Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, nuorisoneuvoston lautakuntaedustajien valinta ja sukupuolikiintiön käyttö

Kaupunginlakimies hylkää vaatimuksen.

Vaatimuksen esittäjä on vaatinut kaupungilta yhteensä 545,56 euron suuruista korvausta menettämistään kokouspalkkioista. Vaatimuksen esittäjän mielestä kaupunki on vastuussa vahingosta, koska valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on päätöksellään 12.4.2022 OKV/208/10/2021 katsonut Helsingin kaupungin menetelleen lainvastaisesti edellyttäessään kaupunginhallituksen 24.6.2019 tekemän päätöksen 478 § mukaan nuorisoneuvostoa soveltamaan sukupuolikiintiöitä valitessaan edustajia toimialalautakuntiin.

Kaupunginhallituksen päätöksen johdosta nuorisoneuvosto valitsi miespuolisen edustajan sosiaali- ja terveyslautakuntaan vaatimuksen esittäjän sijasta, vaikka vaatimuksen esittäjä olisi saamansa äänimäärän johdosta tullut valituksi ennen miespuolista edustajaa.

Korvausvaatimuksen johdosta asiassa tulee arvioitavaksi, onko vaatimuksen esittäjälle aiheutunut kaupunginhallituksen edellä mainitun päätöksen johdosta sellaista vahinkoa, josta Helsingin kaupunki on vahingonkorvauslain perusteella vastuussa.

Vahinkojen korvaamista koskeva yleislaki on vahingonkorvauslaki (1974/412). Vahingonkorvauslain 1 luvun 1 § mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 § mukaisesti vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin korvaamiseen on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Korvausvastuuta ei synny, mikäli vahinkoa kärsinyt ei voi osoittaa vahingon aiheuttajan toimineen tahallaan tai tuottamuksellisesti tai mikäli vahinkoa aiheuttaneen menettelyn ja seurauksen välillä ei ole syy-yhteyttä.

Julkista valtaa käytettäessä virheellä tai laiminlyönnillä aiheutettu vahinko tulee vahingonkorvauslain 3 luvun 2 § perusteella korvattavaksi vain siinä tapauksessa, että toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Jos vahinko on aiheutettu valituskelpoisella päätöksellä, vahinkoa kärsineen tulee hakea siihen muutosta, jotta hänen oikeutensa vahingonkorvaukseen säilyisi. Jos muutoksenhaku laiminlyödään ilman pätevää syytä, mahdollisuus vaatia julkisyhteisöltä vahingonkorvausta menetetään vahingonkorvauslain 3 luvun 4 § perusteella.

Vaatimuksen esittäjän kuvaama vahinko on taloudellinen vahinko eikä se liity henkilö- tai esinevahinkoon. Vaatimuksen esittäjän mukaan vahinko on aiheutunut kaupungin päätöksenteon johdosta, mutta vaatimuksesta ei ilmene, että vaatimuksen esittäjä olisi käyttänyt muutoksenhakukeinoja kaupunginhallituksen 24.6.2019 tekemän päätöksen 478 § tai nuorisoneuvoston 9.1.2021 tekemän päätöksen § 16 oikaisemiseksi. Vaatimuksen esittäjän jättämä eriävä mielipide tai tehty kantelu valtioneuvoston apulaisoikeuskanslerille eivät korvaa vahingon kärsineen velvollisuutta hakea päätökseen muutosta korvausoikeuden säilyttämiseksi. Muutoksenhaun laiminlyömisen johdosta oikeutta korvaukseen ei lähtökohtaisestikaan ole.

Helsingin kaupunginhallituksen 24.6.2019 tekemän päätöksen 478 § tavoite on ollut sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen nuorisoneuvoston edustajien valinnassa toimialalautakuntiin. Kaupunginhallitus on toiminut päätöksenteon osalta toimivaltansa puitteissa. Asiassa ei ole osoitettu, että kaupunginhallitus olisi tahallisesti tai tuottamuksellisesti pyrkinyt soveltamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevaa lainsäädäntöä vastoin sen tavoitteita tai toimimaan muutoin säännösten vastaisesti. Kyse on ollut lain soveltamiseen liittyvästä perustellusta kannasta, joka on sittemmin laillisuusvalvontaviranomaisen kanteluun antaman ratkaisun johdosta todettu virheelliseksi. Asiassa ei ole osoitettu, ettei toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia olisi noudatettu.

Kaupunginhallitus on lainvoimaisella päätöksellään 9.5.2022 § 361 poistanut nuorisoneuvoston toimintasäännöstä lautakuntaedustajien sukupuolikiintiön. Poistamisen johdosta vaatimuksen esittäjän oikeutta vahingonkorvaukseen ei ole kuitenkaan syytä arvioida toisin kuin edellä.

Edellä todettujen syiden johdosta kaupungin ei voida katsoa olevan vastuussa vaaditusta taloudellisesta vahingosta.

Arvioitavaksi jää erikseen vielä se, onko vaaditun taloudellisen vahingon korvaamiselle muita erityisen painavia syitä. Erityisen painavan syyn on katsottu olleen esimerkiksi tapauksessa, jossa asianajaja oli osallistunut testamentin lainvoimaisuutta selvittämättä kuolinpesän omaisuuden realisointiin kun testamentti sittemmin oli julistettu pätemättömäksi. Kaupungin toimintaa voitaisiin arvioida moitittavana, mikäli sukupuolten välistä tasa-arvoa olisi tietoisesti ja tavoitteellisesti pyritty heikentämään lain vastaisesti. Tästä ei ole asiassa kysymys. Näin ollen asiassa ei voida katsoa olevan myöskään erityisen painavia syitä esitetyn vahingon korvaamiselle.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 12 luvun 5 § mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginhallitus yksittäistapauksessa toisin päätä tai ellei kaupunginlakimies ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, kaupunginlakimies päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on korvausvelvollinen, kun asiaa ei ole kohdistettavissa tietylle toimialalle taikka kun vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi.