Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 3.3.2022, Tuhkimontie 10
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin tiimipäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 15.3.2023 § 95 (liukastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 15.3.2023 (95 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikkö on 15.3.2023 (95 §) päätöksellään hylännyt 3.3.2022 jalkakäytävällä osoitteessa Tuhkimontie 10 tapahtuneeseen liukastumisvahinkoon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa vahingonkorvausvaatimuksensa ja korottanut alun perin 2 797,60 euron määräisen vaatimuksensa määrää 3 013,70 euroon perustellen määrällistä korotusvaatimusta asian käsittelyn viivästymisellä sekä kaupungin velvollisuudella korvata mm. hakijan kyseenalaistaminen, tarpeeton työ ja mielipaha. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun muassa, että jalkakäytävällä ei ollut näkynyt hiekkaa jään päällä, vaikka päätöksessä oli todettu, että käytävää olisi hiekoitettu vahinkoa edeltäneenä päivänä 2.3.2022 ja vahinkopäivänä 3.3.2022. Oikaisuvaatimukseen on liitetty valokuvia sekä ennen että jälkeen vahinkopäivää 3.3.2022 vallinneesta tilanteesta. Hakija epäilee, että kunnossapidon työnjohtajalta saatu selvitys ei perustu kirjalliseen kirjanpitoon, päiväkirjaan tai sähköiseen dataan paikasta ja ajasta, vaan yksinomaan jonkun henkilön ulkomuistiin kuukausi tapahtuman jälkeen (selvitys oli annettu 4.4.2022).
Oikaisuvaatimukseen on liitetty myös printtejä Facebookin Roihuvuori-ryhmän sivuilla käydystä keskustelusta, joissa useat henkilöt ovat todenneet Tuhkimontien jalkakäytävän talvikunnossapidon olleen huonosti hoidettua tai kokonaan hoitamatonta talvella 2021 - 2022 ja kulkemisen työmaan kohdalla olleen vaarallista tai jopa mahdotonta, mistä syystä monet jalankulkijat kertovat kulkeneensa siinä kohdassa autotietä pitkin. Hakija kertoo pitäneensä autoaan parkissa Tuhkimontien vieressä ja nähneensä lähes päivittäin, miten huonossa kunnossa jalkakäytävä oli. Hakija katsoo päätöksen perustuvan ”virheelliseen ja/tai valheelliseen” selvitykseen vahinkopaikan talvikunnossapidosta ja katsoo kaupungin aina maaliskuuhun 2023 saakka tahallaan laiminlyöneen talvikunnossapitoa koskevan velvollisuutensa ko. jalkakäytävän osalta.
Hakija on toimittanut oikaisuvaatimuksen täydennyksenä myös vahinkopaikan viereisen Tuhkimontie 10:n taloyhtiön peruskorjaustyömaalla työskentelevien henkilöiden nimissä annetun kirjoituksen, jossa nämä toteavat jalkakäytävän olleen mielestään erittäin huonosti hoidettu ja kävelijöille vaarallinen vuosina 2022 ja 2023.
Perustelut
Lautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä ajoittainen liukkaus talvella yksinään synnytä kaupungille vahingonkorvausvastuuta silloinkaan, kun siitä on aiheutunut jalankulkijan liukastuminen. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Jos vahingonkärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Kadun käyttäjien mahdollisuudesta omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteisiin on mainittu esim. kunnossapitolain (669/1978) muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 281/2004, ks. yksityiskohtaiset perustelut s. 16).
Vahinkopaikan liukkaudesta ja kunnossapitotarpeista ei ole talven 2021 - 2022 aikana tullut palautteita kaupungin palautejärjestelmään eikä muita vahingonkorvausvaatimuksia tämän vahingon lisäksi. Tämän vahingon osalta hakijan vakuutusyhtiö on aikaisemmin esittänyt kaupunkia kohtaan takautumisvaatimuksen hakijalle vahingon johdosta suorittamansa vakuutuskorvauksen korvaamisesta (asian diaarinumero HEL 2022-004780). Kaupunki on hylännyt vakuutusyhtiön vaatimuksen (viranhaltijapäätös 30.9.2022 § 217, kaupunkiympäristölautakunnan päätös oikaisuvaatimuksen johdosta 28.2.2023 § 128).
Tiimipäällikön päätöksessä on selvitetty sää- ja keliolosuhteita ennen vahinkoa ja sen tapahtumisen aikaan. Edellisenä päivänä lämpötila oli vaihdellut 2,7 °C lämpöasteen ja -1,3 °C pakkasasteen välillä, ollen vahinkohetkellä 3.3.2022 klo 7 noin -1,9 °C astetta pakkasen puolella, joten katujen liukkaus ei ole ollut ennalta-arvaamatonta. Vahinkohetkellä sää on ollut pilvinen ja poutainen eikä sateita ole vahinkopäivänä esiintynyt.
Vahinko tapahtui ajankohtana, jolloin kaupunki oli poikkeuksellisen vaikean lumitilanteen vuoksi käynnistänyt ajalle 23.2. - 16.3.2022 varautumissuunnitelmansa, jonka aikana ensisijaisesti pyrittiin turvaamaan liikenteen sujuvuus vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla kantakaupungissa ja joukkoliikennekaduilla. Tästä seurasi mm. laatuvaatimuspoikkeuksia alemman kunnossapitoluokituksen kaduilla ja toimenpideaikojen kasvattamista kaikissa hoitoluokissa. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä ja sen kunnossapito hoidetaan C-luokan mukaisesti.
Tiimipäällikön päätös perustuu alueella kunnossapitoa suorittavan Staran ko. alueen vastaavan työnjohtajan antamaan selvitykseen. Tuon selvityksen sekä asiassa oikaisuvaatimusta varten hankitun lisäselvityksen mukaan vahinkopaikassa oli haastavista olosuhteista ja hankalasta työskentely-ympäristöstä huolimatta kuitenkin suoritettu liukkaudentorjuntaa hiekoittamalla vahinkoa edeltävänä päivänä 2.3.2022 klo 6-14 välisenä aikana ja myös vahinkopäivänä 3.3.2022 siten, että hiekoitusajo alueella oli aloitettu klo 6. Työntekijät olivat työnjohdon ohjeiden mukaan hoitaneet alueellaan ensin I ja II -luokkien ajoradat sekä A ja B -luokkien kevyen liikenteen väylät, ja sen jälkeen III-luokan ajoradat ja C-luokan kevyen liikenteen väylät. Vahinkoa edeltäneenä päivänä 2.3.2022 aikavälillä 6-14 oli suoritettu mm. hiekoitus saadun selvityksen mukaan koko alueella (ml. C-luokan jalkakäytävät). Vahinkopäivänä 3.3.2022 hiekoitus oli myös aloitettu kello 6, mutta koska vahinko oli tapahtunut jo kello 7 aamulla, on epävarmaa, oliko tuona päivänä vielä ehditty ko. paikalla suorittaa hiekoitusta.
Katukohtaisesti yksilöityjä merkintöjä kunnossapidon ajoista ei laadita, mutta tiedot kunnossapitotoimenpiteistä eivät kuitenkaan ole muistitietojen varassa, vaan niistä laaditaan käytäntöjen mukaiset, alueella suoritettuja toimenpiteitä koskevat työmaapäiväkirjat, joihin vastaavan työnjohtajan asiassa antama alkuperäinen, päiväkohtainen selvitys tässäkin tapauksessa perustuu. Työmaapäiväkirjan merkinnöistä ilmenee, että alueella on 2.3.2023 suoritettu jaettuja alueita hoitavien alueenhoitajien toimesta ”Katuhoito”. Tämä toimenpidekokonaisuus sisältää mm. jalkakäytävien osalta toimenpiteet, joihin sisältyy tarvittaessa hiekoitus siten, että alueenhoitaja itse arvioi, onko se suoritettavissa koneella vai tehtävä käsin. GPS-laitteita ei aina ole käytettävissä eikä niitä tässäkään tapauksessa ole ollut käytettävissä. Vastaavan työnjohtajan tähän tapaukseen antama selvitys perustuu näihin kirjattuihin, alueella suoritettuja toimenpiteitä koskeviin päiväkirjauksiin. Niiden mukaisesti ainakin vahinkoa edeltäneenä päivänä, 2.3.2022, olivat myös kyseisen C-luokan jalkakäytävän kunnossapitotoimenpiteet olleet kokonaisuudessaan suoritettuina. Vahinkopäivän 3.3.2022 osalta on epävarmaa, oliko niitä ehditty suorittamaan vahinkopaikalla vielä kello 7:ään mennessä, koska toimenpiteet oli merkintöjen mukaan aloitettu klo 6.
Liukkaudentorjuntaa ei ole mahdollista reaaliajassa toteuttaa siten, että kadun mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Kaupunki katsoo, että tässä tapauksessa ei toimenpiteitä selvitettäessä ole ilmennyt sellaista yksilöityä kunnossapidon laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai virhettä, jonka johdosta kaupungin voitaisiin katsoa olevan vahingonkorvausvastuussa hakijan liukastumisvahingosta. Kunnossapitoa on vaikeissa olosuhteissa suoritettu kaupungin normien mukaisesti. Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksessä esitetyillä perusteilla kaupunki katsoo, että se ei ole tuottamuksen tai tahallisuuden perusteella korvausvastuussa hakijalle aiheutuneista vahingoista.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle liukastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeenä 20.3.2023. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 5.4.2023 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 15.03.2023 § 95
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan esittämät vaatimukset ja perusteet
Hakija on 17.5.2022 esittänyt kaupungille määrältään 2 700,00 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on liukastunut 3.3.2022 klo 07.00 jalkakäytävällä osoitteessa Tuhkimontie 10. Hakijan kuvauksen mukaan jalkakäytävä on ollut jäinen ja hiekoittamaton. Hakija on 28.6.2022 täsmentänyt vaatimuksen määräksi 2 797,60 euroa.
Sovellettavat säännökset
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä ja sen kunnossapito hoidetaan C-luokan mukaisesti.
C-luokan kevyen liikenteen väyliltä poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti A- ja B-luokan katujen jälkeen. Aurauksen lähtökynnys C-luokan kevyen liikenteen väylillä on 5 cm. Toimenpideaika on aurauksen osalta kahdeksan tuntia, kuitenkin niin, että klo 13-04 aurauskynnyksen ylittänyt sade tulee olla aurattu klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun lumisade on päättynyt. Liukkaudentorjunnan toimenpiteiden osalta toimenpideaika on viisi tuntia, kuitenkin niin, että klo 16-7 välillä ilmenneen liukkauden tuntuvan lisääntymisen johdosta liukkaudentorjuntatoimenpiteet tulee olla suoritettu klo 12 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika alkaa siitä, kun liukkaudessa on tapahtunut tuntuva lisääntyminen.
Poikkeuksellisen lumitilanteen vuoksi Helsingin kaupunki on käynnistänyt varautumissuunnitelmansa ajalle 23.2.-16.3.2022. Erityistoimet ja lisäresurssit kohdistetaan koko kaupunkiin, mutta ensisijaisesti turvataan liikenteen sujuvuus vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla kantakaupungissa ja joukkoliikennekaduilla. Kadut aurataan ja lunta kuljetetaan vastaanottopaikoille kunnossapitoluokituksen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Lumen poiskuljetusta tehdään aina, kun auraustyöt siihen antavat mahdollisuuden. Laatuvaatimuspoikkeuksia voivat esimerkiksi olla, että asuntokatujen lumenpoisto aloitetaan vasta pääkatujen jälkeen, kun siihen on saatavissa resursseja ja että toimenpideaikoja kasvatetaan kunnossapitoluokissa.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan alueella on tehty liukkaudentorjuntaa hiekoittamalla vahinkopäivänä 3.3.2022 ja vahinkoa edeltävänä päivänä 2.3.2022 klo 6-14 välisenä aikana. Lisäksi työnjohto on tehnyt tarkkailua ja laadunvalvontaa vahingon tapahtuma-alueella päivittäin. Vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä on ollut vahingon tapahtuma-aikana yksityisen tahon työmaa, joka on rajoittunut jalkakäytävään. Sekä työmaa että kadun varteen pysäköidyt ajoneuvot ovat lisänneet vahinkopaikan kunnossapidon haastavuutta poikkeuksellisen talven lisäksi.
Forecan mukaan lämpötila on vahinkopäivänä 3.3.2022 vaihdellut Kumpulan mittausasemalla tehdyissä mittauksissa 4,7 °C ja -3,2 °C asteen välillä. Vahinkopäivänä lämpötila on klo 07 ollut -1,9 °C. Sää vahinkohetkellä on ollut pilvinen ja poutainen. Vahinkopäivänä ei ole esiintynyt sateita. Vahinkoa edeltävänä päivänä 2.3.2022 lämpötila on ollut vaihdellut 2,7 °C ja -1,3 °C välillä eikä sateita ole esiintynyt. Lumensyvyys on ollut sekä vahinkopäivänä että sitä edeltävänä päivänä 54 cm.
Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsauksen mukaan tammikuun 2022 viimeisenä viikonloppuna Valtteri-myrsky toi Etelä-Suomeen runsaasti märkää lunta. Lunta kertyi parissa päivässä yleisesti parikymmentä senttiä, mutta etenkin Uudellamaalla monin paikoin enemmänkin. Valtteri-myrskyn yhteydessä Helsingin Kumpulan mittausasemalla lumensyvyys nousi 22 senttimetristä 41 senttimetriin. Tämän jälkeen helmikuussa 2022 esiintyi runsaita lumisateita. Lumipyryjen johdosta useammalla paikkakunnalla yllettiin metrin lumensyvyyteen. Helsingin Kumpulassa rekisteröitiin suurin lumensyvyyden kasvu, 35 cm vuorokaudessa. Forecan mukaan helmikuun sademäärä oli laajalti maan etelä- ja itäosassa poikkeuksellisen suuri. Sääilmiö on poikkeuksellinen silloin, kun se esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Suuret sademäärät tarkoittivat suuria lumimääriä ja etelässä suurimmassa osassa helmikuun päiviä vähintään käytiin plussan puolella. Pintojen sulaminen ja uudelleen jäätyminen aiheuttivat monin paikoin ajoittain hyvinkin hankalia keliolosuhteita. Maaliskuu 2022 oli tavanomaista lämpimämpi ja aurinkoisempi. Lumipeite oli Etelä-Suomessa edelleen tavanomaista paksumpi.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Liukkauden torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että kulkuväylät eivät koskaan olisi liukkaat (esim. KKO:1998:147). Liukkaudentorjuntatoimenpiteillä ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. (Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-001397.)
Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16). Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Laki ei edellytä sitä, että kunnossapitokalusto mitoitettaisiin kaikkein poikkeuksellisimpia tilanteita varten. Missään kunnossapidon taso ei kuitenkaan saa pitkään alittaa tyydyttävää tasoa. Poikkeuksellisen säätilan aikana huolehditaan ensin liikenteellisesti keskeisistä alueista. (HE 281/2004 vp, s. 17.)
Yhteenveto ja johtopäätökset
Vahinko oli tapahtunut ajankohtana, jolloin kaupunki oli poikkeuksellisen vaikean lumitilanteen vuoksi käynnistänyt ajalle 23.2.-16.3.2022 varautumissuunnitelmansa, jonka aikana ensisijaisesti pyritään turvaamaan liikenteen sujuvuus vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla kantakaupungissa ja joukkoliikennekaduilla. Tästä seuraa mm. laatuvaatimuspoikkeuksia alemman kunnossapitoluokituksen kaduilla ja toimenpideaikojen kasvattamista kaikissa hoitoluokissa.
Liukkaudentorjuntaa ei ole mahdollista reaaliajassa toteuttaa siten, että
kadun mitkään osa eivät koskaan olisi liukkaat. Vahinkopaikalla on kuitenkin haastavista olosuhteista huolimatta tehty kunnossapitotoimenpiteitä sekä vahinkopäivänä että vahinkoa edeltävänä päivänä hiekoittamalla. Sateita ei ole esiintynyt eikä näin ollen aurauskynnys (5 cm uutta lunta) ole ylittynyt, joten auraukselle ei ole ollut tarvetta. Kyseessä on C-luokan kevyen liikenteen väylä, jonka toimenpiteet tulee tarvittaessa tehdä vasta klo 12 mennessä, eli vasta kyseisen vahinkotapahtuman jälkeen. Vahinkopaikan liukkaudesta ja siihen liittyvistä kunnossapitotarpeista ei ole tullut kaupungille palautetta vahinkopäivältä eikä koko talven 2021-2022 aikana. Kaupungille ei ole myöskään esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseisestä vahinkopaikasta tämän vahingon lisäksi. Kaupunki katsoo, että vahinkopaikka on ollut tyydyttävässä kunnossa.
Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa riittävän huolellisesti ja määriteltyjen toimenpideaikojen puitteissa ja kunnossapitolain mukaisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §
Toimivalta päätöksenteossa
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 09 310 39930
Detta beslut publicerades 31.05.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 26.5.2023 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794