Virkasuhteen täyttäminen, operatiivisten palveluiden yksikkö, palopäällikön virat, työavain PEL-02-13-22

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Pelastusjohtaja päätti 20.4.2022 ottaa operatiivisten palveluiden yksikön palopäällikön virkoihin **********

Muutoksenhaku

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote
oikaisuvaatimusohjeineen tiedoksi kirjeellä. Kirjeen katsotaan
tulleen tiedoksi seitsemän päivän kuluttua lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asiassa on tehty päätös 20.4.2022. Oikaisuvaatimus on saapunut kirjaamoon 4.5.2022. Oikaisuvaatimus on siten tehty lain mukaisessa määräajassa.

Oikaisuvaatimus

Virkaa hakenut ********** on oikaisuvaatimuksesta tarkemmin ilmenevin perustein sekä Helsingin kaupungin hallintosäännön 23 luvun 2 §:ään viitaten (Virkasuhteeseen ottaminen ilman julkista hakumenettelyä) vaatinut, että asia ratkaistaan hänen edukseen.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Viran kelpoisuusehtoina mainittuja tutkintovaatimuksia on hakuilmoituksessa kiristetty siten, että hakijalta odotetaan vahvaa osaamista pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelutuotannosta sekä näkemyksellisyyttä niiden kehittämismahdollisuuksista. Kuitenkaan kaikki valitut eivät täytä tätä vaatimusta kaikilta osin.

Hakemuksessa kelpoisuusvaatimuksena on ollut tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Ansiovertailutaulukossa ruotsin kielen taito on pisteytetty skaalalla yhdestä kahteen pistettä, ja nolla pistettä saaneet eivät ole päässeet jatkoon. Suullinen kielen osaaminen tarkistettiin haastattelussa. Mikäli arvioinnissa on eritelty perusosaamisen ja sujuva tai äidinkielen tasoinen osaaminen, tulisi sen vaikutus todentaa myös pisteytyksessä. Hakijan hakemuksessa ruotsin kielen taito on ilmoitettu kiitettäväksi, koska osaaminen on äidinkielen tasoista. Arviointi on tältä osin lainvastainen ja syrjivä.

Haastattelussa painotettujen asioiden hallinta ja ymmärrys on joiltain osin mahdollista ainoastaan Helsingin kaupungissa työskennelleelle, mikä vaikuttaa oman talon hakijoiden suosimiselta. Näin ollen hakijat asetetaan eriarvoiseen asemaan, koska kaikilla hakijoilla ei ole mahdollista omata kokemusta Helsingin pelastuslaitokselta.

Pelastusjohtajan lausunto

Oikaisuvaatimuksen päätösesityksen valmistelussa on kuultu päätöksen tehnyttä pelastusjohtaja ********** ja päätöksen valmistellutta yksikön päällikkö **********

He ovat lausuneet seuraavaa:

Hakuilmoituksessa on kelpoisuusehtojen ja hakijoiden hyväksi luettavien seikkojen välillä ristiriita, mikä johtuu kirjoitusvirheestä. Tarkoituksena on ollut laventaa hakijajoukkoa, minkä johdosta koulutuksen osalta viran erityiseksi kelpoisuusehdoksi on asetettu pelastusalan päällystötutkinto (AMK), muu soveltuva AMK-tutkinto sekä päätoimiselta pelastustoimintaan osallistuvalta päällystöltä vaadittava kelpoisuus (pelastuslaki 379/2011), tai ensihoitaja AMK-tutkinto/vastaava ensihoitoasetuksen (585/2017) mukainen terveydenhuollon ammattitutkinto. Lisäksi kelpoisuusehtona on ollut kokemus pelastustoiminnan tai ensihoitopalvelun johtamistehtävistä tai vastaavista suunnittelutehtävistä. Hakijalta ei siis ole vaadittu esimerkiksi pelastusalan päällystötutkintoa eikä pelastustoiminnan johtamiskokemusta.

Kirjoitusvirheen johdosta hakuilmoitukseen on tullut ja -sana seuraavaan virkkeeseen sanojen pelastustoiminnan ja ensihoidon väliin: ”hakijalta odotetaan vahvaa osaamista pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelutuotannosta ja näkemyksellisyyttä niiden kehittämismahdollisuuksista.” Tarkoituksena ei ollut kiristää kelpoisuusehtoa. Hakuilmoitus on tältä osin virheellinen.

Ruotsin kielen osalta hakuilmoituksessa kelpoisuusehtona oli tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Koske kyse on kelpoisuusehdosta, on kielitaito todennettu kirjallisesti todistusarviolla ja jokainen on saanut siitä arvosanan 1, millä on tarkoitettu, että hakija täyttää kelpoisuusehdon. Koska hakuilmoituksessa ei ruotsin kielitaidolle annettu erityistä eduksi luettavuutta, ei todellista ruotsin kielen taitoa ole tarkoitettu arvioitavan, eikä niin ole käytännössäkään tehty. Arvioinnin tukena on käytetty taulukkopohjaa, johon on erehdyksessä jäänyt toisesta rekrytoinnista arviointiskaala yhdestä kahteen. Tältä osin käytetty pohja antaa väärän kuvan tapahtuneesta arvioinnista.

Hakuilmoituksessa todettiin, että tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää tahtoa ja kykyä johtaa henkilöstön työhyvinvointia ja kehittää työyhteisöä sekä Helsingin kaupungin johtamisen kulmakivien (näkemyksellisyys, innostus, linjakkuus ja toimeenpanokyky) mukaista johtamista. Näiden osalta kyse ei ole sellaisesta kompetenssista, jota on mahdollista hankkia vain Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palveluksessa eikä hakijoita ole arvioitu siltä pohjalta. Tämän osoittaa myös se, että virkaan on valittu hakija, jolla ei lainkaan ole kokemusta Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Arviointia ei ole tehty syrjivästi tai lainvastaisesti.

Päätöksen perustelut

Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita ja nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 23 luvun 1 §:n 5 momentin mukaan muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on säädetty tai määrätty. Palopäällikön viran erityisinä kelpoisuusehtoina olivat:

- Viran kelpoisuusvaatimuksena pelastusalan päällystötutkinto (AMK), muu soveltuva AMK-tutkinto sekä päätoimiselta pelastustoimintaan osallistuvalta päällystöltä vaadittava kelpoisuus (pelastuslaki 379/2011) tai ensihoitaja AMK-tutkinto/vastaava ensihoitoasetuksen (585/2017) mukainen terveydenhuollon ammattitutkinto

- Kokemusta pelastustoiminnan tai ensihoitopalvelun johtamistehtävistä tai vastaavista suunnittelutehtävistä

- Hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito

- B-luokan ajokortti.

Asiassa on virkaa hakeneen oikaisuvaatimuksesta ratkaistavana, onko pelastusjohtajan päätös valmisteltu asianmukaisesti ja ottaen tasavertaisesti huomioon hakijoiden ansiot ja onko pelastusjohtaja nimityspäätöstä tehdessään pysynyt nimittävälle viranhaltijalle kuuluvan harkintavallan rajoissa.

Virantäyttöön liittyvään julkiseen hakumenettelyyn kuuluu asian valmistelun perustuminen hakijoiden tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun sekä hakijoiden oikeus tulla arvioiduksi ja vertailluksi objektiivisesti pätevyysvaatimusten, perustuslain 125 §:n mukaisten yleisten nimitysperusteiden ja etukäteen asetettujen valintaperusteiden pohjalta. Ennen hakijoiden ansioiden vertailua täytettävänä olevan viran vaatimuksia on arvioitava objektiivisesti ja ennen muuta siltä kannalta, mitä viran luonteesta ja tehtävistä on esitetty hakuvaiheessa. Nimitysperusteita arvioidaan suhteessa viran tehtäviin. Virkaan sisältyvien tehtävien laadulla ja sisällöllä on siten merkitystä harkittaessa sitä, miten virkavalinnassa painotetaan nimitysperusteita ja hakijoiden sellaisia ansioita, joiden katsotaan parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista.

Koulutusvaatimusten ja toimialakokemuksen osalta pelastusjohtaja on virkaan valittujen ohella pitänyt oikaisuvaatimuksen tekijää kelpoisena haettavana olleeseen virkaan. Muutoksenhakija on katsonut, että kelpoisuusehtoa on eduksi katsottavan pelastustoiminnan ja ensihoidon kokemuksen myötä tiukennettu ja että kaikki valitut eivät täytä tätä ehtoa.

Virkavalinnassa erityiset kelpoisuusehdot ovat poissulkevia, ne joko täyttyvät tai eivät täyty. Hakijavertailusta ilmenee, että kaikki hakuilmoituksessa mainitut erityiset kelpoisuusehdot on virkaan valittujen ja oikaisuvaatimuksen tekijän osalta merkitty arvolla yksi tarkoittaen sitä, että kelpoisuusehto täyttyy. Kaikki virkaan valitut ja oikaisuvaatimuksen tekijä ovat olleet kelpoisia virkaan.

Virassa eduksi luettavilla vaatimuksilla ei voida muuttaa erityisiä kelpoisuusehtoja. Pelastusjohtaja on kertonut, näin ei ole tarkoitettukaan, ja ristiriita kelpoisuusehtojen ja hyväksi luettavien seikkojen osalta on aiheutunut kirjoitusvirheestä. Hakuilmoitukseen verraten kaikilla virkaan valituilla eivät täyty kaikki hakuilmoituksessa eduksi luettavat seikat eikä perusteluissa ole tarkemmin otettu kantaa siihen, miksi oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole tullut valituksi. Hakuilmoituksessa oleva kirjoitusvirhe yhdessä edellä mainitun seikan kanssa jättävät epäselväksi, miksi oikaisuvaatimuksen hakija on virkavalinnassa ohitettu.

Ruotsin kielen osalta pelastusjohtaja on virkaan valittujen ohella pitänyt oikaisuvaatimuksen tekijää kelpoisena haettavana olleeseen virkaan. Muutoksenhakija on kuitenkin riitauttanut kielitaitoa koskevan arvion ja katsonut arviointimuistioon viitaten, että hänen olisi pitänyt saada ruotsin kielen taidosta arvosanaksi kaksi.

Pelastusjohtaja ja asian valmistellut yksikön päällikkö ovat kertoneet, että hakuilmoituksessa ruotsin kielitaidolle ei annettu erityistä eduksi luettavuutta, todellista ruotsin kielen taitoa ei ollut tarkoitettu arvioitavan, eikä niin ole käytännössäkään tehty. Arvioinnin tukena on käytetty taulukkopohjaa, johon on erehdyksessä jäänyt toisesta rekrytoinnista arviointiskaala yhdestä kahteen.

Virassa eduksi luettavilla vaatimuksilla ei voida muuttaa kelpoisuusehtoja. Ruotsin kielelle ei hakuilmoituksessa mainitun kelpoisuuden lisäksi ole asetettu erityistä eduksi luettavuutta. Hakijavertailun mukaan kaikki virkaan valitut ja oikaisuvaatimuksen tekijä ovat täyttäneet ruotsin kielen kelpoisuusvaatimuksen. Perustelumuistiossa oleva ruotsin kielen skaala yhdestä kahteen jättää kuitenkin epäselväksi sen, olisiko kelpoisuusehtoja paremmasta ruotsin kielen taidosta voinut saada pisteytyksessä enemmän kuin yhden pisteen.

Viran täyttöprosessissa haastattelut ovat osa hakijoista muodostettavaa kokonaisarvioita ja virkaan ottamista koskevan päätöksen valmistelua. Nimityspäätöksen valmistelussa asiat on selvitettävä tasapuolisesti, syrjimättömästi ja riittävästi. Pelastusjohtaja on katsonut, että hakijoiden arviointi ja valintapäätös eivät ole syrjiviä tai lain vastaisia.

Pelastusjohtajan päätöksestä ei kuitenkaan ilmene, mitkä objektiivisesti hyväksyttävät seikat ovat vaikuttaneet siihen, että oikaisuvaatimuksen tekijä on jäänyt valitsematta jonkun nyt virkaan valitun sijaan. Tätä korostavat hakuilmoituksessa oleva kirjoitusvirhe, arviointimuistion ruotsin kielen taitoa koskeva skaala sekä se, että kaikki viisi kärkihakijaa ovat kokonaispisteytyksessä kahden pisteen sisällä. Päätöstä virkavalinnasta ei siten voida arvioida objektiivisesti ja perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisesti.

Edellä todetun vuoksi pelastusjohtajan päätös on kumottava.

Kaupunkiympäristön toimiala Pelastuslaitos Pelastustoimen osasto Pelastusjohtaja 20.04.2022 § 8

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Marko Rostedt, operatiivisten palveluiden yksikön päällikkö, puhelin: 310 30740

Detta beslut publicerades 18.05.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.