Avustuksen hakeminen, Jättipalsamin torjunta 2022-2024, Mätäjoen ja Mätäojan varrella sekä valuma-alueilla, Maa- ja metsätalousministeriö

Hallintojohtaja päätti, että toimiala hakee rahoitusta hankkeelle ”Jättipalsamin torjunta Mätäjoen ja Mätäojan varrelta sekä valuma-alueilta vuosina 2022 - 2024".

Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, jonka torjunta kuuluu maanomistajalle. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Jättipalsami muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta heikentäen kasvilajiston ja samalla luonnon monimuotoisuutta. Jättipalsami voi uhata uhanalaisia tai taantuvia kasvilajeja, sillä jättipalsamia esiintyy Helsingissä paljon myös luonnonsuojelullisesti arvokkailla paikoilla, luonnonsuojelualueilla sekä uhanalaisten kasvien esiintymien läheisyydessä. Jättipalsami haittaa esimerkiksi luontaisena esiintyvän lehtopalsamin kasvustojen menestymistä. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevilla kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa. Lisäksi jättipalsami voi vähentää selkärangattomien eläinten määrää niin maassa kuin maan päälläkin.

Yksivuotisen jättipalsamin juuristo on hento, eikä se sido maata samalla tavoin kuin monivuotinen kasvillisuus - täten jättipalsamin valtaamat joki- ja purovarsikosteikot ovat alttiita eroosiolle. Maa, jota monivuotinen kasvillisuus ei sido, päätyy sadevesien myötä vesistöihin ja voi olla uhka esimerkiksi taimenten kutusoraikoille ja kuoriutuville kalanpoikasille.

Virtaavat vedet kuljettavat siemeniä helposti uusille kasvupaikoille. Helsingissä purojen varret ovat tyypillisin jättipalsamin esiintymispaikka.

Jättipalsamin torjunta varmistaa taimenen lisääntymisalueella vedenlaadun pysymisen hyvänä. Jättipalsamin hävittäminen hyödyttää suojelualueiden ja viheralueiden alkuperäistä lajistoa. Vieraslajitorjunta edesauttaa kaiken valuma-alueella esiintyvien arvokkaan luonnon säilymistä ja virkistysalueilla miellyttävän ja monilajisen kasvillisuuden säilymisen ulkoilu- ja liikkumisreittien varsilla yksipuolisten jättipalsamikasvustojen sijaan.

Mätäjoen varsi ja valuma-alueet inventoitiin vuonna 2021 ja sieltä löytyi useita jättipalsamikasvustoja, jotka mm. uhkaavat Talin rantalehdon aluetta, jota ollaan rauhoittamassa luonnonsuojelualueeksi.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa 2021–2028 on nostettu yhdeksi tavoitteeksi haitallisten vieraslajien torjuta erityisesti arvokkailla luontokohteilla ja niiden läheisyydessä, joihin Mätäjoen alue kuuluu.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021 – 2025 on kirjattu, että ”Helsinki suojelee ja vaalii aktiivisesti monimuotoista luontoaan” sekä ”Toteutamme Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa kunnianhimoisesti.” Hanke tukee molempia tavoitteita.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa, sillä kyseinen puro virtaa sekä Vantaan että Helsingin puolella. Sen alkulähde on Vantaalla. Vantaalla puro on nimeltään Mätäoja ja Helsingissä se jatkuu Mätäjoki-nimisenä. Puron päähaaran sekä sivu-uomien varrelta on kartoitettu useita kasvustoja koko matkalla alkupäästä Iso Huopalahteen.

Hallintojohtaja valtuuttaa kaupunkiympäristön toimialan yleisten alueiden kunnossapitoyksikön hakemaan tukirahaa sekä vastamaan hankeen toteutuksesta. Hankkeeseen osallistuvat lisäksi kaupunkiympäristötoimialan ympäristöpalvelut sekä Vantaan kaupunki. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Helsy ry:n kanssa, mm. yhteisillä torjuntatalkoilla.

Hankeen kesto on kolme vuotta 2022 – 2024. Hankkeen kokonaiskustannukset Helsingille kolmelle vuodelle ovat 177 900 euroa, avustusta haetaan 88 950 euroa.

Rahoitusjohtaja päätti 13.9.2017 § 64 siirtää hallintosäännön 12 luvun 5 §:n 7 kohdan toimivaltaa hakea kaupungin puolesta valtionosuudet ja - avustukset sekä niihin verrattavat etuudet kaupunkiympäristön toimialalla seuraavasti: