Vahingonkorvaus, autovaurio, 18.2.2022, Okrakuja

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 9.3.2022 esittänyt kaupungille 320,00 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon pohjamuovi vaurioitui 18.2.2022 klo 08.30 osoitteessa Okrakuja. Hakijan mukaan vahinko tapahtui ajohallista ulos/sisään ajettaessa, jolloin korkeat jäiset polanteet vaurioittivat ajoneuvon pohjaa. Hakijan mukaan ajorata oli jäinen ja hiekoittamaton.

Kuninkaantammen alueen rakentaminen on osin vielä kesken. Uusia asuinalueita rakennettaessa katu- ja kunnallistekniikan rakentaminen sovitetaan yhteen talonrakennuksen kanssa. Kadut valmistuvat kuitenkin vasta talojen jälkeen ja muun muassa tästä syystä katujen pintarakenteet voidaan viimeistellä vasta talojen valmistuttua.

Kaupungin velvollisuudesta pitää kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa säädetään kunnossapitolaissa. Kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet alkavat kuitenkin vasta, kun katu tai sen osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kadunpitopäätös on tehty. Okrakujalle ei ole vielä tehty kadunpitopäätöstä.

Koska kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet eivät olleet vahinkohetkellä vielä alkaneet, kaupungin vastuuta asiassa arvioidaan vahingonkorvauslain nojalla. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Mikäli vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on aurattu edellisen kerran ennen vahinkoa 17.2.2022 klo 15.07. Auraus on suoritettu käyttämällä ajoradan pintaa karhentavaa verkkoterää. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on muun muassa osaltaan tehostaa liukkaudentorjuntaa. Edellä mainitun aurauksen lisäksi Okrakujalla on suoritettu 22.2.2022 polanteiden tasoittaminen. Suoritetut kunnossapitotoimenpiteet perustuvat työkoneen keräämiin ja tallentamiin GPS-tietoihin.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kumpulan havaintoaseman suorittamien mittausten mukaan lumensyvyys on ollut vahinkopäivänä 40 cm ja ilman lämpötila on vaihdellut -1,9 °C ja 0,1 °C välillä. Vahinkoa edeltäneinä päivinä ilman lämpötila on ollut plussan puolella. Vahinkopäivänä välittömästi vahinkoa edeltäneiden tuntien aikana ilman lämpötila on kuitenkin laskenut pakkaselle. Torstaina 17.2.2022 on satanut vettä ja räntää, jolloin suurin osa loskasta on sulanut. Viimeisimmän vahinkoa edeltäneen aurauksen ajankohtana lumensyvyys on ollut 40 cm eikä lumikertymä ole tämän ja vahingon tapahtuma-ajankohdan välisenä aikana kasvanut.

Ilmatieteen laitoksen julkaiseman Ilmastokatsauksen mukaan tammikuun 2022 viimeisenä viikonloppuna Valtteri-myrsky toi Etelä-Suomeen runsaasti märkää lunta. Lunta kertyi parissa päivässä yleisesti parikymmentä senttiä, mutta etenkin Uudellamaalla monin paikoin enemmänkin. Valtteri-myrskyn yhteydessä Helsingin Kumpulan mittausasemalla lumensyvyys nousi 22 senttimetristä 41 senttimetriin. Tämän jälkeen helmikuussa 2022 esiintyi runsaita lumisateita. Lumipyryjen johdosta useammalla paikkakunnalla yllettiin metrin lumensyvyyteen. Helsingin Kumpulassa rekisteröitiin suurin lumensyvyyden kasvu, 35 cm vuorokaudessa. Forecan mukaan helmikuun sademäärä oli laajalti maan etelä- ja itäosassa poikkeuksellisen suuri. Sääilmiö on poikkeuksellinen silloin, kun se esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Suuret sademäärät tarkoittivat suuria lumimääriä ja etelässä suurimmassa osassa helmikuun päiviä vähintään käytiin plussan puolella. Pintojen sulaminen ja uudelleen jäätyminen aiheuttivat monin paikoin ajoittain hyvinkin hankalia keliolosuhteita.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Sää- ja keliolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset. Laki ei edellytä sitä, että kunnossapitokalusto mitoitettaisiin kaikkein poikkeuksellisimpia tilanteita varten. Missään kunnossapidon taso ei kuitenkaan saa pitkään alittaa tyydyttävää tasoa. Poikkeuksellisen säätilan aikana huolehditaan ensin liikenteellisesti keskeisistä alueista (HE 281/2004 vp, s. 17.).

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Vahinko tapahtui talvimyrskyn jälkeisissä hankalissa keliolosuhteissa. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16). On yleistä tietoa, että runsas lumisade saattaa aiheuttaa haastavia keliolosuhteita. Vaarallisista ajo-olosuhteista oli myös varoitettu valtakunnallisissa tiedotusvälineissä Ilmatieteenlaitoksen toimesta.

Poikkeuksellisista sää- ja keliolosuhteista johtuen ajorata on voinut vahinkoaikaan tilapäisesti alittaa sohjon ja polanteen poistamisen osalta kaupungin laatuvaatimusten tason tehdyistä kunnossapitotoimenpiteistä huolimatta. Kaupunki katsoo, ettei tilanne ole kuitenkaan ollut pitkäaikainen.

Kaupunki on suorittanut vahinkopaikalla ennen ja jälkeen vahingon tapahtuma-aikaa kunnossapidon toimenpiteitä. Kaupungin palautejärjestelmään ei ole ennen kyseistä vahinkoa tullut ilmoituksia ajoradan kunnossapitotarpeesta. Kaupungille ei ole esitetty talven 2021-2022 aikana kyseistä vahinkopaikkaa koskevia muita vahingonkorvausvaatimuksia.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki katsoo toimineensa riittävän huolellisesti poikkeukselliset sää- ja keliolosuhteet huomioon ottaen. Edellä mainituin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole vahingosta vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 86.3 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53