Vahingonkorvaus, autovaurio, 10.3.2022, Bulevardi 17 /19

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 16.3.2022 esittänyt kaupungille yksilöimättömän suuruisen korvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon oikea kylki naarmuuntui 10.3.2022 klo 17.18 osoitteessa Bulevardi 17/19, kun ajoneuvo osui ajoradan ulkopuolelle yllättävästi ulottuvaan jäiseen ulokkeeseen. Hakija on myöhemmässä vaiheessa täsmentänyt vaatimustaan korjauskustannuslaskelman mukaisesti 704,52 euron suuruiseksi.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Bulevardi on kokoojakatu ja se kuuluu hoitoluokkaan II.

II-luokan ajoradoilta poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää sekä torjutaan tarvittaessa liukkautta välittömästi tai aamun työmatkaliikennettä varten kello 7 mennessä. II-luokan ajoradan aurauksen lähtökynnys on viisi cm lunta tai kolme cm sohjoa. Toimenpideaika on neljä tuntia, kuitenkin niin, että klo 17-03 välisenä aikana satanut lumi tai muodostunut sohjo poistetaan klo 7 mennessä. Ajoratojen liukkautta torjutaan vain erittäin liukkailla keleillä, jolloin esiintyy mustaa jäätä ja märkää jäätä. Lumipinta hiekoitetaan paikoissa, joissa se liikenteen johdosta hioutuu tai on vaarassa hioutua erittäin liukkaaksi, kuten pysäkeillä, jyrkissä mäissä ja risteysalueilla. Ajoratojen liukkaus torjutaan joko hiekoittamalla tai suolaamalla. Liukkaudentorjunnassa käytettävän suolan ja hiekoitusmateriaalin määrät pyritään minimoimaan. Liukkauden torjunnan toimenpideaika on kolme tuntia, joka alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen, kuitenkin niin, että klo 18-04 havaittu tuntuvasti lisääntynyt liukkaus torjutaan klo 7 mennessä.

Poikkeuksellisen lumitilanteen vuoksi Helsingin kaupunki on käynnistänyt varautumissuunnitelmansa ajalle 23.2.-16.3.2022. Erityistoimet ja lisäresurssit kohdistetaan koko kaupunkiin, mutta ensisijaisesti turvataan liikenteen sujuvuus vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla kantakaupungissa ja joukkoliikennekaduilla. Kadut aurataan ja lunta kuljetetaan vastaanottopaikoille kunnossapitoluokituksen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Lumen poiskuljetusta tehdään aina, kun auraustyöt siihen antavat mahdollisuuden. Laatuvaatimuspoikkeuksia voivat esimerkiksi olla, että asuntokatujen lumenpoisto aloitetaan vasta pääkatujen jälkeen, kun siihen on saatavissa resursseja ja että toimenpideaikoja kasvatetaan kunnossapitoluokissa.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Vahinkopaikka on II-luokan ajoradan reunassa sijaitseva pysäköintiruutu. Kaupungin toimesta aurataan ajorata ja pyörätie. Kiinteistöjen vastuulle kuuluu jalkakäytävän auraus sekä aurattujen lumien poiskuljetus, myös kaupungin aurauksien osalta. Lumen poiskuljetusta ei ole kuitenkaan hoidettu kyseisestä kohdasta vastuussa olevan kiinteistön toimesta hakijan toimittaman valokuvan perusteella.

Forecan Kaisaniemen säänmittausaseman mukaan vahinkopäivänä 10.3.2022 sää on ollut selkeä ja poutainen noin klo 14 asti, jonka jälkeen sää on ollut pilvinen ja poutainen. Sateita ei ole esiintynyt. Vahinkopäivän lämpötila on vaihdellut 0,9 °C ja -2,5 °C välillä. Lumensyvyys on ollut 30 cm.

Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsauksen mukaan tammikuun 2022 viimeisenä viikonloppuna Valtteri-myrsky toi Etelä-Suomeen runsaasti märkää lunta. Lunta kertyi parissa päivässä yleisesti parikymmentä senttiä, mutta etenkin Uudellamaalla monin paikoin enemmänkin. Valtteri-myrskyn yhteydessä esimerkiksi Helsingin Kumpulan mittausasemalla lumensyvyys nousi 22 senttimetristä 41 senttimetriin. Tämän jälkeen helmikuussa 2022 esiintyi runsaita lumisateita. Lumipyryjen johdosta useammalla paikkakunnalla yllettiin metrin lumensyvyyteen. Helsingin Kumpulassa rekisteröitiin suurin lumensyvyyden kasvu, 35 cm vuorokaudessa. Forecan mukaan helmikuun sademäärä oli laajalti maan etelä- ja itäosassa poikkeuksellisen suuri. Sääilmiö on poikkeuksellinen silloin, kun se esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Suuret sademäärät tarkoittivat suuria lumimääriä ja etelässä suurimmassa osassa helmikuun päiviä vähintään käytiin plussan puolella. Pintojen sulaminen ja uudelleen jäätyminen aiheuttivat monin paikoin ajoittain hyvinkin hankalia keliolosuhteita. Maaliskuu 2022 oli tavanomaista lämpimämpi ja aurinkoisempi. Lumipeite oli Etelä-Suomessa edelleen tavanomaista paksumpi.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16). On yleistä tietoa, että talvisin muodostuu lumikertymiä pysäköityjen ajoneuvojen läheisyyteen. Jääkokkare, joka on sijainnut ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välisellä raja-alueella, on ollut havaittavissa ja väistettävissä.

Kaupunki on huolehtinut vahinkopaikan auraamisesta kunnossapitolain mukaisesti. Koska kyseisen ajoradan reuna on varattu ajoneuvojen pysäköintiä varten, ei pysäköintiruutuja voida pitää täysin lumettomina ilman ajoneuvojen jatkuvaa siirtämistä aurauksen edestä. Pysäköintiruutuja siivotaan aina mahdollisuuksien mukaan, kun pysäköintiruutuja on tyhjinä. Bulevardilla aurauslumien poiskuljetus kuuluu kohdalla olevan kiinteistön vastuulle.

Edellä esitetyin perustein vahinko ei ole aiheutunut kaupungin tuottamuksesta eikä kaupunki ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Kaupunki ei näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53