Vahingonkorvaus, esinevahinko 26.10.2021, Laivalahdenkatu
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 11.1.2022 § 6 (polkupyörävahinko)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 11.1.2022 § 6 tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 11.1.2022 § 6 päätöksellään hylännyt osoitteessa Laivalahdenkatu 26.10.2021 klo 20.45 tapahtuneeseen polkupyörävahinkoon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa 502,50 euron suuruisesta vahingonkorvauksesta 26.10.2021 kello 20.45 osoitteessa Laivalahdenkatu tapahtuneeseen polkupyörävahinkoon liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija on esittänyt oikaisuvaatimuksessaan, että yksikön päällikön päätöksen pöytäkirjanotteessa on ollut väärä tieto: "Hakija kertoo vaatimuksessaan valinneensa muun kuin polkupyörälle ohjatun reitin." Väite on hakijan mukaan virheellinen, koska pyöräliikennettä ei oltu ohjattu liikennemerkillä pois ajoradalta. Hakijan mukaan tieliikennelaki ei myöskään velvoita käyttämään kuin kulkusuunnan oikealla puolella olevia pyöräväyliä, joita Laivalahdenkadulla ei ollut. Hakija on kertomansa mukaan harkittuaan päättänyt jatkaa pyöräilyä ajoradalla, koska hän oli urakan aikana aiemmin todennut ajoradan väliaikaiset ratkaisut turvallisiksi. Hakija on kertonut, että "En ole osannut arvata enkä siinä valaistuksessa nähnyt, vaikka pyörässäni on voimakas LED-valaisin, että keskellä ajorataa voi olla kanttikiven reunus. Vahinko olisi voitu ehkäistä, jos keskellä ajorataa ollut katukivetyksen reuna olisi tasoitettu." Oikaisuvaatimuksessa on linkit hakijan nimeämään "Laivalahden pyörätiestä varoittavaan videoon", poliisin Twitter-sivujen keskusteluun sekä Ylen uutiseen.
Perustelut
Lautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.
Polkupyörällä kaatuminen ei yksinään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Kunnossapitolaki edellyttää pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahinkopaikkaa kunnossapidetään hoitoluokan II mukaisesti, mutta kyseisellä kohdalla on vahingon aikaan toiminut kaupungin urakoima kadun rakentamisen työmaa.
Työmaan aikaisesta kunnossapidosta vastaa työmaa-alueen luvan saanut toimija. Asiassa aikaisemmin saatujen selvitysten mukaan Laivalahdenkadulla on ollut meneillään Helsingin kaupungin teettämä kadun perusparannus- ja kunnallistekniikan uusimistyö. Kaupungille on siten kuulunut kunnossapitovastuu Laivalahdenkadun työmaa-alueesta vahingon tapahtumahetkellä.
Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymiseksi edellytetään työmaa-alueen luvan saaneen toimijan tuottamusta eli huolimattomuutta tai laiminlyöntiä, joka on ollut vahingon syynä. Tässä tapauksessa se merkitsisi, että työmaa-alueen luvansaanut toimija olisi ollut huolimaton tai laiminlyönyt jotain työmaa-alueen järjestelyissä tai sen merkitsemisessä.
Tieliikennelain mukaan varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa tai tieosuutta. Tietyöstä kertovalla merkillä varoitetaan tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja, kuten irtokiviä tai kuoppia.
Työmaa-alueen urakoitsijalta, Staralta, oikaisuvaatimukseen saadusta selvityksestä käy ilmi, että rakennettava katuosuus on ollut asianmukaisesti liikennemerkein osoitettuna työmaa-alueeksi. Selvityksen mukaan varoittavat merkit ovat olleet vahingon aikaan paikallaan tuolloin voimassa olleen liikennejärjestelysuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta käy ilmi, että työmaa-alueesta on varoitettu ennen vahinkopaikkaa tietyöstä kertovilla merkeillä. Paikalla on lisäksi ollut tienkäyttäjien varoittamiseksi liikenteenohjauselementtejä sarjavilkuilla. Ajoväylän nopeusrajoitus on ollut 30 km/h. Jalankulkijat ja pyöräilijät on ohjattu opastavin liikennemerkein väliaikaiselle kevyen liikenteen väylälle.
Hakijan aikaisemmin toimittamista valokuvista ilmenee lisäksi, että kyseisen ajoradan varrella sekä vahinkopaikalla on ollut useita varoitusmerkkejä, kuten sulkupuomeja, sulkuaitoja ja sulkupylväitä tienkäyttäjien varoittamiseksi. Hakijan valokuvista on myös nähtävissä, että vahinkopaikalla on ollut katuvalaistus.
Alueen keskeneräisen yleisilmeen perusteellakin on ollut ennalta arvattavissa, että ajoväylällä voi esiintyä kuoppia ja muita kadun epätasaisuuksia. Työmaa-aikaiset olosuhteet edellyttävät kadunkäyttäjiltä erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Kaupungille ei ole saapunut muita ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia kyseiseen kadun kohtaan liittyen.
Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon.
Tieliikennelain mukaan vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvolla on kaksisuuntaisella ajoradalla ajettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Ajoneuvoa ei saa ajaa vastaan tulevalle liikenteelle tarkoitetulla ajokaistalla.
Vahinko on tapahtunut asfaltoidun työnaikaisen ajoväylän mutkakohdassa. Hakija on kertonut ajaneensa vahinkohetkellä sähköavusteisella hybridipyörällä noin 10-15 km/h nopeudella. Koska työmaa-aita ajoradan oikealla puolella, on hakijan kertoman mukaan, estänyt näkyvyyttä, eikä vastaan tulevaa liikennettä ole tullut, on hakija siirtynyt ajoradan oikeasta laidasta vasemmalle. Vahinko on tapahtunut illalla, mutta polkupyörässä on hakijan mukaan ollut voimakas LED-valaisin ja vahinkopaikalla on ollut myös katuvalaistus. Reunakivetys on siten ollut valaistuksen puolesta havaittavissa. Hakija on kertonut ajaneensa ko. ajoväylää työmaan aikana aikaisemminkin, joten hakija on ollut tietoinen alueen keskeneräisyydestä.
Tieliikennelain mukaan ajoneuvolla on ajettava ajoradalla.
Myös polkupyörä on ajoneuvo ja sen paikka on ajoradalla, jos muuta ei esimerkiksi liikennemerkillä osoiteta. Pyörätiemerkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan.
Vaikka pyörätie on sijainnut hakijan kertoman mukaan kulkureittinsä vasemmalla puolella, on hakijalla ollut mahdollisuus valita ajoreitikseen tilapäinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie.
Hakija on kertonut vahingonkorvausvaatimuksessaan, että ”en valinnut McDonaldsin ja Shellin edustan väliaikaista kevyenliikenteen väylää” ja ”valitsin siis pyöräillä ajoväylän oikeassa laidassa”. Yksikön päällikön päätöksen perusteluissa ei siten ole kerrottu virheellisesti, että hakija on kertonut valinneensa muun kuin polkupyörälle ohjatun reitin.
Oikaisuvaatimuksen linkeissä esitetyt asiat eivät liity kyseessä olevaan vahinkoon, joten niillä ei ole merkitystä kaupungin korvausvastuun syntymisen arvioinnissa.
Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein, ettei vahinkotapahtuma ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä työmaa-alueen kunnossapidossa tai alueen merkitsemisessä.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle polkupyörällä kaatumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §, 14 a §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 19 §, 76 §, Liite 3.1, A 11, Liite 3.9, I1, I2, I3
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi eKirjeitse 14.1.2022. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 28.1.2022 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 11.01.2022 § 6
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 9.11.2021 esittänyt kaupungille yhteensä 502,50 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija kaatui ajaessaan sähköavusteisella polkupyörällä väliaikaisen ajoradan kanttikiven reunaan 26.10.2021 kello 20.45 Laivalahdenkadulla. Hakija kertoo vaatimuksessaan valinneensa muun kuin polkupyörille ohjatun reitin.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.
Vahinkopaikkaa Laivalahdenkadulla kunnossapidetään hoitoluokan II mukaisesti. Kyseisellä kohdalla on vahingon aikaan toiminut kaupungin urakoima kadun rakentamisen työmaa.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys työmaasta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan Laivalahdenkadulla on tehty kadun rakentamiseen liittyviä töitä kaupungin toimesta vahingon tapahtuma-aikaan. Työyksikön mukaan vahinkopaikalla on ollut pyöräilijöille osoitettu tilapäinen kulkureitti, jolla pyöräilijöiden turvallisuus on ollut huomioituna. Vahinkopaikalla kadun rakentamisen keskeneräisyys ja pyöräilijöille tarkoitettu reitti ovat olleet hyvin merkittynä.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.
Pelkkä työmaalla kaatuminen ei yksinään aiheuta vahingonkorvausvastuuta kaupungille kadunpitäjänä. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Polkupyörää pidetään tieliikennelaissa ajoneuvona. Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Laivalahdenkadun katurakentamisen työmaan keskeneräisyys on ollut havaittavissa alueella liikuttaessa. Työmaa on ollut hyvin merkitty ja liikenteenohjaus on ollut asianmukainen. Keskeneräisyyden vuoksi jokaisella työmaalla saattaa olla mm. kuoppia tai muuta sellaista, mikä vaatii erityistä varovaisuutta työmaan läheisyydessä tai sen alueella liikkuvalta. Työmailla työn etenemisen myötä tilanne saattaa muuttua nopeastikin työmaan eri vaiheissa. Näistä työmailla olevista, mahdollisista vaaroista varoitetaan työmaamerkein.
Vallitsevien olosuhteiden perusteella vahingon välttäminen ei olisi ollut mahdotonta tieliikennelain edellyttämää huolellisuusvelvoitetta noudattaen. Vahinko olisi voitu välttää pyöräilijöille osoitettua ajolinjaa noudattaen.
Katujen rakentaminen ja siitä johtuva keskeneräisyys ei itsessään tarkoita, että kaupunki olisi toiminut asiassa tuottamuksellisesti. Edellä mainituin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole vahingosta vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506
Detta beslut publicerades 07.12.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Virpi Leppänen, lakimies, puhelin: 09 310 33260