Vahingonkorvaus, venevaurio 26.5.2021, Sarvaston venesatama B-laituri

Liikuntajohtaja hyväksyy ********** tekemän vahingonkorvausvaatimuksen 4745 euron suuruisena.

Hakija on toimittanut 9.12.2021 vahingonkorvausvaatimuksen Helsingin kaupungille. Hakija on toimittanut lisäselvitystä 25.2.2022 sekä 1.3.2022 asian osalta. Hakijan mukaan hakijan vene vaurioitui 26.5.2021 Sarvaston venesatamassa katkenneen poijun ketjun johdosta. Hakijan mukaan venepaikan poijun ketjun katkeaminen on johtunut siitä, että kaupunki on törkeästi laiminlyönyt huolto- ja korjaustöitä. Hakija ei ole tietoinen, että kaupunki olisi tarkastanut tai vaihtanut poijun ketjua asentamisvuoden 2005 jälkeen. Hakija vaatii Helsingin kaupungilta korvausta esinevahingosta aiheutuneista kustannuksista yhteensä 4745 euroa. Vakuutusyhtiö on korvannut hakijalle osan vahingosta perustuen alkuperäiseen kustannusarvioon, joka on kuitenkin poikennut toteutuneista korjauskustannuksista. Lähtökohtaisesti vahinko korvataan kuitenkin täysimääräisesti eli toteutuneiden korjauskustannusten perusteella, mikäli korvaus katsotaan aiheelliseksi. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on vähennetty vaaditusta korvaussummasta. Lisäksi hakija on luopunut alkuperäisestä vaatimuksestaan bonusmenetyksen osalta.

Vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on se, että jokainen joutuu kantamaan kärsimänsä vahingon haitalliset seuraukset itse, ellei jokin erityinen peruste oikeuta korvauksen saamiseen toiselta. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamuksella tarkoitetaan esimerkiksi huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi vahingonkorvausvastuu edellyttää teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Eli voidaan todeta, että vahinko on tapahtunut tietyn teon tai laiminlyönnin seurauksena.

Vahingonkorvaus voi nyt kyseessä olevassa tapauksessa perustua sopimusperusteiseen vastuuseen tai sopimussuhteen ulkopuoliseen vahingonkorvausvastuuseen.

Venepaikan vuokrasopimusehdoissa purjehduskaudeksi on määritelty kunkin kalenterivuoden 10.6-14.9 välinen aika. Vuokrasopimusehtojen mukaisesti vuokranantaja ei vastaa purjehduskauden ulkopuolisena aikana venepaikalle jätetylle tai tuodulle veneelle tapahtuvista, venesataman ja laiturin rakenteiden tai kiinnityslaitteiden huollon, korjauksen tai rikkoutumisen takia tapahtuvista vahingoista tai vaurioista. Vahinkotapahtuma on hakijan mukaan tapahtunut 26.5.2021 eli purjehduskauden ulkopuolella. Näin ollen Helsingin kaupunki ei ole sopimusperusteisessa vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Lähtökohtaisesti purjehduskauden ulkopuolella veneet ovat venepaikalla omalla vastuulla.

Ulkoilupalveluilta saadun selvityksen mukaan kyseessä on ollut pitkäaikainen kuluminen, jonka johdosta poiju on irronnut. Poijujen kuntoa seurataan pistokokeilla, mutta kaikkien poijujen kiinnitysten kuntoa on mahdotonta seurata koko ajan. Sopimuksen ulkoisen vahingonkorvausvastuun lähtökohtana on se, että todistustaakka on sillä, joka on kärsinyt vahinkoa. Tässä tapauksessa kuitenkin on ilmeistä, että vahinko on aiheutunut pitkäaikaisen kulumisen johdosta. Lisäksi vahinko ei ole aiheutunut sopimuskauden ulkopuolella tapahtuneen äkillisen tapahtuman johdosta, vaan vahinkotapahtuman ajankohta olisi voinut yhtä hyvin olla sopimuskaudella. Tässä tapauksessa vahinkotapahtuma on vain sattunut realisoitumaan sopimuskauden ulkopuolella. Näin ollen Helsingin kaupunki katsoo, että peruste vahingon korvaamiselle on olemassa.