tapulikaupungin ja Puistolan palvelutilaverkon alueella usean koulun uudistamisaikatauluun ja väistötilajärjestelyihin, joita on haettu yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kaupunki tarkasteli vuonna 2018 Puistolan, Heikinlaakson ja Tapulikaupungin palvelutiloja kokonaisuutena ja järjesti asukkaiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa yhteistyö ja suunnittelutilaisuuksia. Asemakaavaa muutetaan samanaikaisesti poikkeamismenettelyn kanssa yhteneväisen suunnitelman pohjalta. Poikkeamisen valmistelussa ja on huomioitu käynnissä oleva asemakaavan muutostyö ja monitoimitalon suunnittelusta järjestetty yleinen arkkitehtuurikilpailu.

Arkkitehtuurikilpailun pohjalta on arvioitu hankkeelle tehokas maankäyttö ja monitoimitalon tilankäyttö. Monitoimi- ja liikuntahallissa järjestettävän toiminnan nähdään pääosin olevan lähellä voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitusta. Purettavan Maatullin (7 000 k-m²) koulun tilalle rakennetaan suurempi ja monipuolisempia palveluja tarjoava Maatullin peruskoulu-, päiväkoti- ja leikkipuistorakennus (10 200 kem²). Tarvittavia piha-alueita rakennetaan osittain puistoalueelle.

Hyvän suunnitteluratkaisun löytämiseksi Tapulikaupunkiin Helsingin kaupunki järjesti v.2020-21 yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun Tapulikaupungissa sijaitsevan Maatullin uuden peruskoulun, päiväkodin ja leikkipuiston uudisrakennuksen suunnittelemiseksi. Voittajaksi valittiin nimimerkki Metsäaukio tekijöinään Sofia Fors Adolfsson, Fors Arkitekter ja Rebecka Blomqvist Petersen, Blomqvist Arkitektur.Kilpailuun jätettiin arviotavaksi 71 hyväksyttyä kilpailuehdotusta. Voittanutta ehdotusta ohjattiin ja jatkokehitettiin kaupungin ohjauksessa valmiiksi toteutussuunnitelmaksi. Uusi toimiva, turvallinen ja terveellinen palvelurakennus, joka korvaa purettavan Maatullin ala-asteen vahvistaa alueen positiivista kehitystä, kohentaa kaupunkikuvallista ilmettä sekä parantaa edellytyksiä asukkaiden yhteisölliselle toiminnalle ja viihtyisälle elinvoimaiselle elinympäristölle

Arkkitehtuurikilpailun pohjalta tehty suunnittelu antaa hyvät puitteet monitoimitalolle, joka ylittää voimassa olevaan asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden ja jonka ulkoalueet eroavat voimassa olevan asemakaavan rajauksista. Asemakaavan muutoksessa Maatullinkujaa suunnitellaan laajennettavaksi koulun edustalla alueen asemakaavahistoriallisten arvojen mukaiseksi aukioksi, jolla jalankulku ja polkupyöräily voidaan järjestää turvallisiksi. Ajoneuvoliikenne minimoidaan koulun lähiympäristössä ja puistossa ja vain välttämätön tarpeellinen huolto- ja pelastusliikenne sallitaan. Kaavamuutoksessa osaa kadusta suunnitellaan muutettavaksi autopaikkojen korttelialueeksi. Asemakaava muutoksessa lisätään rakennusoikeutta.

Asemakaava- ja ja liikennesuunnittelupalvelut ovat olleet mukana Maatullin peruskoulun, päiväkodin ja leikkipuiston suunnittelutyössä. Tapulikaupungin ja Puistola asemanseudun Puistolan kehittämisperiaatteita valmistellaan samaan aikaan. Maatullin monitoimitalosta muodostuu Tapulikaupungin keskeinen palvelurakennus.

Liikenteen järjestetään alueelle kestävällä ja turvallisella tavalla. Uudisrakennuksen ajoneuvoliikenne ohjataan Kämnerintien kautta. Pysäköinti järjestetään pääosin Kämnerintien katualueella. Pysäköintiä voidaan järjestää yhteisesti päiväkoti Pikkuprinssin kanssa ja olemassa olevalla Autopaikkojen korttelialueella (LPA). Monitoimitalon huolto keskitetään Kämnerintien jatkeelle Maatullinkujan ja puistoalueen kautta. Kimnaasipolun pihakadun ajoneuvoliikennettä vähennetään. Koulun vähäistä huoltoajoa kuten teknisen työn tilojen huoltoajoa harvakseltaan voidaan edelleen järjestää Kimnaasipolun kautta. Monitoimitalo on hyvin ja turvallisesti saavutettavissa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Autojen latauspisteiden rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista yleisellä liikennealueella.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 15a
Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Detta beslut publicerades 14.04.2022

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 222 (Suunnittelutarveratkaisusta), 224 (Poikkeamispäätöksestä), 225 (Poikkeamispäätöksestä) ja 226 (Poikkeamispäätöksestä) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Sörnäistenkatu 1
 
00580 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Sörnäistenkatu 1
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 222 (Maksun osalta), 223, 224 (Maksun osalta), 225 (Maksun osalta) ja 226 (Maksun osalta) §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Föredragande

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Mer information fås av

Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769

juuso.alaoutinen@hel.fi

Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289

joakim.kettunen@hel.fi

Bilagor

1. Confidential: JulkL (621/1999) 24.1 § 7 k
4. Confidential: JulkL (621/1999) 24.1 § 7 k

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.