Valtuustoaloite, Nuorten kulttuuripassi Helsinkiin
- Helsingfors stadsfullmäktige 1/18.01.2023
- Helsingfors stadsstyrelse 46/12.12.2022
- Kultur- och fritidsnämnden 21/29.11.2022
- Kultur- och fritidsnämnden 21/29.11.2022
- Kultur- och fritidsnämnden 20/15.11.2022
- Kultur- och fritidsnämnden 20/15.11.2022
- Kultur- och fritidsnämnden 19/25.10.2022
- Kultur- och fritidsnämnden 19/25.10.2022
- Kultur- och fritidsnämnden 18/04.10.2022
V 18.1.2023, Valtuutettu Minna Lindgrenin aloite nuorten kulttuuripassista
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Valtuutettu Minna Lindgren ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että osana koronatoipumista kaupunki kokeilee nuorille suunnattua kulttuuripassia, jolla nuoret voivat valita erilaisia kulttuurielämyksiä maksutta.
Kaupunginhallitus kannattaa nuorten kulttuuripassin kokeilemista, mutta kokeilua ei voida nykyisten määrärahojen puitteissa toteuttaa aloitteessa ehdotetussa mittakaavassa kaikille tietyn ikäluokan nuorille.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala kokeilee kulttuuripassia vuonna 2023 niin, että koronatoipumiseen suunnatuista määrärahoista varataan enintään 50 000 euroa jaettavaksi arviolta viidellesadalle 19- ja 20-vuotiaalle nuorelle. Alustavien suunnitelmien mukaan kulttuuripassin arvo voisi olla 99 euroa ja se annettaisiin kulttuurisetelin muodossa. Nuoret valittaisiin ja tavoitettaisiin kaupungin etsivän nuorisotyön ja Ohjaamon kautta, jolloin tuki kohdistuu sitä eniten tarvitseville. Valintaperusteiden selvittäminen on käynnissä. Ohjaamon ja etsivän nuorisotyön kautta voidaan tavoittaa juuri niitä nuoria, joiden uskotaan hyötyvän kulttuuripalvelujen äärelle pääsemisestä eniten ja joilla saattaa olla taloudellisia tai sosiaalisia esteitä hakeutua itse kulttuurin pariin.
Nuorten kulttuurisetelin käyttöä pyritään suuntaamaan läsnätilaisuuksina toteutettaviin kulttuuritapahtumiin, jolloin se kannustaa nuoria lähtemään liikkeelle ja tutustumaan kaupunkiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Samaan aikaan varaudutaan kuitenkin siihen, että setelin käyttöä ei voida rajata yksinomaan kulttuuritapahtumiin, vaan sitä laajennettaisiin myös muihin vapaa-ajan palveluihin. Samalla selvitetään kulttuurisetelin vaikutusta nuorten saamiin sosiaalietuuksiin, muihin tukiin ja verotukseen.
Kokeilun aikana kerätään kokemuksia nuorilta ja kulttuuripalvelujen tuottajilta mallin käyttämisestä, tuloksista, hyödyistä ja kehittämiskohteista sekä arvioidaan mahdollisen pysyvän toiminnan vaatimia resursseja.
Vastaus on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunnon mukainen.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Aloite on tehty epähuomiossa kaksi kertaa. Allekirjoittajia on aloitteen tekijän lisäksi yhteensä 27. Molemmat asiakirjat ovat esityksen liitteinä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 29.11.2022 § 195
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää kannatettavana aloitteen esitystä kokeilla nuorten kulttuuripassin pilotointia osana koronasta palautumisen määräahoja.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta jakaa valtuutettu Lindgrenin huolen nuorten hyvinvoinnin heikkenemisestä koronapandemian aikana ja kannattaa Helsingin kulttuurielämän elpymisen tukemista monin eri keinoin. Samalla lautakunta toteaa, että ehdotusta ei voida toteuttaa nykyisten käyttövarojen puitteissa, eikä ehdotetussa mittakaavassa ja asian valmisteluun liittyy edelleen avoimia kysymyksiä.
Tehtyjen lisäselvitysten perusteella pilotti ehdotetaan toteutettavaksi kokeiluna pääasiallisesti seuraavalla tavalla:
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala varaa vuoden 2023 koronatoipumiseen suunnatuista määrärahoista enintään 50 000 euroa jaettavaksi arviolta 500 nuorelle, iältään 19- ja 20-vuotta. Alustavan kaavailun mukaisesti yksittäinen tuki voisi olla 99 euroa ja se osoitettaisiin kulttuurisetelin muodossa. Kohdenuoret valittaisiin ja tavoitettaisiin kaupungin etsivän nuorisotyön ja Ohjaamon kautta, jolloin tuki kohdistuu eniten tukea tarvitseville nuorille.
Kulttuurisetelin alustan valintaan vaikuttaa mm. se, mikä palveluntarjoaja valitaan Helsingin kaupungin työntekijöiden kulttuuri- ja liikuntaedun toteuttamiseen. Perusteet, joilla kulttuurisetelin saajat valitaan, on esitettävä selkeästi, jotta ei rikota yhdenvertaisuussäännöksiä. Näiden perusteiden selvittäminen on edelleen käynnissä.
Helsingin nuorten kulttuurisetelin käyttöä pyritään, mikäli se on teknisesti mahdollista, suuntaamaan läsnätilaisuuksina toteutettaviin kulttuuritapahtumiin ja -tilaisuuksiin, jolloin ne kannustavat nuoria lähtemään liikkeelle ja tutustumaan Helsinkiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Samalla on kuitenkin realistista varautua myös siihen mahdollisuuteen, että setelin käyttöä ei voi rajata yksinomaan kulttuuritapahtumiin, vaan sitä laajennettaisiin esimerkiksi muihin vapaa-ajan palveluihin.
Tämän lisäksi on otettava huomioon kulttuurisetelin vaikutus nuorten saamiin mahdollisiin tukiin ja verotukseen: Toimeentulotuessa on suojaosa 150 euroa, jonka saa kuukaudessa ansaita ilman, että se vaikuttaa toimeentulotuen määrään. Täten esimerkiksi 200 euron seteli vaikuttaisi 50 euron verran tilanteessa, jossa nuori on toimeentulotuen piirissä ja hänellä ei ole samaan aikaan muita tuloja. Jos kyse on yleisestä lahjasta, eikä ansiotyöstä saatavasta palkkiosta, on toimeentulotuessa yksin asuvalle katsottavan vähäisen avustuksen raja 50 euroa kuukaudessa. Tämä siis tilanteessa, jossa nuori saisi kaupungilta ilman vastapalvelusta rahan arvoisen lahjan. Yli 100 euron arvoinen kulttuuriseteli olisi lisäksi veronalaista tuloa.
Vuonna 2021 Helsingissä asui 19-vuotiaita 12 263 ja 20-vuotiaita 13 266. Nuorten aikuisten määrä Helsingissä on suuri, koska osa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yms. oppilaitosten opiskelijoista muuttaa virallisesti Helsinkiin. Pakollisen oppivelvollisuuden päätyttyä nuorten tavoittaminen on vaikeaa. Ohjaamon ja etsivän nuorisotyön kautta voidaan kuitenkin tavoittaa juuri niitä nuoria, joiden uskotaan hyötyvän kulttuuripalvelujen äärelle pääsemisestä eniten ja joilla saattaa olla taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia esteitä hakeutua itse kulttuurin pariin.
Pilotin aikana kerätään käyttäjiltä ja kulttuuripalveluiden tuottajilta kokemuksia mallin käyttämisestä, tuloksista, hyödyistä ja kehittämiskohteista sekä arvioidaan mahdollisen pysyvän toiminnan vaatimia resursseja.
Käsittely
Vastaehdotus:
Teija Makkonen: Korvataan lausuntoehdotus seuraavalla (kappaleet 1-10):
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei pidä kannatettavana aloitteen esitystä siitä, että kaupunki pilotoisi Nuorten kulttuuripassia osana koronapalautumista. Lautakunta toteaa, että ehdotusta ei voida toteuttaa nykyisten käyttövarojen puitteissa, eikä ehdotetussa mittakaavassa ja asian valmisteluun liittyy edelleen avoimia kysymyksiä.
Lautakunnan tekemien lisäselvitysten perusteella mallin onnistunut pilotointi kevyesti kulttuurisetelillä ilman huolellista valmistelua ei myöskään ole kannatettavaa. Pilotoinnin kokonaiskustannukset nousisivat arvioiden mukaan n. 65 000 euroon. Kulttuurisetelin käyttöä ei myöskään voitaisi rajata yksinomaan vain kulttuuripalveluihin, joita aloite itsessään koski.
Jotta toimenpiteet kohdistuisivat toivotusti ja toteuttaisivat kaupungin tehtävää kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäjänä, vertailu erilaisista sekä tehokkaimmista keinosta kulttuurielämän koronapalautumiseen sekä nuorten tukemiseen olisi vaikuttavuuden näkökulmasta tehtävä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta jakaa kuitenkin valtuutettu Lindgrenin huolen nuorten hyvinvoinnin heikkenemisestä koronapandemian aikana ja kannattaa Helsingin kulttuurielämän elpymisen ja nuorten hyvinvoinnin tukemista.
Teija Makkosen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
15.11.2022 Pöydälle
25.10.2022 Poistettiin
04.10.2022 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Ulla Laurio, suunnittelija, puhelin: 09 310 70137
Merja Hovi, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 89054
Detta beslut publicerades 20.12.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731