Vahingonkorvaus, henkilövahinko 22.2.2022

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 23.3.2022 esittänyt kaupungille 428,60 euron suuruisen ja osittain vielä erittelemättömän suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen liukastumisen aiheuttamista kuluista. Vaatimuksen mukaan liukastuminen on tapahtunut lumisella, jäisellä ja hiekoittamattomalla ajoradalla 22.2.2022 noin kello 13.45 osoitteessa Ostostie 2. Hakija on kulkenut ajorataa, koska jalkakäytävä on vaatimuksen mukaan ollut auraamatta.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingin kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä liikenteellisen merkityksen mukaan.

Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka kuuluu hoitoluokkaan II, joilta poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I luokan väylien jälkeen. II luokan kevyenliikenteenväylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Toimenpideaika on neljä tuntia, kuitenkin niin, että yöllä satanut lumi poistetaan kello 10 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen tai lumisade on päättynyt ja se on ylittänyt 5 cm kynnyksen.

Ilmatieteenlaitoksen Kumpulan säämittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä vahingon aikaan lämpötila on ollut pakkasen puolella. Vahinkoaikaan on mitattu pakkasta -3,8°C. Lumensyvyys on vahinkoaikaan mittauksissa ollut 65 senttimetriä. Vahinkoa edeltävänä päivänä sademäärä on ollut 35,4 mm vedeksi muunnettuna. Lumisade on jatkunut vahinkoyönä ja hiljalleen myös vahinkopäivänä, loppuen iltapäivän mittaan.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kelikeskus on hälyttänyt vahinkoa edeltävänä iltana ja kunnossapitotyöt alueella on aloitettu runsaan lumisateen jäljiltä kello 00.30 auraamalla. Kevyen liikenteen väylillä ja jalkakäytävillä, joihin vahinkopaikkakin kuuluu, on hiekoitus aloitettu vahinkoaamuna kello 06.00 alkaen. GPS-tietojen mukaan vahinkopaikalla on tehty aurausta edellisen kerran juuri ennen vahinkoa kello 13.31. Runsaan lumisateen aikana liukkautta torjutaan pääosin auraamalla hiekoituksen vaikutuksen jäädessä lyhytaikaiseksi. Töitä on tehty koko kaluston voimin. Aurauksessa käytetään verkkoteräauraa, joka jättää auratun pinnan karheaksi ja nostaa aiemmin tehdyn hiekoituksen pintaan. Ajoratoja ei kunnossapidetä jalankulkua silmällä pitäen. Ajoneuvojen renkaat ja koneiden lämpö kiillottavat ajoradat usein liukkaiksi tällaisissa lumiolosuhteissa.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei hiekoittaminen ole tarpeellista silloin, jos se on hyödytöntä, kuten silloin, jos hiekka uppoaisi lumen alle niin, ettei liukkaus vähenisi (KKO 1968 II 98). Liukkauden torjuntaa ei myöskään ole mahdollista toteuttaa siten, että kadun mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Hiekoituksella ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. Jalankulkijan tulee ottaa olosuhteet huomioon ja noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta, tällaisissa lumiolosuhteissa talvella liikkuessaan(Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-001397).

Tässä tapauksessa kaupungin puolelta ei ole todettavissa laiminlyöntiä, tahallisuutta tai tuottamusta. Asiassa saatujen selvitysten perusteella liukkaudentorjunta on ennen vahinkoa tehty Helsingin kaupungin normien mukaisesti. Kaupunki ei katso, vakiintunut oikeuskäytäntö huomioon ottaen, laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53