Vartiosaari, osayleiskaava
Delgeneralplan för Vårdö (nr 12889)
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner delgeneralplanen för 48 stadsdelen (Vårdö) och ett vattenområde och en småbåtshamn i Rävsundet i 49 stadsdelen (Degerö) enligt ritning nr 12889, daterad 21.11.2023 och ändrad 16.4.2024, och på de grunder som framgår av delgeneralplanebeskrivningen.
Föredragandens motiveringar
Delgeneralplanens centrala innehåll
Delgeneralplanen gäller Vårdö samt en småbåtshamn och ett vattenområde i Rävsundet mellan Degerö och Vårdö. Området ligger mellan Degerö och Vårdö i östra Helsingfors, fågelvägen på cirka sju kilometers avstånd från Helsingfors centrum.
I förslaget till delgeneralplan har Vårdö anvisats för rekreationsbruk i enlighet med stadsstrategin 2021–2025. Förslaget till delgeneralplan gör det möjligt att öka användningen av Vårdö för rekreation och förbättra öns tillgänglighet på ett hållbart sätt. I delgeneralplanen sammanjämkas rekreationsbruket med den välbevarade naturmiljön på ön och med behovet att skydda den värdefulla kulturmiljön.
De delar av Vårdö som är centrala för rekreation har anvisats som ett frilufts- och strövområde och som naturskyddsområden som är fast anknutna till detta. De kulturhistoriskt och arkitektoniskt värdefulla villorna med gårdsområden har anvisats som områden för fritidsboende, kollektiv verksamhet, kultur och stadens serviceverksamhet och som områden för turist- och rekreationsanläggningar. Det föreslås i delgeneralplanen att villorna med gårdsområdena ska skyddas med några undantag.
Ön utgör ett sammanhängande område som lämpar sig för rekreation förutom de områden vid stranden som har anvisats för semesterboende och för turist- och rekreationsanläggningar. På delgeneralplanekartan anges riktgivande gång- och serviceförbindelser i rekreationsområdet. För att göra det möjligt att bevara öns topografi och naturvärden har rekreationsanläggningarna koncentrerats till Sunnanvik i närheten av stranden vid Rävsundet, till ett centralt åkerområde i mitten av ön, till Kallioranta på öns nordvästra strand och i området vid villan Kaislikko i norra delen av ön. I dessa områden bidrar även den byggda miljön och villorna som ska skyddas till utvecklingen av rekreationsbruket.
Som den huvudsakliga förbindelsen till Vårdö har en bro från Degerö anvisats över Rävsundet. Bron är främst avsedd för gångtrafik och sekundärt för nödvändig servicetrafik för öns huvudsakliga användningsändamål, allmän rekreation. Möjligheten att använda bron begränsas på detta sätt i syfte att trygga öns värden. Förbindelsebåtsbryggorna i båthamnsområdena möjliggör traditionell sjötrafik och servicetrafik till ön.
På stränderna har det anvisats fyra båthamnsområden som är främst avsedda för tillfällig landgång och för fastigheterna på ön. Trafiken till villorna sker i huvudsak sjöledes eftersom öns topografi och värden och det planerade rekreationsbruket begränsar möjligheterna att anlägga förbindelser till villorna genom ön. Åtgärderna för att styra gång- och servicetrafiken i naturskyddsområdena vidtas och de behövliga konstruktionerna byggs proaktivt innan en eventuell ny bro öppnas. Det är nödvändigt att även följa upp naturvärden, bland annat fågelbeståndet, i området.
Delgeneralplanen gör det möjligt att på ett hållbart sätt använda Vårdö för rekreation, tryggar öns tillgänglighet året om samt möjliggör naturskyddet, skyddet av villorna och deras miljö, semesterboende, gemensamma funktioner, rekreations- och turistanläggningar och båtleder.
Beslut som delgeneralplanen bygger på
Generalplan 2016 för Helsingfors har upphävts till den del som gäller Vårdö. Även delgeneralplanen för byggande på Vårdö har upphävts år 2018 (högsta förvaltningsdomstolens beslut 8.11.2018). För området gäller beteckningarna och bestämmelserna i Generalplan 2002 för Helsingfors. I Generalplan 2002 har Vårdö anvisats som ett utredningsområde vars markanvändning ska avgöras genom generalplan eller delgeneralplan. Området har dessutom anvisats som ett kulturhistoriskt, arkitektoniskt och med tanke på landskapskulturen värdefullt område som ska utvecklas utgående från att områdets värden och egenskaper bevaras. Området hör till en byggd miljö av riksintresse (RKY 2009, Sommarbebyggelsen vid ångbåtslederna i Helsingfors).
I stadsstrategin 2021–2025 Läge för tillväxt har staden beslutat att anvisa Vårdö för rekreationsbruk.
Helsingforsregionens etapplandskapsplan styr delgeneralplanen. Delgeneralplanen stämmer överens med landskapsplanen.
Stadsmiljönämnden har 13.12.2022 godkänt utkastet till delgeneralplan, daterat 29.11.2022, och det övriga beredningsmaterialet som underlag för den fortsatta planeringen. Nämnden uppmanade att utreda möjligheterna att bygga Rävsundets bro så snabbt som möjligt för att möjliggöra rekreationsbruket på Vårdö året om. Nämnden ansåg att det är viktigt att beakta öns miljövärden och begärde att staden söker alternativa sätt att förebygga eventuella olägenheter för miljön, till exempel genom att begränsa terrängcykling. Nämnden begärde särskilt att söka sätt att trygga fågelbeståndet även i förhållanden som följer av ett ökat antal besökare.
Stadsmiljönämnden beslutade 28.11.2023 att föreslå stadsstyrelsen att förslaget till delgeneralplan ska godkännas och läggas fram offentligt. Nämnden förutsatte övergripande planering och förverkligande i syfte att skydda fågelbeståndet på ön i de olika planeringsfaserna.
Nämnden förutsatte att staden i den fortsatta planeringen utreder möjligheten att alternativt bygga en bro över Rävsundet. Om staden kommer fram till ett annat slags brolösning ska båtleden i Skötsundet ändras så att det är möjligt för alla båtar som använder bryggorna på Degerö och Tammelund att använda båtleden senast när bron över Rävsundet blir färdig.
Dessutom uppmuntrade nämnden att utreda möjligheterna att i första hand bygga en träbro.
Områdets utgångspunkter och nuläge
Planeringsområdet omfattar Vårdö samt Pojkholmen, Trissan, Ramsöstenen och Hönsholmen i dess omedelbara närhet, de omgivande sjöområdena och behövliga områden för anslutning till fastlandet vid Rävsundsvägen på Degerö strand.
Planeringsområdet omfattar ett markområde på cirka 82 ha och ett vattenområde på cirka 60 ha. Helsingfors stad äger cirka 90 procent av markområdet på ön och ungefär hälften av dess byggnadsbestånd. På ön finns 50 villor som i huvudsak används på sommaren. Av dessa ägs 25 av privatpersoner. Ön har färre än tio stadigvarande invånare. En del av stadens villor har hyrts ut och två fastigheter används av stadens ungdomstjänster. En del av stadens villor är i dåligt skick och det är bråttom att reparera dem.
Genomförande av delgeneralplanen och dess kostnader
I samband med utarbetandet av förslaget till delgeneralplan har investeringskostnaderna för den eventuella bron utretts. Det är ändamålsenligt att ordna kommunaltekniken i samband med detaljplaneläggningen när områdets användningsändamål och hur de förverkligas blir klara. Beslut som gäller förverkligande av projekt och byggande fattas projektvis efter en mer detaljerad fortsatt planering.
Delgeneralplanen gör det möjligt att bygga en bro. I delgeneralplanen anvisas en plats för bron och anges bestämmelser om den. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen anvisas ett läge för bron i delgeneralplanen, men brofrågan löses slutgiltigt genom en tillståndsprocess i enlighet med vattenlagen.
I en separat broutredning granskas ett mer preciserat läge för en bro över Rävsundet som tjänar allmänt rekreationsbruk och olika alternativ att förverkliga bron, påskyndandet av brobygget och konsekvenserna av bron. Samtidigt har man utrett en ersättande sjötrafikförbindelse norr om Vårdö. Det är nödvändigt att muddra upp en ersättande sjötrafikförbindelse i Skötsundet i syfte att trygga användningen av segelbåtshamnarna bortom Rävsundet om beslut fattas att bygga en fast bro över Rävsundet. Enligt broutredningen uppgår de preliminära kostnaderna för byggande av en gångbro, uppmuddring av Skötsundet och bryggkonstruktionerna till 2,5–6,4 miljoner euro beroende på brolösningen. Kostnaderna för de anslutande delprojekten såsom anläggningen av bilplatser och förbättringen av gångförbindelserna preciseras när planerna för ett eventuellt broprojekt fortskrider.
Delgeneralplanen gör det möjligt att använda ön för rekreation året runt och för ungdomstjänsterna inom stadens kultur- och fritidssektor att fungera på ön. Delgeneralplanen gör det möjligt att efter detaljplaneläggningen hyra ut eller sälja stadens fastigheter och bygga nytt för turistanläggningar i de centrala områden som har anvisats för ändamålet. Målet är att bevara de värdefulla villorna och för de byggnader som skyddas hitta användningsändamål som främjar bevarandet av byggnaderna.
Fågelbeståndet på ön tryggas genom att inrätta naturskyddsområden, upprätta planer för skötsel och användning av naturskyddsområdena, begränsa cykelåkning och annan fordonstrafik på ön, styra trafiken, sätta upp stängsel och bommar, förlägga funktionerna på ett klokt sätt, skylta, välja förbindelsernas material, hierarkisera förbindelserna, begränsa terrängcykling och ordna evenemang utanför fåglarnas häckningstid.
I fasen för brons projektplanering är det möjligt att utreda olika broalternativ, sjötrafikförbindelser till ön, sjötrafikens smidighet och möjligheterna att styra slitaget från den ökande användningen av ön samt helhetsbetonat planera konsekvenserna för fågelbeståndet. I projektplaneringsfasen ska man tidsbestämma även anläggandet av gångförbindelserna, skyltningen och skyddsåtgärderna för fågelbeståndet. Vårdös områden avsedda för naturskydd ingår i ett naturskyddsprogram som är under beredning. I projektplaneringen för bron ska man även beakta konsekvenserna för det närliggande sjöområdet och förebyggandet av olägenheterna från brobygget under byggtiden för fastigheterna på brons båda ändar. I den fortsatta planeringen ska man dessutom fästa uppmärksamhet vid att ordna öns vattenförsörjning och avlopps- och avfallshanteringen på ett behörigt sätt.
Förslaget till delgeneralplan offentligt framlagt (19 § i markanvändnings- och byggförordningen)
Förslaget till delgeneralplan var offentligt framlagt 2.1–31.1.2024.
Det kom in 26 anmärkningar från privatpersoner och 8 anmärkningar från föreningar. Föreningarna och privatpersonerna ansåg i sina anmärkningar att förslaget till delgeneralplan var bra i huvuddrag. Föreningarna framförde i sina anmärkningar att naturskyddsområdena ska utvidgas och betonade vikten av rekreationsbruket och trafikstyrningen. Dessutom understödde de ett sjötrafikalternativ som en förbindelse till ön. I de flesta anmärkningarna från föreningar och privatpersoner motsatte anmärkarna sig bron och förutsatte att sjötrafiken och seglingen i Rävsundet ska möjliggöras. Anmärkarna krävde att ett alternativ med en färjeförbindelse ska utredas. Olägenheterna från bron för båtlivet ska också undanröjas. Dessutom framförde anmärkarna att det är behövligt att precisera beteckningarna för de privata fastigheterna, att olägenheterna under brons byggnadstid ska ersättas för fastigheten och att bevarandet av de villor som staden hyr ut ska tryggas.
Myndigheterna ansåg att planmaterialet var bra och föreslog små preciseringar i materialet. Påpekandena i utlåtandena gällde beaktande av fladdermöss, bedömning av konsekvenserna för vattenområdet, avloppshanteringen, vattenförsörjningen och avfallshanteringen.
Följande aktörer gav utlåtande: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), Nylands förbund, Museiverket, stadsmuseet och Helsingforsregionens miljötjänster (HRM).
Dessutom meddelade följande aktörer att de inte har något att yttra: Fostrans- och utbildningssektorn, räddningsverket i social-, hälsovårds- och räddningssektorn samt kultur- och fritidssektorn.
Åtgärder efter att förslaget till delgeneralplan varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna, skrivelsen och myndighetsutlåtandena om förslaget till delgeneralplan i sammandrag och bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.
Det som ingår i anmärkningarna och utlåtandena har beaktats i den utsträckning det är ändamålsenligt med hänsyn till delgeneralplanens mål.
Det gjordes små ändringar i delgeneralplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet efter att delgeneralplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs närmare i delgeneralplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
Närmare motiveringar
Motiveringarna till delgeneralplanen framgår mer i detalj av den bifogade delgeneralplanebeskrivningen.
Befogenheter
Beslut som gäller godkännande av en delgeneralplan fattas av stadsfullmäktige.
Kaupunginhallitus 04.11.2024 § 674
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 48. kaupunginosaa (Vartiosaari) ja 49. kaupunginosan (Laajasalo) vesi- ja venesatama-aluetta Reposalmessa koskevan osayleiskaavan 21.11.2023 päivätyn ja 16.4.2024 muutetun piirustuksen nro 12889 mukaisena ja yleiskaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
28.10.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 23.04.2024 § 241
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 21.11.2023 päivätyn ja 16.4.2024 muutetun osayleiskaavaehdotuksen nro 12889 (liite nro 3) hyväksymistä. Osayleiskaava koskee 48. kaupunginosaa (Vartiosaari) ja 49. kaupunginosan (Laajasalo) vesi- ja venesatama-aluetta Reposalmessa.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyyn mielipiteeseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Lautakunta korosti, että linnuston suojeluun saarella kiinnitetään huomiota suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa ja linnustoselvityksessä ja kaavaselostuksessa esitetyt keinot eri lintulajien elinolosuhteiden parantamiseksi toteutetaan täysimääräisesti.
Kaupunkiympäristölautakunta korosti, että Vartiosaaren merkitys erityisesti kasvavan itäisen Helsingin virkistyspaikka on merkittävä. Siksi hyväksyessäsi osayleiskaavan, lautakunta piti tärkeänä, että Vartiosaaren sillan toteuttamista kiirehditään saaren saavutettavuuden parantamiseksi.
Vartiosaaren sillan hankesuunnitelmavaiheessa tulisi selvittää mahdollisuus rakentaa silta avattavana veneilylle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
Lautakunta toivoi, että löydetään edellytykset varmistaa lauttayhteys Vartiosaareen ja sen vaatima rahoitus siihen saakka, kunnes siltayhteys jalankululle on valmis. Lähtökohtana tulisi olla, että lauttayhteys on käytössä niin suuren osan vuodesta kuin mahdollista.
Lautakunta katsoi, että kaupungin tulisi valmistelussa olevan luonnonsuojeluohjelman yhteydessä arvioida ja valmistella SL- ja SL/vr -kaavamerkittyjä alueita luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueiksi, jotta varmistetaa näiden arvokkaiden luontokohteiden säilyminen eliölajeineen lisääntyvästä virkistyskäytöstä huolimatta.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat maisema-arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola, arkkitehti Tapani Rauramo ja maisema-arkkitehti Sofia Kangas. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisätään esitys ehdotukseen: " Lautakunta korostaa, että linnuston suojeluun saarella kiinnitetään huomiota suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa ja linnustoselvityksessä ja kaavaselostuksessa esitetyt keinot eri lintulajien elinolosuhteiden parantamiseksi toteutetaan täysimääräisesti."
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Olli-Pekka Koljonen: Lisätään esitys ehdotukseen: "Kaupunkiympäristölautakunta korostaa, että Vartiosaaren merkitys erityisesti kasvavan itäisen Helsingin virkistyspaikka on merkittävä. Siksi hyväksyessään osayleiskaavan, lautakunta pitää tärkeänä, että Vartiosaaren sillan toteuttamista kiirehditään saaren saavutettavuuden parantamiseksi."
Kannattaja: Otso Kivekäs
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 1:
Katri Penttinen: Lisätään esitys ehdotukseen: "Vartiosaaren sillan hankesuunnitelmavaiheessa tulee selvittää mahdollisuus rakentaa silta avattavana veneilylle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi."
Kannattaja: Otso Kivekäs
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Katri Penttisen vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Katri Penttinen: Lisätään esitys ehdotukseen: "Lautakunta toivoo, että löydetään edellytykset varmistaa lauttayhteys Vartiosaareen ja sen vaatima rahoitus siihen saakka, kunnes siltayhteys jalankululle on valmis. Lähtökohtana tulee olla, että lauttayhteys on käytössä niin suuren osan vuodesta kuin mahdollista."
Kannattaja: Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Katri Penttisen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 3:
Katri Penttinen: Lisätään esitys ehdotukseen: "Lautakunta katsoo, että kaupungin tulee valmistelussa olevan luonnonsuojeluohjelman yhteydessä arvioida ja valmistella SL- ja SL/vr -kaavamerkittyjä alueita luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueiksi, jotta varmistetaa näiden arvokkaiden luontokohteiden säilyminen eliölajeineen lisääntyvästä virkistyskäytöstä huolimatta."
Kannattaja: Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Katri Penttisen vastaehdotuksen 3 mukaan muutetun ehdotuksen.
16.04.2024 Pöydälle
28.11.2023 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
21.11.2023 Pöydälle
13.12.2022 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
29.11.2022 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Raisa Kiljunen-Siirola, johtava maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 37209
Pasi Rajala, yleiskaavapäällikkö, puhelin: 09 310 20417
Tapani Rauramo, arkkitehti, puhelin: 09 310 37071
Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 37088
Sofia Kangas, maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 42159
Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: 09 310 31534
Kaarina Laakso, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37250
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 30.1.2024
Maankäytön yleissuunnittelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksesta. Kaupunginmuseo arvioi kaavahanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Kaavaratkaisu mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävän, höyrylaiva-aikakauden ja aikansa merkittävää arkkitehtuuria edustavan huvila-asutuksen esiintuomisen, säilymisen ja kehittämisen. Alue on osoitettu virkistysalueeksi, luonnonsuojelualueiksi, loma-asumisen alueiksi, yhteisöllisen loma-asumisen ja matkailun alueiksi, joilla ympäristö säilytetään. Kaavaratkaisu mahdollistaa huviloiden ja niihin liittyvien puutarha-alueiden puoliavointen alueiden säilyttämisen ja toisaalta arvojen palauttamisen. Uuden rakentamisen tulee olla pienimuotoista, harkittua, maisemaan ja huvilarakentamiseen sovitettua. Saaren luontokohteet ja tunnusomaiset erityispiirteet, kuten kalliot, metsät ja rannat säilyvät. Virkistyskäyttöä palveleva reittiverkosto myötäilee ja täydentää saaren nykyisiä, olemassa olevia polkulinjauksia.
Osayleiskaava mahdollistaa Vartiosaareen Reposalmen ylittävän jalankulkusillan toteuttamisen. Sillalle on tutkittu kolme eri linjausta, joista parhaimmaksi maiseman kannalta on arvioitu Laajasalon puolella avoimen vesialueen näkymän Vartiosaaren suuntaan säilyttävä vaihtoehto. Tämä kaavassa osoitettu linjaus mahdollistaa kasvillisuusvyöhykkeen jättämisen Laajasalon puolella sijaitsevan suojellun huvilan ja sillan väliin. Etelästä katsottuna sillan Laajasalon puoleinen pää jää osittain kalliomuodostumien taakse, mutta silta vaikuttaa merellisiin näkymiin etenkin pohjoisen ja lännen suunnasta. Vartiosaaren puolella siltarakenne siihen liittyvine rakenteineen muodostaa lähimaisemassa näkyvän kokonaisuuden, jonka suunnittelu ja toteutus tulee tehdä alueen säilyttävien tavoitteiden mukaisesti ympäristöönsä sovitettuina. Siltarakenteen alle jäävä pieni vanha uimahuone/vahtikoppi on mahdollista uudelleen sijoittaa aukion yhteyteen. Silta joudutaan rakentamaan melko korkeaksi, jotta veneväylän käyttö ja vesireittiliikenne on mahdollista. Reposalmen pohjoispuolella sijaitsevien venesatamien purjeveneitä varten silta on tehtävä avattavaksi tai vaihtoehtoisesti Jatasalmi on ruopattava Reposalmen korvaavaksi väyläksi. Avattavaan siltaan voi mahdollisesti liittyä yksittäisiä korkeampia elementtejä ja ajoittain ylös nouseva sillan kansi.
Kaavan mahdollistama silta ja siihen liittyvät rakenteet muodostavat muutoksen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Laajasalon rannassa ja Vartiosaaren puolella mahdollisen sillan tulevien rakenteiden välittömässä läheisyydessä on rakennusperintökohde maisemallisesti merkittäviä Villa Degerö ja Vartiosaaren puolella rakennushistoriallisesti arvokas ja suojeltava Uddebon huvila puutarhoineen. Näiden ympäristöön kohdistuvat suurimmat kielteiset maisemavaikutukset, mikäli silta toteutuu. Laajemmin silta muuttaa merellistä maisemaa etenkin Tammisalon ja Laajasalon suunnasta. Sillan päätyjen liittyminen mantereelle vaikuttaa maisemakuvaan. Sillan välittömässä ympäristössä maanpinnan tasausta ehdotetaan nostettavaksi hieman, jolloin siltarakenteen ulottuma mantereen suuntaan lyhenee. Tällöin voidaan välttää myös visuaalisesti erottuvia leveitä ja jyrkkiä sivuttaisia luiskia ja paremmin huomioida ympäröivä säilytettävä kasvillisuus, rantaviiva ja rantarakenteet. Matalat tukimuurit ovat sillan päädyissä tarpeen. Niiden materiaalivalintoja ja suunnittelua on tavoitteena edistää kulttuuriympäristöön sovittaen ja minimoiden vahingot ympäröiviin rakenteisiin ja kasvillisuuteen. Vartiosaaressa sillan rakentamisen takia joudutaan poistamaan suojellun huvilatontin reunan kasvillisuutta ja muokkaamaan liittymäkohdan maanpintaa, mutta valmis silta tulee sijoittumaan kaupungin alueen puolelle. Laajasalossa siltarakentamisen tieltä joudutaan poistamaan muutama puu, mutta Degerön huvilan edustan männyt säilyvät, edellyttäen että ne suojataan huolellisesti rakentamisen aikana. Myös saaristomaisemalle ominaiset rantakalliot säilyvät. Siltaa rakennettaessa on mahdollista parantaa ranta-aukioita toiminnallisesti ja maisemakuvallisesti. Kaavassa on siltaa koskeva määräys: ”sillan tulee sopeutua luontoarvoihin, maisemaan ja arvokkaaseen kulttuuriympäristöön.”
Osayleiskaavaehdotus turvaa valtakunnallisesti merkittävän, höyrylaivareitin varrelle syntyneen huvila-asutuksen esiintuomisen, säilymisen ja kehittämisen. Suojelumerkinnät on laadittu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Saaren luonne vehreänä luontokohteena arvokkaine luonnonsuojelualueineen vahvistuu. Kaavan mahdollistama silta ja siihen liittyvät rakenteet muuttavat kulttuuriympäristöä rakennetummaksi paikallisesti Laajasalon ja Vartiosaaren puolella. Laajemmin vaikutukset näkyvät Tammisalosta ja Laajasalosta avautuvissa merellisissä näkymissä ja Reposalmen ja Karpiselän maisemassa, jotka ovat säilyneet rakenteeltaan pienipiirteisenä. Kaavamääräyksen mukaan sillan tulee sopeutua maisemaan ja arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Suojeltavat huvilat sijaitsevat rannoilla vaikeakulkuisessa maastossa ja siten vesitse toteutuva huoltoyhteys on jatkossakin luonteva ja se on helpointa toteuttaa alueen säilyttävien tavoitteiden mukaisesti.
Kaavassa on annettu yleismääräys RKY-arvojen ja maisema-arvojen säilyttämisestä. Koko kaava-aluetta koskee määräys, jossa todetaan, että suunnittelussa ja toteutuksessa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö sekä virkistys-, luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Lisäksi kaavassa on koko kaava-aluetta koskevat määräykset, joilla turvataan kulttuuriympäristön keskeiset arvot. Maakuntakaavan kulttuuriympäristöä koskevalla ominaisuusmerkinnällä osoitettu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohde (RKY 2009), maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (Missä maat on mainiommat 2016) sekä Helsingin kulttuuriympäristöjen inventointi (2002). Lisäksi Helsingin yleiskaavan 2016 kulttuuriympäristö-kohteet on otettu huomioon.
Saarella on kaksi arkeologista kohdetta, jotka ovat lajiltaan muita kulttuuriperintökohteita. Ne ovat saaren keskiosassa sijaitseva kivilouhos sekä saaren pohjoisosassa sijaitseva 1900-luvun alun kivikummeli. Ne on osoitettu kaavakartalla merkinnällä s. Kivilouhos ja kummeli säilyvät osana virkistys- ja luonnonsuojelualueita.
Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksesta.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 7.11.2023
Lisätiedot
Sari Saresto, kulttuuriympäristöpäällikkö, puhelin: 09 310 36483
Nimistötoimikunta 10.05.2023 § 52
Arkkitehti Tapani Rauramo esitteli Vartiosaaren osayleiskaavan suunnittelutilannetta ja osayleiskaavavaiheen nimistötarpeita. Nimistötoimikunta on käsitellyt Vartiosaaren nimistöä viimeksi 16.9.2015.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Editinlaituri – Edits brygga
(laituri)
Perustelu: Muistonimi; liitynnäinen (Editinpolun mukaan).
Editinpolku – Edits stig
(jalankulkuyhteys)
Perustelu: Muistonimi (Vartiosaaren Suotorpassa lähes koko elämänsä asuneen palkanlaskija Edit Grönin (1926–2021) mukaan. Edit Grön oli vuosikymmenien ajalta tuttu paitsi Vartiosaaressa asuville ja siellä vapaa-aikaansa vakinaisesti viettäville, myös monille saaren kävijöille. Polunnimi on ollut jo epävirallisesti käytössä.)
Kaakkois-Vartiosaaren luonnonsuojelualue – Naturskyddsområdet för sydöstra Vårdö
(luonnonsuojelualue)
Perustelu: Sijainnin mukaan.
Kaislikko
(suunnittelualue)
Perustelu: Liitynnäinen (Kaislikko-nimisen huvilan mukaan).
Kaislikonlaituri – Kaislikkobryggan
(laituri)
Perustelu: Liitynnäinen (Kaislikko-nimisen huvilan mukaan).
Kaislikonpolku – Kaislikkostigen
(jalankulkuyhteys)
Perustelu: Liitynnäinen (Kaislikko-nimisen huvilan mukaan).
Kalliorannanpolku – Kalliorantastigen
(jalankulkuyhteys)
Perustelu: Liitynnäinen (Kallioranta-nimisen huvilan mukaan).
Kallioranta
(suunnittelualue)
Perustelu: Liitynnäinen (Kallioranta-nimisen huvilan mukaan).
Länsi-Vartiosaaren luonnonsuojelualue – Naturskyddsområdet för västra Vårdö
(luonnonsuojelualue)
Perustelu: Sijainnin mukaan.
Reposalmenlaituri – Rävsundsbryggan
(laituri)
Perustelu: Liitynnäinen (Reposalmen mukaan).
Reposalmensilta – Rävsundsbron
(silta)
Perustelu: Liitynnäinen (Reposalmen mukaan).
Sunnanvik
(suunnittelualue)
Perustelu: Liitynnäinen (Sunnanvik-nimisen huvilan mukaan).
Talli – Stallet
(suunnittelualue)
Perustelu: Alueesta käytetyn nimen ja siellä sijaitsevan tallin mukaan.
Vartiokallio – Vårdberget
(suunnittelualue; kallio)
Perustelu: Liitynnäinen (Vartiosaaren mukaan). Nimi on ollut jo epävirallisesti käytössä. Epävirallisena, myöhäsyntyisenä rinnakkaisnimenä on ollut käytössä myös nimitys Viikinkikallio.
Vartiokallion luonnonsuojelualue – Vårdbergets naturskyddsområde
(luonnonsuojelualue)
Perustelu: Liitynnäinen (Vartiokallion mukaan).
Vartiosaaren viljelypalstat – Vårdö odlingslotter
(viljelypalsta-alue)
Perustelu: Liitynnäinen (Vartiosaaren mukaan).
Vartiosaarenlaakso – Vårdödalen
(suunnittelualue)
Perustelu: Liitynnäinen (Vartiosaaren mukaan).
Vartiosaarenlaituri – Vårdöbryggan
(laituri)
Perustelu: Liitynnäinen (Vartiosaaren mukaan).
Vartiosaarenpolku – Vårdöstigen
(jalankulkuyhteys)
Perustelu: Liitynnäinen (Vartiosaaren mukaan).
Vartiosaaren nimistösuunnitelmaan palataan tarvittaessa asemakaavavaiheessa.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 09 310 37386
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 9.3.2022
Lausunto on laadittu yhteistyössä Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikunta-, nuoriso- ja tilapalveluiden kanssa.
Suunnittelualueeseen kuuluvat Vartiosaari ja sen välittömässä läheisyydessä olevat Poika-saari, Kiekko, Ramsinkivi ja Kanasaari, ympäröivät merialueet sekä tarvittavat liittymisalueet mantereeseen Laajasalossa Reposalmentien päässä ja Vuosaaressa Ramsinniemen kärjessä.
Vartiosaari on kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilasaari, jonka ranta-alueita kiertää pääosin 1900-luvun alun huvila-alue, johon on liittynyt myös rikas huvilapuutarhakulttuuri. Vartiosaari kokonaisuudessaan on listattu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus / RKY 2009). Saaressa on noin 50 huvilaa ja loma-asuntoa sekä satakunta muuta rakennusta, jotka ovat vaihtelevassa kunnossa.
Osayleiskaavoituksen tavoitteena on osoittaa Vartiosaari pääasiallisesti virkistyskäyttöön, virkistyskäytön ja -palvelujen mahdollistaminen sekä saaren saavutettavuuden parantaminen kestävillä tavoilla. Suunnittelussa otetaan huomioon saaren luonnonarvot, maisema, kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö ja rakennuskanta sekä edistetään niiden säilymistä. Tavoitteena on myös mahdollistaa saaren laajan metsäalueen säilyttäminen ja virkistyspalveluiden tarjoaminen kaupunkilaisille ja matkailijoille.
Osayleiskaava laaditaan ns. yleispiirteisenä aluevarausyleiskaavana, joka ei ohjaa suoraan rakentamista. Kaavalla mahdollistetaan Vartiosaaren kehittäminen aktiiviseksi virkistysalueeksi osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. Alueella mahdollistetaan virkistys-, loma- ja luontomatkailupalvelut ensisijaisesti olemassa olevaa rakennuskantaa hyödyntäen, kestävästi ja ympäristöystävällisesti sekä merellisen strategian mukaisesti. Kaavalla mahdollistetaan olevien rakennusten käyttö monipuoliseen yksityiseen, yhteisölliseen, sosiaaliseen ja merellisten elinkeinojen toimintaan. Huvila-alueet suojellaan ja edistetään rakennusperinnön suojelua ja alueelle tyypillisen puutarhakulttuurin ennallistamista. Alueen virkistyspalveluiden saavutettavuus mahdollistetaan kestävillä liikkumismuodoilla. Vartiosaaren metsän ja muiden luontoarvojen säilyminen turvataan.
Uusimaa 2050 –kaavakokonaisuuteen kuuluva Helsingin seudun vaihe-maakuntakaava on tullut voimaan Vartiosaaren osalta 24.9.2021. Kaavassa Vartiosaari on osoitettu virkistyskäytön kohdealueeksi, taajama-toimintojen kehittämisvyöhykkeeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.
Alueella on voimassa Yleiskaava 2002 merkintöineen ja määräyksineen. Yleiskaavassa 2002 Vartiosaari on osoitettu selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Kaupunkistrategiassa 2021-2024 todetaan, että Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön.
Lausunto:
Kaupunginmuseo pitää erittäin myönteisenä, että Vartiosaari on päätetty kaavoittaa virkistysalueeksi. Alueen kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon säilymisen edellytysten turvaaminen on osayleiskaavatyön keskeinen tavoite virkistyskäytön ja –palveluiden varmistamisen rinnalla.
Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö –status (rky 2009) edellyttää alueen suunnittelussa kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämistä. Vartiosaaren kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvoja on selvitetty jo aiemmassa kaavavaiheessa. Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvitys ja siihen liittyvä huviloiden inventointi on tehty vuonna 2004. Kulttuuriympäristöselvitys sisältää rakennusten lisäksi saaren huviloihin liittyvän puutarhakulttuurin. Selvityksen perusteella Vartiosaaren koko ranta-aluetta osana helsinkiläistä huvilakulttuuria voidaan pitää erittäin merkittävänä. Selvityksen tuloksena on myös selvinnyt, että saaren sisäosien suoalueet muokattiin viljelykäyttöön 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kulttuuriympäristöselvitys vahvistaa näkemystä Vartiosaaren kulttuuriympäristöstä kokonaisuutena. Maisema, luonto ja kulttuuriympäristö muodostavat herkkäsuhteisen kokonaisuuden. Saarella on rikas luonto, paljon herkkiä luontokohteita ja oletettavasti rikas linnusto. Näiden säilymisen edellytykset on kyettävä turvaamaan myös jatkossa.
Vartiosaaren maisemaselvitys on laadittu 2009. Sen johtopäätöksissä todetaan Vartiosaaressa esiintyvän niin kulttuurihistorialtaan kuin luonnonominaisuuksiltaan erityisen arvokkaita kohteita. Erityisen merkittävää on, että useat näistä arvokkaista ympäristöistä ja kohteista ovat ainutkertaisia paitsi Helsingissä myös valtakunnallisesti.
Vartiosaaren rakentamista koskeva osayleiskaava kumottiin vuonna 2018. Siinä suojeltaviksi oli määrätty yhteensä noin 50 kulttuurihistoriallisesti arvokasta huvilaa tai huvilaympäristöön kuuluvaa rakennusta tai rakennelmaa kuten rantasaunoja ja talousrakennuksia. Huvilarakennusten lisäksi suojeltaviksi oli osoitettu säilytettäviä saaren huvilapuutarhakulttuuriin olennaisesti kuuluvia puutarhasommitelmia ja -rakenteita. Tämä on hyvä lähtökohta myös nyt tehtävälle osayleiskaavalle.
Kaupunki omistaa saaressa useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Niiden kunnostuksesta ja ylläpidosta tulee huolehtia, jotta niiden säilyminen turvataan. Kaupungin omistamissa huviloissa on nykyisin yleishyödyllistä käyttöä, minkä jatkuminen tulee turvata. Myös mahdolliset uudet virkistykseen ja matkailuun liittyvät käyttötarkoitukset vanhoissa huviloissa ovat mahdollisia suojelun reunaehdot huomioivalla tavalla.
Rantavyöhykkeen, huviloiden pihapiirien ja niihin liittyvien puutarhojen suojelun määrittäminen on tärkeää. Myös saaren sisäosiin liittyy luonnon arvojen lisäksi myös maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Tärkeää on myös, että saarelle esitettävä virkistyskäyttöä palveleva uudisrakentaminen sovitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Suojelumääräykset tulee määritellä yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Vartiosaaressa on kaksi Muu kulttuuriperintö -kohdetta; 1900-alun kivikummeli ja saaren keskiosassa kivilouhos. Ne tulee merkitä asianmukaisesti kaavakarttaan. Vartiosaareen suunniteltuja ensimmäisen maailmansodan linnoitteita ei ole saarella. Aiempi kiinteä muinaisjäännös, röykkiö, on poistettu rekisteristä, koska sitä ei ole löydetty tarkastuksessa. Ilmeisesti alun alkaenkaan kyseessä ei ole ollut röykkiö. Kohteet on tarkastettu kaupunginmuseon toimesta vuonna 2015.
Osayleiskaavan yhdeksi tavoitteeksi mainitaan saavutettavuuden parantaminen kestävällä tavalla. Vartiosaaren luonto ei kestä hyvin suurten kävijämäärien aiheuttamaa kulutusta. Etenkin kallioiset ja ohuen irtomaakerroksen peittämät korkeammat maastokohdat ovat herkkiä kulumiselle ja kasvillisuuden häviämiselle. Kulkemisen ohjauksella ja reittien toteutuksella voidaan estää haitallista kulumista kallioisilla osilla ja metsäisillä alueille sekä puutarhojen ja pihojen alueilla.
Liikuntapalvelut tuo esiin saaren molemmilla puolilla kulkevat vilkkaat veneväylät, joita käyttävät huviveneiden lisäksi vesireittiliikenteen alukset sekä työalukset. Pohjoispuolisten lahtien venesatamissa ja yksityisissä laitureissa on toistatuhatta venepaikkaa ja satoja purjeveneitä. Merelliseen Helsinkiin kuuluu olennaisesti veneily, jonka edellytyksiä ei tule heikentää. Massiiviset siltaratkaisut eivät ole kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta tavoiteltavia. Alueen saavutettavuutta voi parantaa esim. lautta- ja veneyhteyksiä lisäämällä. Sillan tai siltojen rakentamisen maisemalliset vaikutukset ovat laajat. Siltavaihtoehtojen vaikutukset samoin kuin niiden tuottaman välttämättömän infran vaikutukset Vartiosaaren, Laajasalon ja Ramsinniemen ympäristöön tulee selvittää.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseo, liikunta- ja nuorisopalvelut sekä tilapalvelut pitävät Vartiosaaren osayleiskaavan osallistumis- arviointisuunnitelman tavoitteita kannatettavina. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on hyvin selvitetty ja tunnistettu, ja kaavoituksella niitä pyritään vahvistamaan. Alueella sijaitsevien joidenkin arvokkaiden huviloiden säilyminen, mikäli niiden tulevia käyttöjä tai käyttäjiä ei kyetä ratkaisemaan nopealla aikataululla, herättää kuitenkin huolta. Kaupungin tulisi toimillaan edistää sitä, että tyhjillään tai vajaakäytössä mahdollisesti huonossa kunnossa olevat huvilat korjattaisiin ja otettaisiin käyttöön.
Kaupunginmuseolla ja Kuvan toimialan liikunta-, nuoriso- ja tilapalveluilla ei ole osayleiskaavan osallisuus- ja arviointisuunnitelmasta muuta huomautettavaa.
Lisätiedot
Sari Saresto, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 36483
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154