Itämeren tila Helsingin edustalla

Päätös on ehdotuksen mukainen.

EU:n yhteinen tavoite paremmasta vesien tilasta

Vuonna 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) tavoitteena on pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja vesiensuojelun yhtenäistäminen koko Euroopan unionin alueella. Vesipuitedirektiivin lähestymistapana ovat yksityiskohtaiset ja vesistön luontaiseen tyyppiin sidotut tilatavoitteet, ekologisia tekijöitä korostava tilan arviointijärjestelmä ja määräaikoihin sidotut toimenpidekaudet. Tärkein VPD:n ympäristötavoite on se, ettei vesimuodostumien tila heikkene. Kunnianhimoisena tavoitteena on saavuttaa, tiettyjä poikkeusmahdollisuuksia lukuun ottamatta, kaikkien pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila sekä pohjavesien määrällinen ja kemiallinen hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Suomen kansalliseen lainsäädäntöön direktiivin tavoitteet on implementoitu lailla vesien- ja merenhoidon järjestämisestä.

Vesienhoidon suunnitteluprosessi on määrävälein toistuva ja vesien tilakartoitus, ympäristötavoitteet sekä toimenpidetarpeet tarkistetaan kuuden vuoden välein. Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat. Suunnitelmat on otettava soveltuvin osin huomioon kaikessa valtion ja kuntien viranomaistoiminnassa. Tämä merkitsee viranomaisten yleistä velvollisuutta toimia vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi toimivaltansa puitteissa. Ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin perustuvilla luvilla on tärkeä merkitys vesienhoitotoimenpiteiden toteutuksessa ja vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

Helsingin kaupunkistrategian vesiensuojelutavoitteet

Kaupunginvaltuuston hyväksymän Helsingin kaupunkistrategian 2021-2025 mukaan Helsingin tulevaisuus on hyvä, kun se perustuu kestävään kasvuun. Kestävä kasvu on sopusoinnussa ekologisten reunaehtojen kanssa ja se luo sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää hyvinvointia. Kaupunkistrategiaan on kirjattu kunnianhimoisia ympäristötavoitteita mm. Helsingin hiilineutraaliudesta vuonna 2035, luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon vaalimisesta sekä tavoitteista Itämeren tilan suhteen.

Meren tilaan liittyviä tavoitteita ovat mm. tavoite seurata Helsingin vesistöjen ja pääkaupunkiseudun edustan merialueen tilaa sekä tavoite parantaa tietopohjaa veden laadusta ja vedenalaisesta luonnosta, joka toteutetaan viimeistelemällä Helsingin vedenalaisen luonnon arvottamista koskeva kartoitustyö. Itämeren suojelua edistetään Itämerihaasteen avulla ja Itämeri-yhteistyöllä Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian lahjoitusprofessuurin (2021-2026) kautta. Myös ympäristövalvonnalle on asetettu tärkeitä tavoitteita vesiensuojelussa: vesistöpäästöjä vähennetään osana ympäristövalvontaa, päästölähteitä selvitetään ja kehitetään vesistöpäästöjen hallintakeinoja sekä niitä koskevia ohjeistuksia. Myös vesiensuojelua edistävillä hankkeilla toteutetaan osaltaan strategiaa. Tällä hetkellä käynnissä olevia vesiensuojeluun liittyviä hankkeita ovat hulevesien laatuun liittyvä HuLaKas-hanke ja Työmaavesi-hanke.

Itämerihaaste ja Itämeri-toimenpideohjelma

Helsinki ja Turku perustivat vuonna 2007 Itämerihaasteen, jonka tavoite on sitouttaa kaupunkeja, yrityksiä ja organisaatioita vapaaehtoiseen Itämeren suojelutyöhön. Tähän mennessä jo yli 300 toimijaa on liittynyt kansainväliseen Itämerihaaste-verkostoon, joka on kaikille avoin ja maksuton.

Itämerihaasteen visiona on puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri. Helsinki ja Turku ovat verkostotyön lisäksi sitoutuneet kaupunkien yhteiseen Itämeri-toimenpideohjelmaan osana Itämerihaastetta. Itämeri-toimenpideohjelma pitää sisällään lain ja määräykset ylittäviä vesiensuojelutoimenpiteitä, joilla Itämeren tilaa pyritään parantamaan. Toimenpideohjelmassa on huomioitu mm. EU:n Itämeri-strategia ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Toimenpideohjelmassa vuosille 2019–2023 on yhteensä 117 toimenpidettä, joista 91 koskee Helsinkiä. Toimenpiteitä toteutetaan kaupungin eri toimialoilla, liikelaitoksissa sekä yhteistyössä ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala (KYMP) on mukana 89 toimenpiteen edistämisessä, joita toteutetaan kaikilla KYMPin palvelualoilla.

Helsingin merialueen veden laadun kehitys

Ympäristön seuranta- ja -valvontayksikön toteuttamien merialueen seurantojen pohjalta voidaan todeta Helsingin merialueen veden laadun muuttuneen voimakkaasti viimeisten 40 vuoden aikana, etenkin kaupungin suurilla sisälahdilla. Pienten jätevedenpuhdistamojen poistuttua lahtien veden laatu on kohentunut huomattavasti 1970-luvulta 1990-luvulle. Veden laadun kohentuminen on kuitenkin pysähtynyt ja paikoitellen lähtenyt heikkenemään viime vuosien aikana. Helsingin rannikkovesien ekologinen laatuluokitus on pysynyt pääosin välttävänä, ja jotta tavoite hyvästä veden laadusta voitaisiin saavuttaa, tarvitaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä nykykehityksen katkaisemiseksi. Rannikkovesien ravinnepitoisuudet ovat liian korkeat ja vesialueiden käyttöpaine liian suuri vedenalaisten ekosysteemien palautumisen kannalta. Häiriintynyt ekosysteemi ei pysty ylläpitämään tarvittavia luonnollisia toimintoja, jotka voisivat tulevaisuudessa pienentyneen ulkoisen kuormituksen myötä ylläpitää parempaa veden laatua ja terveempää rannikkoekosysteemiä.

Detta beslut publicerades 22.06.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §