Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma ja arviointikertomus 2022

HEL 2022-006175
Ärende 14. / 272 §

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2022 arviointikertomuksesta

Stadsmiljönämnden

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Pöydällepanoehdotus:
Risto Rautava: Pyydän asian pöydälle.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Risto Rautavan ehdotuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta antaa tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon:

Rakennusomaisuuden tehokas käyttö (arviointikertomus s. 30-33)

Tarkastuslautakunta toteaa että, kaupunkiympäristön toimialan tulee yhteistyössä muiden toimialojen kanssa tehostaa kaupunkistrategian linjauksen toteuttamista luopumalla kaupungin omistamista tarpeettomista tiloista ja kehittää omistamisen pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta.

Osana toimitilastrategian toimeenpanoa kehitetään toimialojen yhteistyötä palveluverkon suunnittelussa. Osana kaupunkiyhteisen palveluverkkosuunnittelun kehittämistä, tiivistetään yhteistyötä tilatarpeiden yhteisessä käsittelyssä vuosikellon mukaisesti. Yhteisen tilatarpeiden käsittelyn yhteydessä käydään läpi myös tilat, joita toimialat eivät enää tarvitse, jolloin tilat-palvelussa voidaan käynnistää tarpeettomiksi käyvistä tiloista luopumisen prosessi ennakoiden.

Tarkastuslautakunta toteaa että, kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa toimitilastrategian ja sitä tukevien ohjelmien toimenpiteiden toteuttaminen ennen seuraavia rakennusomaisuutta koskevia strategia- tai ohjelmauudistuksia.

Kaupunkistrategiassa 2017–2021 edellytettiin kiinteistöstrategian laatimista ja samalla suunnitelmaa sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Kaupunginhallitus päätti kesäkuussa 2019 hyväksyä strategiatyönä valmistellun esityksen kiinteistöpoliittisena ohjelmana ja sisäilmaohjelmana sekä edellytti edelleen kiinteistöstrategian valmistelua. Valmistelun aikana kiinteistöstrategian nimi muutettiin toimitilastrategiaksi, jonka kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa 2020.

Toimitilastrategian toimeenpano-ohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan toimitilastrategian toimeenpanon ohjausryhmän ohjauksessa. Toimenpiteet on pääosin tarkoitus toteuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Osa toimenpiteistä on luonteeltaan jatkuvia. Toimeenpano-ohjelmaa on päivitetty ja tarkennettu toimeenpanon aikana, ja tarvittavaa täsmentämistä jatketaan myös vuosina 2023–2025. Kiinteistöpoliittisen ohjelman toimenpiteet on käyty läpi ja niistä kaupunkiyhteistä sitoutumista vaativat toimenpiteet nostetaan osaksi toimitilastrategian toimeenpanoa vuoden 2023 aikana, jotta niiden toteutumista voidaan seurata yhdessä toimitilastrategian kanssa. Muut vielä toteuttamattomat kiinteistöpoliittisen ohjelman toimenpiteet ohjaavat tilat-palvelun toiminnan kehittämistä ja ne otetaan huomioon tilat-palvelun kehittämiskokonaisuuksissa vuosina 2023–2024. Sisäilmaohjelma on päivitetty ja toimitilastrategian toimeenpanon ohjausryhmälle tullaan esittämään, että sen toteutumisen seuranta siirretään seurattavaksi kaupungin sisäilmaryhmälle. Nämä muutokset päätettäneen toimitilastrategian toimeenpanon ohjausryhmässä kevät-kesällä 2023. Sen jälkeen kiinteistöpoliittisen ohjelman toteutusta ei seurata enää erikseen.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee selvittää tarkoituksenmukaisin tapa järjestää Hekan liiketilojen vuokraus.

Hekan liike- ja palvelutilojen osalta on toimitilastrategian toimeenpanon osaksi nostettu toimenpide: ”Kaupungin ara-rahoitettujen yhtiöiden palvelutilojen, -asuntojen ja liiketilojen tehokkaan käytön varmistavien päätösten, vastuiden ja prosessien tarkastelu kaupungin kokonaistalouden näkökulmasta”. Tämän toimenpiteen toteuttamiseksi ollaan käynnistämässä kaupunkiympäristön toimialalla projekti, jossa selvitetään myös Hekan liiketilojen vuokrauksen tarkoituksenmukaisin tapa.

Asuinalueiden kaavoituksen vaikutus viheralueisiin (arviointikertomus s. 71-75)

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee edelleen suosia yleis- ja asemakaavoituksessa sellaisia ratkaisuja, jotka säästävät tai lisäävät suunnittelualueella sijaitsevaa kaupunkiluontoa tai puistoja mahdollisimman paljon.

Asemakaavoja laaditaan tukeutumalla olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, infraa ja palveluja hyödyntäen yleiskaavassa rakentamiseen varatuille alueille. Täydennysrakentamista ja tonttien lisärakentamista painotetaan kaikkialla.

Kaupungin oman asuntotuotannon ja kaupungin tontinluovutustavoitteiden mahdollistamiseksi tarvitaan joka vuosi vähintään noin 400 000 kerrosalaneliömetriä (k-m2) lyhyellä aikajänteellä (kaavan voimaan tulosta noin 2–3 vuoden kuluessa) rakentumaan lähtevää taloudellisesti ja muutoin toteuttamiskelpoista kaavavarantoa kaupungin maalta. Nämä alueet ovat tyypillisesti uusia aluevarauksia. Näiden osalta tukeudutaan aina ajantasaiseen luontotietoon ja täydennetään tarvittaessa kattavat luontoselvitykset asemakaavoituksen ja päätöksenteon pohjaksi. Arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee jatkaa Helsingin arvokkaimpien luontoalueiden määrittelytyötä ja saattaa työn tulokset mahdollisimman pian kaavoittajien hyödynnettäväksi.

Arvokkaimpien luontoalueiden määrittelytyötä jatketaan työstämällä kohteiden valintakriteerejä ja täydentämällä lähtöaineistolistaa. Määrittelyn pohjalta muodostetaan paikkatietoaineisto tai paikkatietoaineistokokoelma, joka pyritään saattamaan kaavoittajien hyödynnettäväksi mahdollisimman pian. Arvokkaat luontoalueet -aineisto muuttuu ajan kuluessa uusien luontoselvitysten ja aineistopäivitysten myötä. Aineistoa on tarkoitus päivittää vuosittain. Luontoaineistojen täydentämiseen liittyviä toimenpiteitä on mukana Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa (=LUMO-ohjelma) ja Helsingin luontoseurantasuunnitelmassa. Useimpien kohteiden arvo perustuu kohteen lajien tai luontotyypin uhanalaisuuteen, joten muutokset uhanalaisuudessa vaikuttavat myös kohteiden arvoluokitteluun.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa, että kaavoituksessa on käytettävissä riittävästi ajantasaista luontotietoa.

Luontotietojärjestelmän tietoja päivitetään ja täydennetään jatkuvasti aineistoittain tai osa-alueittain. Aineistot ovat kaavoituksen tarpeisiin usein riittäviä ja täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset riittävien selvitysten kriteerit. Kaavakohtaisia erillisiä luontoselvityksiä tehdään tapauskohtaisesti. Kokonaisuudessaan luontoselvityksiä tehdään paljon, ja uusien aineistojen tai aineistopäivitysten tallentaminen luontotietojärjestelmään tapahtuu resurssisyistä usein pitkälläkin viiveellä. Luontotietojen hallinnan prosessia kehitetään siten, että selvitysten tiedot saadaan kaavoittajan saataville aikaisempaa nopeammin ja kattavammin. Edistetään myös maankäyttö- ja kaupunkisuunnittelun tilaamien luontoselvitysten tietojen lisäämistä luontotietojärjestelmään. Lisäksi selvitetään tiedonsiirtoa kansallisesta digitaalisesta lajitietopalvelusta Laji.fi. Luontotietojen hallintaan ja maankäytön luontovaikutusten arviointiin on tarpeellista osoittaa lisäresursseja.

Kaupunkiympäristön toimialan kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu -palvelussa (=Kamu) hyödynnetään tuotettua ja ajantasaista luontotietoa osana kaavoitusta ja sovitetaan sitä yhteen kaavan muiden tavoitteiden kanssa huomioiden luontoarvojen merkittävyyden. Luontoarvoihin sisältyy luonnonsuojeluarvojen lisäksi viher- ja virkistysverkoston muodostama ekologinen verkosto sekä eritasoiset kaupunkikuvalliset ja maisemalliset arvot. Osana kaavojen maisemasuunnittelua tulkitaan ja yhteensovitetaan näiden arvojen muodostamaa kokonaisuutta. Järjestelmänä on viranomaisversio luontotietojärjestelmästä, joka toimii paikkatietosovellus Vipusen kautta. Ajantasaisen luontotiedon tuottaa toimialan ympäristöpalvelut. Kamun roolia osana kaavojen maisemasuunnittelua tulisi vahvistaa, etenkin ekologisiin verkostoihin ja kulttuuriympäristöihin liittyvissä kysymyksissä. Asemakaavojen määrä on kasvanut ja laadittavien kaavojen määrä on edelleen kasvussa. Niihin liittyvät luontokysymykset ovat entistä keskeisempiä tiivistyvässä kaupungissa, jolloin maisemasuunnittelun resursseja tulisi pystyä tarjoamaan lisää tähän työhön.

Kaupunkilaisten osallisuus asemakaavoituksessa (arviointikertomus s. 77-80)

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa, että vähemmän aktiivisille asukkaille ja asukasryhmille sopivia osallistumismenetelmiä tarjotaan järjestelmällisesti aina silloin, kun valmisteltava kaava vaikuttaa merkittävästi heidän elinympäristöönsä.

On tärkeää, että kaavoitukseen liittyvässä vuorovaikutuksessa tarjotaan laajasti eri asukasryhmiä palvelevia osallistumisen keinoja ja kiinnitetään huomiota siihen, että myös vähemmän aktiivisille kaupunkilaisryhmille on tarjolla keinoja osallistua kaavoitukseen. Yhden mahdollisuuden tähän voisi tarjota helppokäyttöisten digitaalisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen.

Kaupunkiympäristön toimiala seuraa vuosittaisissa viestintätutkimuksissaan kaupunkilaisten näkemyksiä osallistumismahdollisuuksista. Tutkimus on toteutettu tilastollisesti validilla 1 000 vastaajan otannalla. Vuoden 2022 tutkimuksessa 68 prosenttia vastaajista toivoi voivansa osallistua ensisijaisesti verkossa. Vuorovaikutusmenetelmien valinnassa on kuitenkin aina tunnistettava alueen ja suunnitteluhankkeen erityispiirteet ja ne kaupunkilaisryhmät, joiden elämään hankkeilla on laajimmin vaikutusta ja pyrittävä kohdentamaan viestintää ja osallistumismahdollisuuksia heille.

Turvallisuus kaupungin eri osissa (arviointikertomus s. 83-87)

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee tarkistaa koulujen ja päiväkotien saattoliikennejärjestelyjen suunnitteluperiaatteet asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Kaupunginhallituksen 7.3.2022 hyväksymässä liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmassa 2022–2026 on useita toimenpiteitä liikenneturvallisuuden kehittämiseksi. Työn myötä jatketaan systemaattista liikenneturvallisuuden parantamista kaupunkiympäristön toimialan ja muiden toimialojen yhteistyönä. Ohjelmassa erityisiä kohderyhmiä ovat ikäryhmistä lapset ja nuoret sekä liikkujaryhmistä jalankulkijat ja pyöräilijät. Ohjelmassa on myös mainittu toimenpide ”koulujen ja koulureittien liikennejärjestelyjen turvallisuustarkastelut”. Toimenpiteen suunniteltu aloitusvuosi on 2026, sillä resurssien puitteissa ohjelmassa tunnistettuja toimenpiteitä on aikataulutettu koko ohjelmakaudelle. Aikataulutukseen on vaikuttanut nykyinen tilanne kyseisen toimenpiteen näkökulmasta ja toimenpiteen vaikuttavuus. Lähtökohtana on ollut, että ensin toteutamme toimenpiteistä ne, joiden vaikuttavuus on suuri ja nykytilanteessa on havaittu merkittäviä puutteita.

Tässä koulureittien tarkastuksiin liittyvässä toimenpiteessä on suunniteltu tarkasteltavan erityisesti saattoliikennejärjestelyjä, koulujen logistiikan järjestelyjä ja koulujen pihojen liikennejärjestelyjen kytkeytymistä katuverkkoon.

Lisäksi liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman 2022–2026 toimenpiteenä on käynnistetty alueellisten liikenneturvallisuusselvitysten tekeminen. Selvitykseen sisältyy tarkasteltavan alueen koulureittien ja koulujen lähialueiden liikenneturvallisuuden tarkastelu sekä toimenpide-ehdotusten tekeminen turvallisuuden parantamiseksi. Alueellisia liikenneturvallisuusselvityksiä tehdään erikseen määritettävän aikataulun mukaisesti kaupunginosakohtaisesti. Kevääseen 2023 mennessä on valmistunut yksi alueellinen selvitys, joka kohdistui Kruunuhakaan, ja kaksi selvitystä on valmisteltavana. Vielä keväällä 2023 valmistuu selvitys Konalan liikenneturvallisuudesta ja syksyllä 2023 valmistuu selvitys Roihuvuori-Tammisalon alueen liikenneturvallisuudesta. Tänä vuonna on vielä tarkoitus käynnistää 1–2 selvitystä ja ne valmistuvat viimeistään ensi vuoden aikana. Selvitykset pitävät sisällään myös vuorovaikutuksen alueen asukkaiden kanssa.

Kestävien liikennemuotojen edistäminen (arviointikertomus s. 89-92)

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee huolehtia siitä, että yhteistyö kestävän liikenteen tavoitteiden edistämisessä on toimivaa sekä kaupungin kestävän liikenteen tavoitteiden että henkilöstön työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian välillä on useita yhteistyön muotoja liikennesuunnitteluun ja kaupungin liikenteen kehittämiseen liittyen. Toimivan yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa. Sitä parantaa myös selkeä toimivalta- ja vastuujako, vaikka yhteistyötä tehdään myös siten, että molemmat vastaavat yksittäisen toimenpiteen edistämisestä. Tällaisia yhteisvastuullisia toimenpiteitä on esimerkiksi aluerakentamisen projektialueilla.

Yhteistyöryhmiä ovat kansliapäällikön vetämä liikennehankkeiden ohjausryhmä (liikenneHOR), aluerakentamisen projektialueiden erilaiset yhteistyöryhmät sekä kaupunkiympäristön toimialan vetämät seurantaryhmät, joissa käsitellään liikenteen kehittämisohjelmien toteutumista. Ensisijaisesti liikennehankkeiden yhteistyö tapahtuu niiden ohjaus- ja projektiryhmissä. Kokoonpano näissä vaihtelee sisällön mukaan, mutta yleensä kansliasta ovat mukana talous- ja suunnitteluosaston sekä elinkeino-osaston asiantuntijoita. Toimialalta näissä hankkeen ohjaus- ja projektiryhmissä ovat mukana tarvittavat asiantuntijat.

Kaupunkiyhteisessä liikenneHOR-kokouksessa on tammikuussa 2023 käsitelty kanslian järjestämän yhteistyökyselyn tuloksia. Kokouksessa puheenjohtaja totesi, että lähtökohtaisesti liikennehankkeen oma ohjausryhmä ohjaa hankkeen valmistelua. Kaupunkiympäristön toimialan näkökulmasta tämä on tarkoituksenmukaisin tapa järjestää hankkeiden ohjaus jatkossa. Lisäksi on suunniteltu kaupungin investointien säännöllinen ohjaus pormestarivetoiseksi, jolloin liikenneHOR-kokouksille ei ole enää tarvetta. Kaupunkiympäristön toimialan näkökulmasta toimialan ja kanslian välinen yhteistyö kestävän liikenteen tavoitteiden edistämiseksi ja työskentelyyn liittyvä työhyvinvointi paranevat, kun tämä kaupunkiyhteinen kokousmenettely lopetetaan tarpeettomana.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee huolehtia siitä, että kestävän liikenteen edistämiseen on riittävät resurssit. Erityisesti kävelyn edistäminen liikennesuunnittelussa vaatii aiempaa suurempaa huomiota.

Kestävän liikenteen edistämiseen on lisätty kaupunkiympäristön toimialalla henkilöresursseja viime vuosina, mutta lisäresurssien tarve on edelleen olemassa, sillä tähän liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Kävelyn edistämisohjelman toimenpiteitä on käynnistetty yhteistyössä maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuudessa. Kävelyn edistämiseen on liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta esitetty lisävakanssin tarvetta vuodesta 2024 alkaen. Toimialalla on tiedossa myös lukuisia muita resurssitarpeita, joita yhteensovitetaan toimialan sisällä osana vuoden 2024 talousarvioehdotuksen valmistelua.

Autoilun, kävelyn ja logistiikan sujuvoittaminen Helsingin keskustassa (arviointikertomus s 93-96)

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee osoittaa Citylogistiikkaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaviin kaupungin vastuulla oleviin toimenpiteisiin riittävät resurssit, asettaa mittarit ja seurata ohjelman tavoitteiden toteutumista.

Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt 14.9.2020 citylogistiikan uusimmasta toimenpideohjelmasta. Toimenpiteiden edistämiseksi ei ole nimetty kaupunkiympäristön toimialalta täyspäiväistä asiantuntijaa, mikä on hidastanut toimenpiteiden toteutumista ja seurannan järjestämistä. Kun citylogistiikan edistämiseksi on käytössä riittävät henkilöresurssit, laaditaan kaupunkiympäristön toimialalla mittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Citylogistiikan toimenpiteisiin on liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta esitetty lisävakanssin tarvetta vuoden 2024 talousarvioehdotuksen valmistelussa. Toimialalla on kuitenkin tiedossa myös lukuisia muita resurssitarpeita, joita yhteensovitetaan toimialan sisällä tulevan raamin puitteissa. Kun saamme järjestymään tähän liittyvän vastuuhenkilön, hänen tehtävänään on myös muodostaa poikkihallinnollinen seurantaryhmä vastaamaan toimenpiteiden toteutumisen edellytyksistä.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee käynnistää huoltotunnelin käytön edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla kannustetaan kiinteistönomistajia liittämään huoltotunneliin uusia kohteita.

Keskustan huoltotunnelin käytön lisääminen on jo pitkään ollut kaupungin tavoitteena. Keinoja on tiedossa ja niitä on toteutettu osittain kaupungin toimesta ja osittain Väylä Oy:n toimesta. Keskustan huoltotunnelia hallitsee kaupungin perustama yhtiö Väylä Oy, jonka toimintaa rahoitetaan kaupungin ja huoltoväylään liittyneiden kiinteistöjen toimesta. Toimintaa ohjaa valtuuston päätökset ja osakkaiden väliset sopimukset. Osa huoltoväylän kehittämistoimenpiteistä odottaa toteutusta korkeiden kustannusten vuoksi.

Keskustan huoltotunnelin käytön lisäämisen keinoja ovat esimerkiksi keskustan huoltotunnelin liittymismaksuun kohdistuvat muutokset tai uusien liittymisehtojen valmistelu, maankäyttökorvausten arvonnousuperusteiden vähennysten korottaminen sekä kiinteistöjen lisärakentamismahdollisuuksien hyödyntäminen. Näiden keinojen edistämistä jatketaan. Samalla viedään eteenpäin myös teknisiä kehitystoimenpiteitä, joilla huoltotunnelin käyttöä lisätään. Parhaillaan haetaan ratkaisua siihen, miten huoltotunnelin molemmista päistä voisi ajaa kaikkiin tunnelin pysäköintilaitoksiin. Tämä edellyttää ainakin Kluuvin päässä ajoyhteyksien kehittämistä, joihin osakkaiden rahoitushalukkuus on vielä selvittämättä. Aleksanterinkadun laittoman pysäköinnin tiukempi valvonta sekä pysäköintirajoitusten vaiheittainen tiukentaminen ovat myös keinoja lisätä huoltotunnelin käyttöä, mutta ennen kaikkea näillä maanpäällisillä toimenpiteillä parannetaan jalankulkijoiden ympäristöä

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee lisätä yhteistyötä yksityisten pysäköintioperaattorien kanssa sopimuspysäköinnin lisäämiseksi yksityisissä pysäköintilaitoksissa kadunvarsien sijaan.

Kaupunginhallituksen 24.10.2022 hyväksymässä pysäköintipolitiikassa on tarkastuslautakunnan nostamaa asiaa koskeva toimenpide. Kaupungin internet-sivuilla kerrotaan tästä mahdollisuudesta. Yhteistyötä voidaan edelleen lisätä. Yksityiset pysäköintioperaattorit toimivat markkinalähtöisesti, jolloin pysäköinnin merkittävät hinnanalennukset eivät ole todennäköisiä tai ainakaan kaupunki ei niistä voi päättää. Kadunvarsipysäköinnin palvelutason mukaiseen hinnoitteluun siirtyminen parantaa yksityisten pysäköintioperaattoreiden liiketoimintamahdollisuuksia kaupungin kadunvarsipysäköintiin verrattuna. Tähän hinnoitteluun siirrytään ensi vuodesta alkaen.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee ratkaista jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen tietosuojaan liittyvä ongelma, jotta pysäköintitunnus saataisiin käyttöön.

Jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen tietosuojaan liittyvän ongelman ratkaisu vaatii kaupungilta uusia toimenpiteitä hankinnan edistämiseksi sekä kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian välistä yhteistyötä. Kaupunkiympäristön toimiala edistää asiaa niin, että pysäköintitunnus saadaan käyttöön siten, että tietosuoja on huomioitu asianmukaisella tavalla.

Stäng

Kuntalain (410/2015) 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 luvun 2 §:n mukaan tarkastuslautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja tarvittaessa muilta kaupungin toimielimiltä lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.

Tarkastuslautakunta hyväksyi 18.4.2023 vuoden 2022 arviointikertomuksen ja pyytää 19.5.2023 mennessä kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa kertomuksen kohdista:

  • Rakennusomaisuuden tehokas käyttö (s. 30‒33).
  • Asuinalueiden kaavoituksen vaikutus viheralueisiin (s. 71‒75).
  • Turvallisuus kaupungin eri osissa (s. 83–87).
  • Kestävien liikennemuotojen edistäminen (s. 89–92).
  • Autoilun, kävelyn ja logistiikan sujuvoittaminen Helsingin keskustassa (s. 93–96).
Stäng

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 02.05.2023 § 84

18.04.2023 Ehdotuksen mukaan

11.04.2023 Ehdotuksen mukaan

13.09.2022 Ehdotuksen mukaan

10.05.2022 Ehdotuksen mukaan

Stäng

Detta beslut publicerades 22.05.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Mer information fås av

Leena Sutela, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 39841

leena.sutela@hel.fi