Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 5.9.2021, Eteläranta 1

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 21.1.2022 esittänyt kaupungille euroiksi muutettuna noin 3700 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen kompastumisesta aiheutuneista kuluista. Vaatimuksen mukaan hakija on 5.9.2021 kello 12:05 kompastunut kadun reunakiveykseen osoitteessa Eteläranta 1. Hakijan mukaan vanhaan ajorataan jätetty reunakiveys ei ollut tasainen ja siinä on ollut korkoeroja.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Kunnan velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat yleiset alueet kuuluu osaksi kunnalle, osaksi tontin tai muun alueen omistajalle sen mukaan kuin laissa säädetään.

Katupäällysteiden laatuvaatimuksista ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai
uudelleen päällystämisen.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Hakijan merkitsemä vahinkopaikka sijaitsee III-luokan ylläpito-alueella. Katualueen käyttötarkoitus on tori ja se on osin satama-aluetta. Selvityksen mukaan kyseinen alue on voimassa olevien katusuunnitelmien mukainen ja alueella ei tarvitse tehdä kunnossapidollisia toimenpiteitä alueen epätasaisuuksista huolimatta.

Helsingin Vanha kauppahalli ja sitä ympäröivä tori on ainakin osin valmistunut v. 1888. Koko tori ja satama-alue on mukulakivestä rakennettu ja sille on luonteenomaista epätasaisuus. Alueella on vuosien varrella tehty muutostöitä eri liikennemuotojen tarpeet huomioiden. Osa rakenteista on asfalttia ja osa erilaista kivilaatua eri aikakausina tehdyistä korjauksista johtuen. Alueella liikkuvien on kulkiessaan otettava huomioon pintojen osittainen epätasaisuus ja noudatettava varovaisuutta.

Pelkkä kadun epätasaisuus ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin,
huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapitotyöt on hoidettu asianmukaisesti.

Kadun pinta on sen ikä ja sen pintaan vuosien varrella tehdyt muutostyöt huomioiden kaupungin asettamien laatuvaatimusten mukaisessa ja liikkujien tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kadun alustan, iän ja yleisilmeen perusteella voidaan pitää ennalta arvattavana, että kadussa esiintyy satunnaisia vaurioita.

Kaupunki katsoo, että kyseistä noppakivistä muodostettua kivetystä ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä jalankulkuliikenteelle. Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tuottamusta eikä kaupunki näin ollen ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
(669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53