Vahingonkorvaus, autovaurio, 25.2.2022 Mannerheimintie

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 14.3.2022 esittänyt kaupungille 465,00 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon vasemmanpuoleinen eturengas ja vanne sekä oikeanpuoleinen rengas vaurioituivat 25.2.2022 noin klo 7.45 ajettaessa kuoppaan osoitteen Mannerheimintie 168 kohdalla. Hakijan vahinkotapahtuman kuvauksen mukaan tien vasemmassa reunassa on ollut routavaurion aiheuttama iso kuoppa. Vahinkokuvauksen mukaan hakija näki kuopan viime tinkaan edellä ajaneen pakettiauton takia, eikä voinut väistää viereiselle kaistalle muun liikenteen takia. Hakija on täydentänyt vaatimustaan 11.5.2022 koskien vasemmanpuoleisen eturenkaan jousen vaihtoa, ohjauskulmien säätöä ja sijaisautoa, lisävaatimuksen ollessa yhteensä 390,00 euroa. Kokonaismäärältään vaatimus on yhteensä 855,00 euroa.

Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Mannerheimintie on pääkatu ja se kuuluu hoitoluokkaan I. Päällysteessä sallitaan yksittäisiä viivahalkeamia ja vähäinen urasyvyys.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta taholta. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla olleesta kuopasta ei ole tullut yhtään ilmoitusta talven aikana. Vahinkoa edeltävän kuukauden aikana vahinkopaikalla on tehty vähintään 13 tarkastusta kunnossapidon toimesta ja niistä viimeisin ennen vahinkoa on tehty 21.2.2022. Tällöin ei ole havaittu kunnossapitotarpeita vaativia kuoppia. Selvitys perustuu GPS-tietoihin. Kuoppa on muodostunut aikana, jolloin reikiintyminen on ollut nopeata ja runsasta. Kuopan paikkauksen tarkemmasta ajankohdasta ei ole tietoa, koska se on tehty muiden kunnossapitotöiden yhteydessä. Vahinkopaikalla kaistan leveys on 3,5 metriä.

Forecan Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan
lämpötila on vahinkopäivänä 25.2.2022 vaihdellut 0,7 °C ja 3,0 °C välillä. Sateita on esiintynyt klo 6-19 välisen ajan. Vahinkotapahtumaviikolla lämpötila on vaihdellut plussan ja miinuksen välillä ja päivittäin on esiintynyt sateita. Pintojen sulaminen ja uudelleen jäätyminen on aiheuttanut monin paikoin ajoittain hyvinkin hankalia keliolosuhteita.

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Asfaltti on huokoista, joten vesi pääsee tunkeutumaan sen rakenteisiin. Jäätyessään vesi laajenee ja alkaa hajottaa asfaltin rakennetta. Näin ollen olosuhteiden ollessa kuoppien syntymiselle otolliset, saattaa isokin kuoppa syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostumista tiettyyn paikkaan ei voi etukäteen ennakoida.

Pelkkä asfaltin päällystevaurio ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Sää- ja keliolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Kuluva vuosi on ollut routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintoihin on syntynyt vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Kuoppa on syntynyt ajankohtana, jolloin katu reikiintyy sääolosuhteiden vuoksi hyvin nopeasti. Katujen runsaasta reikiintymisestä on uutisoitu myös tiedotusvälineissä.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kaupungille ei ole tullut ennen kyseistä vahinkotapahtumaa ilmoituksia. Kuoppa on paikattu kaupungin oman havainnon perusteella, joten kaupunki on toiminut asianmukaisesti ryhtymällä toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa havaittuaan päällystevaurion. Hakijan mukaan kuoppa on ollut paikattuna 2.3.2022. Mannerheimintien liikennemäärä on noin 34 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungille ei ole esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseiseen kuoppaan liittyen helmi-maaliskuun ajalta.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet nopeasti syntyneen kuopan ajoväylään. Kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin viivytyksettä. Kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja hoitaneensa kunnossapidon kunnossapitolain mukaisesti, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53