Vahingonkorvaus, kiinteistövaurio 15.2.2022 Koskela

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 28.2.2022 esittänyt kaupungille vielä erittelemättömän suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen kiinteistön kellariin 15.2.2022 valuneen sulamisveden aiheuttamista vauriosta osoitteessa Myrskyläntie 16. Hakija epäilee jalkakäytävän avaamisen kesällä 2019 yhteydessä tapahtuneen jotain sellaista, mikä olisi joko vaurioittanut hakijan kiinteistön kivijalkaa tai hulevesien kaatosuunnan muuttuneen.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaupunki on velvollinen huolehtimaan hulevesien hallinnan järjestämisestä. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 16 §:n mukaan tontille on rakennettava hulevesi- ja rakennusten perustusten kuivatusjärjestelmä.

Pelastuslain (379/2011) 14 §:n mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on osaltaan ehkäistävä vaaratilanteiden syntymistä ja varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa eli esimerkiksi tulvavahingon uhatessa.

Hakijan esittämän vaatimuksen johdosta asiassa on pyydetty selvitys kunnossapitoa tilaavalta. Saatujen asiantuntijaselvitysten mukaan kaupungille ei ole tullut tietoa muista, vastaavista ongelmista alueelta tai naapurikiinteistöistä. Myöskään muita ilmoituksia, kuin hakijan esittämä vaatimus, ei kaupungille ole tullut.

Alueen kunnossapitoa tilaavan tahon antaman selvityksen mukaan hakijan kiinteistön lähistöllä ollut työmaa on ollut Nastolantie 40 kohdalla, joka ei ole hakijan kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Katutarkastaja on käynyt tarkastamassa kadun tilanteen hakijan vaatimuksen saavuttua. Tuolloin, eli 2.3.2022 kohdalla oleva sadevesikaivo on ollut lumesta vapaa ja auki. Kuvien perusteella lumen määrä on ollut sellainen, että se on saattanut ohjata hulevesiä muualle kuin kaivon suuntaan.

Kadun sadevesikaivojen sakkapesät tyhjennetään ja puhdistetaan kolmen vuoden välein sekä erikseen tarvittaessa, mikäli niiden toiminnassa on havaittu puutteita. Puhdistuksen yhteydessä kaivojen kunto tarkastetaan silmämääräisesti. Kaivojen
toiminnassa ei ole havaittu kunnossapidollisia puutteita.

Kunnossapidosta vastaava on silmämääräisesti tarkastellut kohdalla olevan kadun kuntoa lumien sulettua, eikä kohdalla olevan jalkakäytävän kallistuksessa ole huomattu mitään poikkeavaa. Hulevesien ohjaus on järjestetty asianmukaisesti. Saadun selvityksen mukaan vahinkoaikaan lämpötila on hetkellisesti mennyt plussan puolelle ja viime talven lumikertymä huomioituna on lumi saattanut padota runsaita sulamisvesiä valumaan kiinteistön suuntaan.

Ilmatieteen laitoksen Kumpulan säämittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan 14.2.2022 vuorokauden sademäärä oli yhteensä 9,1 mm. Lumen syvyyttä on mitattu 45 senttimetriä kello 8.00 aamulla. 15.2.2022 on satanut lisää, josta huolimatta lumen syvyys on laskenut 43 senttimetriin. Sademäärä on ollut niin vähäinen, ettei se riitä aiheuttamaan tulvimista sadevesikaivoissa, vaan imeytyy normaalisti maaperään. Vahinkoaikaan lumikertymä on kuitenkin ollut suuri, eikä sade tai sulamisvesi ole päässyt imeytymään maaperään asti.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Kadun päällyste tai muutkaan kadun rakenteet eivät toimi eristerakenteena kadun rakenteissa liikkuvaa vettä vastaan. Kiinteistön omien rakenteiden (sokkelien, kellareiden seinien, alapohjan) tulee olla vedenpitäviä. Kiinteistö vastaa itse ja kustannuksellaan kadun rakenteissa liikkuvan tai olevan veden kiinteistön rakenteille aiheuttamista vaurioista ja niiden korjaamisesta.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta ottaa kantaa kiinteistön maanvastaisiin seinärakenteisiin seuraavasti: Maanvastaisen ulkoseinän rakenteen on estettävä ympäröivän maan kosteuden sekä hulevesien haitallinen tunkeutuminen seinärakenteeseen vedeneristyksellä tai vedenpaineen eristyksellä taikka rakenteellisesti hallitulla vedenpoistolla, joka mahdollistaa kellarin seinän kuivumisen ulospäin. Vedeneristyksen tai vedenpaineen eristyksen on oltava maanvastaisen ulkoseinärakenteen ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Lain mukaisesti perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet kiinteistössä ovat kiinteistön vastuulla. Kiinteistölle ohjautuneet sadevedet ovat johtuneet tuntemattomasta syystä. Myrskyläntien alueen hulevesien ohjaus on hoidettu asianmukaisesti.

Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Edellä esitetyn perusteella kaivojen kunnossapidon suhteen ei ole tapahtunut myöskään laiminlyöntiä. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 103 e §, 103 f §, 103 h §, 103 i §

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 16 §

Pelastuslaki (379/2011) §14

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) § 21

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53