Valtuustoaloite, Munkkiniemen puistotien ja Huopalahdentien lehmukset säilytettävä

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupungin tulee luopua suunnitelmista kaataa Munkkiniemen puistotien ja Huopalahdentien lehmukset katujen peruskorjauksen yhteydessä. Aloitteessa myös esitetään kritiikkiä kaupunkiympäristön toimialan toteuttamien puiden kuntoarviointien tarpeellisuudesta Munkkiniemen puistotiellä.

Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että Munkkiniemen puistotien ja Huopalahdentien puurivien uudistamista koskeva suunnittelu ei ole vielä alkanut, eikä puurivien toimenpiteistä ole vielä vuorovaikutettuja suunnitelmia tai päätöksiä.

Munkkiniemen puistotie ja Huopalahdentie esiintyvät molemmat Eliel Saarisen vuonna 1915 laatimassa Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmassa. Se on historiallisesti merkittävä suunnitelma ollen osa maakunnallisesti arvokasta Laajalahden kulttuurimaisemaa. Alue on luokiteltu ensimmäisen luokan arvoympäristöksi Helsingin kaupungin omassa inventoinnissa. Munkkiniemen puistotie on yksi Saarisen asemakaavan parhaiten toteutuneista osista. Nelirivinen lehmuskujanne on istutussommitelmansa puolesta hyvin ainutlaatuinen kokonaisuus Helsingissä.

Kaupunkiympäristön toimiala tulee Munkkiniemen puistotietä koskevissa suunnitteluratkaisuissa huomioimaan alueen historialliset erityisarvot siten, että puistotien puurivit säilyvät kaupunkikuvallisesti korkealaatuisina. Huopalahdentien puurivien osalta kaupunkiympäristön toimiala jatkaa katualueen suunnittelua osana Läntisen bulevardikaupungin (Vihdintie–Huopalahdentie) suunnittelua. Puurivien toimenpiteet ratkaistaan vaiheistettuna pikaraitiotien rakentamisen tahdissa.

Munkkiniemen puistotien peruskorjauksen suunnittelu on arvioitu tulevan ajankohtaiseksi kymmenen vuoden kuluessa. Puiden kunnon lisäksi suunnittelun käynnistymiseen vaikuttavat tulevien liikennejärjestelyjen ja kunnallistekniikan parantamisen tarpeet, joiden suunnittelu on tarkoitus ajoittaa samanaikaiseksi puiden toimenpiteiden suunnittelun kanssa. Alueen halki on linjattu Munkkiniemen baana -hanke, joka parantaa läntisen Helsingin ja keskustan välisen pyöräliikenteen sujuvuutta. Lisäksi kadulle suunnitellaan vesihuoltolinjan saneerausta.

Huopalahdentien suunnittelu on osana Läntisen bulevardikaupungin (Vihdintie–Huopalahdentie) suunnittelua. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi vuonna 2019 bulevardikaupungin kaavarungon, joka toimii lähtökohtana sinne laadittaville asekaavoille ja asemakaavan muutoksille. Kaavarungossa Huopalahdentielle esitetään pikaraitiotietä, jonka rakentaminen tulee vaikuttamaan kadun nykyisiin puihin ja puuriveihin. Tällä hetkellä on käynnissä katualueen asemakaavamuutoksen laatiminen. Osa nykyisistä katupuista pyritään säilyttämään, mutta säilyttämisedellytykset varmistuvat vasta tarkemmassa katusuunnitteluvaiheessa. Toteutus ja sitä kautta puille tehtävät toimenpiteet vaiheistuvat pikaraitiotien rakentamisen tahdissa. Tällä hetkellä rakentamisen arvioidaan ajoittuvan kuluvan vuosikymmenen lopulle.

Puiden kuntoarvioinnit muodostavat Helsingin katu- ja puistopuiden hoidon perustan

Puiden kuntoarvioinnin ensisijaisena tarkoituksena on kaupunkiympäristön turvallisuuden varmistaminen. Helsingin kaupungilla on maanomistajana vastuu omistamiensa alueiden turvallisuudesta: kaupunki vastaa huolimattomuudellaan aiheuttamista vahingoista vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaisesti. Laki koskee myös vaarallisia puita, jotka tulee poistaa ennen kuin ne aiheuttavat henkilö- tai omaisuusvahinkoja.

Puiden kuntoarvioinnit mahdollistavat vanhojen puiden turvallista säilyttämistä, sillä juuri säännöllisten kuntoarviointien avulla vanhoja puita voidaan kaupunkiympäristössä vaalia mahdollisimman pitkään. Kuntoarviointeja tekevät koulutetut arboristit, puunhoitajat. Kaupunkiympäristön toimiala tilaa puiden kuntoarviointeja kaupungin omilta, mutta myös ulkopuolisilta arboristeilta. Kuntoarvioinnin perusteella arboristit laativat puille hoitosuunnitelman. Toistuvien kuntoarviointitietojen ja hoitosuunnitelmien perusteella pitkällekin lahonneita puita voidaan säästää hoitotoimenpiteillä, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti puuyksilöttäin. Kuntoarviointitietoja hyödynnetään myös katu- ja puistosuunnittelun lähtötietoina. Suunnitteluratkaisujen laatimista helpottaa, jos puiden kuntotietoja on saatavissa pidemmältä ajalta.

Kuntoarviointi perustuu puun ja sen kasvuympäristön silmävaraiseen arviointiin. Tarvittaessa käytetään lahontutkimiseen kehitettyjä erikoislaitteita, kuten Picus-tomografia ja lahoporaa. Puusta tutkitaan ulkoiset riskitekijät, kuten lahottajasienten esiintyminen, halkeamat, onkalot, vaaralliset oksat tai muut vioitukset. Lisäksi kiinnitetään huomiota puun kasvuympäristöön, erityisesti juuristoalueella tai sen läheisyydessä häiriötekijöihin, kuten kaivuihin tai maantäyttöihin. Vanhat puut ovat yleensä jossain määrin lahoja. Pelkkä lahon toteaminen ei aina edellytä puun poistamista turvallisuussyistä. Lahon olemassaolo voidaan puusta todeta usein vain tutkimuslaitteiden avulla. Lahon aiheuttaman riskin arviointi on myös haastavaa, sillä lahon eteneminen kestää yleensä vuosikausia, jopa kymmeniä vuosia. Elävästä puusta on haasteellista määrittää, kuinka nopeasti laho etenee kriittiseen pisteeseen, missä puusta tulee vaarallinen. Lahon etenemistä seurataan toistuvilla kuntoarvioinneilla.

Munkkiniemen puistotien lehmusten kuntoa on seurattu pitkään

Helsingin kaupungin kunnossapito on säännöllisesti vuodesta 2000 lähtien selvittänyt Munkkiniemen puistotien lehmuskujanteiden puiden tilaa niiden heikentyneen kunnon vuoksi. Vuonna 2000 kujanteen puita hoitoleikattaessa huomattiin, että niiden joukossa oli paljon huonokuntoisia puita. Vuonna 2003 puut kuntoarvioitiin, jonka seurauksena kujanteesta poistettiin vaaralliset puut ja osalle puista tehtiin latvuston pienennysleikkaus tuulenkaatojen ehkäisemiseksi. Poistettuja puita oli noin 30.

Puukujanteiden tilan heikentyessä seurantaa on jouduttu tarkentamaan. Kaikkien puiden kuntoarviointi toistettiin vuosina 2012 ja 2019. Uusien riskihavaintojen seurauksena vaarallisia puita poistettiin vielä 10 lisää. Latvuston pienennysleikkauksia on myös jouduttu toistamaan, viimeisin vuonna 2021. Leikkauksia jatketaan myös syyskesällä 2022. Kunnossapito käyttää näihin viime ja tämän vuoden latvuston pienennysleikkauksiin yhteensä 70 000 euroa.

Syy yksittäisten puiden huonosta kunnoista johtuu puurivien historiasta. Lehmuskujanteen ensimmäiset puut istutettiin 1920-luvulla, ja istutuksia jatkettiin 1930-luvulla. Lehmuskujanteen puut suunniteltiin Helsingin nykykäytäntöön verrattuna varsin poikkeuksellisesti muotoon leikattaviksi. Tästä syystä puut on istutettu tiheään istutusvälin ollessa vain 5 metriä. Lehmuksia hoidettiin tavoitteen mukaisesti leikkaamalla ainakin vuoteen 1939 asti, esimerkiksi latvat katkaisemalla. Puiden leikkaaminen lopetettiin sodan aikana. Kun leikkaamisesta luovuttiin, puut pääsivät kasvamaan nykyiseen, vapaaseen muotoonsa. Puiden leikkaushistoria on vaikuttanut niiden kuntoon. Latvan katkaisukohta näkyy rungoissa edelleen. Suurin osa puistotien vanhoista lehmuksista on lahon etenemisen vuoksi onttoja, sillä varhainen ja voimakas leikkaaminen on aiheuttanut puihin leikkaushaavoja, joiden kautta laho on saanut alkunsa.

Myös liikenne on aiheuttanut puiden kunnon heikentymistä. Vielä joitakin vuosia sitten reunariveissä olevia puiden välejä käytettiin säännöllisesti autojen pysäköintiin. Tämä aiheutti tiivistymistä puiden kasvualustaan ja kolhuja niiden tyville. Lisävahinkojen estämiseksi puurivien suojaksi rakennettiin matalat suoja-aidat, jotka estävät autojen pysäköinnin puiden väliin.

Munkkiniemen lehmuskujanteita ei enää täydennetä, sillä nykyiset kasvuolosuhteet kadulla ovat istutettaville nuorille puille liian vaikeat. Kasvutila on täysikasvuisille lehmuksille riittämätön latvuston tilantarpeen ja kasvualustan tilavuuden puolesta. Lisäksi kasvualustat ovat tiivistyneet ja köyhtyneet, joten ne tulee uudistaa perusteellisesti. Kunnostaminen edellyttää kaivamista puiden juuristoalueella, mikä puolestaan vahingoittaa olemassa olevien vanhojen puiden juuria entisestään.

Puurivit näyttävät vielä kohtuullisen hyviltä, vaikka alkuperäisestä istutussommitelmasta puuttuu jo noin 40 % puista. Tällä hetkellä puistotiellä on jäljellä 169 puuta. Näistä lähes puolet tarvitsee säännöllistä seurantaa ja leikkauksia. Munkkiniemen puistotie on kunnossapidon kannalta korkean riskin aluetta jalankulkijoiden ja läpikulkevan raitiotieliikenteen intensiivisyyden vuoksi. Puiden säännöllisten kuntoarviointien ja niistä seuranneiden toimenpiteiden ansioista vahinkoja ei ole sattunut, ja lehmusriveissä on voitu säilyttää kujannevaikutelman kannalta merkittävä määrä puita. Vaaralliset ja leikkausta edellyttävät puut löydetään kuitenkin vain puiden kuntoa seuraamalla, eikä kuntotutkimuksista voida luopua, koska niiden avulla löydetään turvallisuussyistä poistamista edellyttäviä puita.

Huopalahdentien lehmusrivien toimenpiteet määräytyvät pikaraitiotien rakentamisen vaatimusten mukaan

Läntisen bulevardikaupungin Huopalahdentien osuus alkaa Munkkiniemen aukiolta ja päättyy Vanhaan Viertotiehen. Kaupunkiympäristölautakunnan vuonna 2019 hyväksymässä kaavarungossa bulevardikaupungissa Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin kulkee pikaraitiotie. Huopalahdentien katualueen kaavahankkeessa tutkitaan muun muassa pikaraitiotien tilavarauksia, jotka vaikuttavat keskeisesti nykyisten lehmusrivien säilyttämismahdollisuuksiin. Pikaraitiotien sijainnin lisäksi raitiotien ja puiden yhteensovittamisessa on huomioitava liikenne-, rata- ja ratasähköturvallisuus. Nämä kaikki näkökohdat asettavat vaatimuksia sille, kuinka lähellä pikaraitiotietä puita voidaan säilyttää tai kuinka lähelle niitä voidaan istuttaa.