Vahingonkorvaus, autovaurio, 20.3.2022, Verkkosaarenkuja

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan esittämät vaatimukset ja perusteet

Hakija on 22.4.2022 esittänyt kaupungille määrältään 205,60 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 20.3.2022 klo 19.10 osoitteessa Verkkosaarenkuja. Hakijan vahinkotapahtumakuvauksen mukaan tiessä oli ollut suuri lätäkkö, jonka kohdalta muutkin olivat ajaneet. Lätäkössä oli kuitenkin suuri kuoppa, johon ajoneuvo osui ja jonka seurauksena ajoneuvon pohjalevy irtosi. Hakija eli ajoneuvon omistaja, ei itse ollut paikalla kun vahinko tapahtui, mutta hän oli käynyt jälkikäteen katsomassa vahinkopaikkaa ja todennut tien olevan todella huonossa kunnossa eikä kadulla ollut ajokieltoa. Vaatimus koskee vakuutuksen omavastuuosuutta ja matkakuluja.

Sovellettavat säännökset ja vahingonkorvausvastuun edellytykset

Kaupungin velvollisuudesta pitää kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa säädetään kunnossapitolaissa. Kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet alkavat kuitenkin vasta, kun katu tai sen osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kadunpitopäätös on tehty. Kyseiselle kadulle ei ole tehty kadunpitopäätöstä.

Koska kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet eivät olleet vahinkohetkellä vielä alkaneet, kaupungin vastuuta asiassa arvioidaan vahingonkorvauslain nojalla. Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Myötävaikutus voi perustua esimerkiksi siihen, että vahingonkärsijä on havainnut käyttäytymiseensä liittyvän normaalia suuremman riskin, mutta ei ole kuitenkaan valinnut vähemmän riskialtista menettelytapaa.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikasta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta ja alueen tarkastajalta. Saadun selvityksen mukaan Verkkosaarenkujalla ei ole käynnissä olevaa työmaata, mutta se on yleisilmeeltään keskeneräinen. Alueella on työmaita, joilla on tietyömerkkejä.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Uusien asuinalueiden rakentaminen ja siitä johtuva katujen ja alueiden keskeneräisyys ei itsessään tarkoita, että kaupunki olisi toiminut asiassa tuottamuksellisesti. Alueen keskeneräisyys on havaittavissa alueen yleisilmeestä alueella liikuttaessa. Keskeneräisyyden vuoksi alueella saattaa olla mm. epätasaista asfalttia tai kuoppia ja täysin rakentamattomia alueita sekä päällystämättömiä teitä.

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Hakijan ajoneuvo on vaurioitunut ajettaessa vesilammikkoon. Tieliikennelaki velvoittaa ajoneuvon kuljettaa pitämään ajoneuvon nopeuden sellaisena, että se voidaan pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla. Näin ollen havaitessaan lammikon hakijalla olisi ollut esimerkiksi mahdollisuus pysäyttää ajoneuvo. Ajoneuvon kuljettajalla on aina viimekädessä velvollisuus arvioida sitä, että onko matkan jatkaminen turvallista. Vesilammikkoon ajaminen on aina tietoinen riski, jonka johdosta ajoneuvoon voi aiheutua monenlaisia vaurioita.

Alueen yleisilmeen perusteella voidaan pitää ennalta arvattavana, että alueella voi esiintyä kuoppia ja muita epätasaisuuksia.

Koska vahinko on sattunut rakentamattomalla alueella, jota ei kunnossapidetä, ei vahinko ole seurausta kaupungin velvollisuuksien laiminlyönnistä. Näin ollen kaupunki ei ole vahingosta vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 86.3 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta päätöksenteossa

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 30.12.2020 tekemän päätöksen § 53 mukaan hallinto- ja lakipalvelun lakipalvelut-yksikön päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.