Vahingonkorvaus, venevahinko 24.9.2021, Ehrenströmintien laituri

Liikuntajohtaja hyväksyy ********** tekemän vahingonkorvausvaatimuksen 420 euron suuruisena.

Hakija on toimittanut 8.11.2021 vahingonkorvausvaatimuksen Helsingin kaupungille. Hakijan mukaan hakijan vene vaurioitui 24.9.2021 noin klo 11 Ehrenströmintien laiturissa merenpohjasta irronneen poijun johdosta. Hakija vaatii Helsingin kaupungilta korvausta esinevahingosta aiheutuneista kustannuksista yhteensä 420 euroa (vakuutuksen omavastuu 300 euroa ja korotettu vakuutusmaksun osuus 120 euroa). Venevahingosta aiheutuneet muut kustannukset on hakijalle korvattu vakuutuksesta.

Vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on se, että jokainen joutuu kantamaan kärsimänsä vahingon haitalliset seuraukset itse, ellei jokin erityinen peruste oikeuta korvauksen saamiseen toiselta. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamuksella tarkoitetaan esimerkiksi huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi vahingonkorvausvastuu edellyttää teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Eli voidaan todeta, että vahinko on tapahtunut tietyn teon tai laiminlyönnin seurauksena.

Vahingonkorvaus voi nyt kyseessä olevassa tapauksessa perustua sopimusperusteiseen vastuuseen tai sopimussuhteen ulkopuoliseen vahingonkorvausvastuuseen.

Venepaikan vuokrasopimusehdoissa purjehduskaudeksi on määritelty kunkin kalenterivuoden 10.6-14.9 välinen aika. Vuokrasopimusehtojen mukaisesti vuokranantaja ei vastaa purjehduskauden ulkopuolisena aikana venepaikalle jätetylle tai tuodulle veneelle tapahtuvista, venesataman ja laiturin rakenteiden tai kiinnityslaitteiden huollon, korjauksen tai rikkoutumisen takia tapahtuvista vahingoista tai vaurioista. Vahinkotapahtuma on hakijan mukaan tapahtunut 24.9.2021 eli purjehduskauden ulkopuolella. Näin ollen Helsingin kaupunki ei ole sopimusperusteisessa vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Lähtökohtaisesti purjehduskauden ulkopuolella veneet ovat venepaikalla omalla vastuulla.

Ulkoilupalveluilta saadun selvityksen mukaan kyseessä on ollut pitkäaikainen kuluminen, jonka johdosta poiju on irronnut. Poijujen kuntoa seurataan pistokokeilla, mutta kaikkien poijujen kiinnitysten kuntoa on mahdotonta seurata koko ajan. Sopimuksen ulkoisen vahingonkorvausvastuun lähtökohtana on se, että todistustaakka on sillä, joka on kärsinyt vahinkoa. Tässä tapauksessa on ilmeistä, että vahinko on aiheutunut pitkäaikaisen kulumisen johdosta. Lisäksi vahinko ei ole aiheutunut sopimuskauden ulkopuolella tapahtuneen äkillisen tapahtuman johdosta, vaan vahinkotapahtuman ajankohta olisi voinut yhtä hyvin olla sopimuskaudella. Tässä tapauksessa vahinkotapahtuma on vain sattunut realisoitumaan sopimuskauden ulkopuolella. Näin ollen Helsingin kaupunki katsoo, että peruste vahingon korvaamiselle on olemassa.