Lausuntopyyntö, hallituksen esitys sote-uudistusta koskevien rahoituslakien muuttamisesta, valtiovarainministeriö

HEL 2022-005345
Ärendet har nyare handläggningar
§ 52

Lausunto valtiovarainministeriölle hallituksen luonnoksesta esitykseksi eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamisesta

Helsingfors borgmästare

Päätös

Pormestari antoi valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamisesta:

Yleisiä huomioita

Liittyen lainsäädäntövalmistelun prosessiin Helsingin kaupunki toteaa, että luonnos hallituksen esityksestä annettiin lausuttavaksi ja lisättiin lausuntopalveluun 13.4.2022. Lausuntoaikaa on 21.4.2022 saakka. Pääsiäisestä johtuen lausunnonantajilla on tosiasiallisesti neljä täyttä työpäivää mahdollisuutta tutustua hallituksen esitysluonnokseen ja antaa siitä lausuntonsa.

Lisäksi ehdotusten arviointi on osittain haastavaa, koska muutosten taustalla olevia aineistoja ei ole kattavasti julkaistu. Luonnoksen yhteydessä jaetun materiaalin avulla ei ole esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoituksen osalta mahdollista erotella yksittäisten muutosten vaikutuksia kokonaisvaikutuksesta.

Helsinki korostaa, että kaupungin näkökulmasta sote-uudistuksen merkittävin muutos liittyy peruskunnan rahoitusmallissa tapahtuviin muutoksiin. Uudistus muuttaa kaikkien kuntien rahoitusmallia ratkaisevasti ja kuntien rahoituksessa tapahtuvia muutoksia voidaan pitää kuntien kannalta vähintään yhtä merkittävänä kuin järjestämisvastuun siirtoa itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Sote-uudistuksen rahoitusmuutos tuo poikkeuksellista epävarmuutta niin Helsingin kuin muiden kuntien tulevien vuosien talouteen. Uudistus heikentää Helsingin kaupungin verotulokertymän kasvua ja investointikykyä sekä lisää kaupungin riippuvaisuutta valtionrahoituksesta.

Huomioita kuntia koskeviin muutoksiin

Kuntia koskevista rahoituksen muutoksista suurin osa on ollut tiedossa jo varsinaisen lakipaketin hyväksymisestä kesäkuusta 2021, mm. kuntien veroprosentin leikkauksesta säätäminen. Lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmää koskevat muutokset ovat teknisiä, mm. perushintojen tarkistukset ja lain sanamuotojen tarkistukset mm. siirtolaskentaan ja kustannustenjaon tarkistukseen.

Kuntiin jäävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusten erottaminen sote-muutoksen siirtolaskennassa vaatii jatkovalmistelua. Tammikuussa 2022 toteutetussa TA22-kyselyssä kysyttiin kuntiin jäävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset erikseen ja siten ne kyettiin erottamaan sote-nettokustannuksista. Kuitenkaan tulevissa sote-kustannusten tilastointikierroksissa (mm. TP2022 mukaiset sote-nettokustannukset) kuntiin jäävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannuksia ei tultaisi vastaavalla tavalla erottamaan. Jatkovalmistelussa tulisi varmistaa, että kyseiset kustannukset kyetään ottamaan huomioon siirtolaskennassa.

Kuntayhtymien tekemättä jäänyt palkkaharmonisointi ja kuntayhtymien alijäämien kattaminen tekevät kunta- ja hyvinvointialuekohtaisista laskelmista keskenään ei-vertailukelpoisia siltä osin, kun em. kuittaukset kohdistuvat yhtenä eränä vuosiin 2021 ja/tai 2022.

Huomioita hyvinvointialueiden rahoitusta koskeviin muutoksiin

Helsingin laskennallinen rahoitus kasvaa noin 114 miljoonaa euroa 2022 - 2023 välisen korotuksen myötä. Tämän johdosta myös siirtyvien kustannusten (vuoden 2022 taso) ja laskennallisen rahoituksen erotus pienenee samalla euromäärällä. Helsingin asukaskohtainen rahoituksen kasvu on kuitenkin maan kolmanneksi pienin (174 e/asukas). Asukaskohtainen rahoitus vähenee, jos siirtymätasausta ei oteta huomioon.

Helsingin rahoitus kasvaa 4,64 prosenttia vs. Manner-Suomi yhteensä 5,14 prosenttia. HV-alue-indeksin ja palvelutarpeen kasvun osuus rahoituksen kasvusta on yhteensä 3,7 prosenttia, joten muuta lisäystä Helsingissä on alle prosentti, mikä käytännössä tarkoittaa, että sote-palveluihin ei tule lisärahoitusta, vaan rahoitus kattaa laskennallisen kustannustason nousun ja laskennallisen palvelutarpeen muutoksen. HV-alueiden rahoitukseen indeksikorotus myös palvelutarpeen kasvun jälkikäteiseen huomiointiin.

HV-alueiden rahoitukseen esitetään uutta kriteeriä, yliopistosairaalalisää. Tämä ei kuitenkaan lisää kokonaisrahoitusta, vaan rahoitetaan asukasmääräkriteeristä. Kyseisen tekijän mukaantulo parantaa kriteeristöä. Yliopistosairaalalisä pyrkii tuomaan esille sen, että yliopistosairaaloiden alueiden kustannukset ovat korkeammat ja vaativat rahoitusta. Yliopistosairaalalisä perustuu lakiesityksen mukaan THL:n ja VATT:n yhteistutkimukseen alueellisista kustannuserioista ja erityispiirteistä. Näiden alueellisten tekijöiden huomioiminen on kannatettavaa ja lakiesityksessä perustellaan lisäys tutkimusten tulosten kautta perusteellisesti. Rahoituslaskelman mukaan kyseessä on ns. nollasummapeli eli muut alueet menettävän sen mitä yliopistosairaala-alueet saavat. Uuden osuuden lisääminen määräytymistekijäksi vähentää kuitenkin asukasperusteisen osuuden nykyisestä 13,424 prosentista 11,724 prosenttiin.

Kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella maksettavan kertakorvauksen maksaminen vasta vuonna 2024 ei tue hyvinvointialueiden kykyä vastata muutokseen. Hyvinvointialueet muodostavat toimintansa vuosille 2023 ja 2024 ennen budjettivuoden alkua tietoon saadun valtionrahoituksen tason pohjalta, ja kesken vuotta maksettavat kertakorvaukset jne. eivät tue palveluiden suunnittelua ja mitoittamista tarkoituksenmukaisesti.

THL:n palvelutarvekertoimen laskentaan toteutettava tarvetekijöiden määrän kasvattaminen (14 §, liite) on lähtökohtaisesti kannatettava asia. Lakiesityksessä todetaan lisäyksen parantaneen mallien selitysastetta erityisesti sairastavuustekijöiden osalta. Aineistot ovat päivitetty vuoden 2019 mukaisesti. Kuitenkin esityksestä ei vielä ilmene tarkemmin sitä, miten eri tekijät päätyvät lopulliseen malliin (muu kuin nollahypoteesitestaus). Tarvetekijöiden valinta ja valintojen vaihtoehdot on tarpeen tuoda läpinäkyvästi esille THL:n toimesta esimerkiksi herkkyystarkastelujen ja valinnan raportoinnin kautta. Lisäksi tarvetekijöiden lisäysten ja uusien aineistopäivitysten myötä koko mallinnustyö tulee avata ja pystyä arvioimaan vuosittain läpinäkyvästi. Lakiesityksen mukaan aluekohtaisten tarvekertoimen laskennassa on jälleen neutralisoitu taustamaa ja etäisyys päivystykseen. Neutralisointi tulisi perustella sisällöllisesti. THL:n ja VATT yhteistyönä tehty ansiokas tutkimustyö alueellisista kustannuseroista (HE s. 29) on johtanut uuden määräytymistekijän lisäämiseen (yliopistosairaalalisä). Alueelliset kustannuserot tulisi testata ja mahdollisesti huomioida myös THL:n palvelutarvekerroinlaskennassa.

Pelastustoimen rahoitusta määrittävä riskikerroin on Helsingille arvoltaan koko Suomen pienen. Tämä on merkittävä epäkohta, sillä Helsingissä sijaitsee yli viidesosa, 22,5 prosentti, kaikista Suomen riskiluokaltaan korkeimman riskin alueista ns. “riskiruuduista”. Rahoituslaskennassa käytetyt perusteet ovat siis ristiriidassa Helsingin pelastustoimen todellisen tarpeen kanssa. Rahoituslaskelmassa Helsingin pelastustoimen alijäämä on noin 11 prosenttia verrattuna siirtyviin kustannuksiin, mikä tarkoittaa noin kymmenesosaa Helsingin pelastuslaitoksen koko budjetista.

Detta beslut publicerades 27.04.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

vs. kansliapäällikkö
Tuula Saxholm

Mer information fås av

Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36567

ari.hietamaki@hel.fi

Beslutsfattare

Juhana Vartiainen
pormestari

Bilagor

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.