Ohje, valtionperintöjen hakuperusteiden ja käyttötarkoituksen vahvistaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallitus päätti 08.06.2020 (§ 351) vahvistaa valtionperintönä kaupungille tulevien kuolinpesien varojen hakuperusteiksi ja käyttötarkoitukseksi sosiaali- ja terveystoimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan myöntämät avustukset toimintaan, jolla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että avustuksista päätettäessä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia kaupungin avustusten yleisohjeita sekä toimialalautakuntien voimassa olevia avustusten jakoperusteita.

Lisäksi kaupunginhallitus kehotti kaupunginkansliaa uudistamaan talousarvion budjetointi- ja kirjanpitokäytännöt valtionperintöjen osalta, osoittamaan talousarviossa vuosittain valtionperinnöistä jaettavien avustusten määrän toimialoille sekä huolehtimaan ohjeistuksesta toimialoille koskien valtioperintövarojen kirjanpitoa, vastaanottamisen käytännön toimia, käyttöä ja käytön seurantaa.

Hallintosäännön mukaan toimivalta valtionperintönä saadun ja toimialalle osoitetun omaisuuden käytöstä kuuluu toimialalautakunnan yleiseen toimivaltaan. Toimialoilla voi olla myös muita avustuskäyttöön tarkoitettuja määrärahoja.

Kaupungin oikeus hakea valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamista kunnalle

Perintökaaren (40/1965) 5 luvun 1 §:n mukaan perintö menee valtiolle, jollei perillistä ole. Perintökaaren 5 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan omaisuus voidaan luovuttaa myös sille kunnalle, jossa perittävä viimeksi asui. Kiinteä omaisuus voidaan lisäksi luovuttaa sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee.

Valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamisesta annetun asetuksen (1257/2007) 1 §:n mukaan valtiolle perintökaaren tai Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 63 §:n nojalla tulleesta omaisuudesta tulee Valtiokonttorin ilmoittaa sille kunnalle, jossa perittävä viimeksi asui. Kiinteästä omaisuudesta on lisäksi tehtävä ilmoitus kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee.

Valtiokonttori lähettää kunnan kirjaamoon ilmoituksen jokaisesta haettavasta kuolinpesästä. Hakemuslomakkeen ohjeiden mukaan kunnan tulee ilmoittaa jokin sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus haettavalle omaisuudelle. Käyttötarkoituksen on hyvä olla tarpeeksi yleisluontoinen. Hakemusta ei tarvitse muuten perustella eikä omaisuuden mahdollinen luovuttaminen kunnalle perustu tarveharkintaan. Hallintosäännön 12 luvun 5 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan kaupunginlakimies hakee valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamista kaupungille ja ottaa sen vastaan.

Valtionperintöjen nykyinen käyttö

Viime vuosina vastaanotettujen valtionperintöjen määrä on ollut vuosittain useita miljoonia euroja. Kertyneitä varoja on budjetoitu talousarviossa omalle talousarviokohdalleen (1 30 03), josta määräraha on myönnetty avustuksiin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle ja sosiaali- ja terveystoimialalle. Vuosittain valtionperintöjä on jaettu avustuksina 1,9–8,2 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveystoimialalla valtionperinnöistä osoitettuja määrärahoja on käytetty avustuksiin helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt avustuksien saajista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla valtionperinnöt on kohdennettu ikäihmisten kulttuuripalveluja toteuttaville tahoille. Avustuksilla on parannettu ikääntyneiden helsinkiläisten mahdollisuuksia elää kokemusrikasta elämää. Avustusehdoissa on otettu huomioon Helsingin hyvinvointisuunnitelman ja liikkumisohjelman arkiaktiivisuuden lisäämistä koskevat tavoitteet.

Valtionperintöjen hakuperusteiden ja käyttötarkoituksen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön myötä sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen toimintojen talous on eriytettävä kaupungin talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2021–2025 linjatusti vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi rahoitetaan yleiskatteellisella valtion rahoituksella. Tämän johdosta kaupungille luovutettuja valtionperintöjä ei enää tule myöntää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen käytettäväksi ja kuolinpesien varojen hakuperusteita ja käyttötarkoitusta on tältä osin muutettava.

Kansliapäällikkö asetti Järjestöyhteistyön ja järjestöavustusten kaupunkitasoinen malli -työryhmän ajalle 14.4-20.5.2022. Työryhmän tehtävänä oli laatia kaupunkiyhteinen järjestöyhteistyön ja järjestöavustusten jakamisen malli ja ehdottaa koordinointitehtävän tarkoituksenmukaisinta sijoittumista kaupungin organisaatiossa. Asettamispäätöksessä todetaan talouden eriyttämisvelvoitteesta aiheutuva tarve ratkaista, mikä taho kaupungilla jatkossa jakaa valtionperinnöistä rahoitettavia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdistuvia järjestöavustuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto käsitteli kokouksessaan 2.5.2022 (§ 19) sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen eräiden toimintojen uudelleenjärjestelytarpeita. Jaosto merkitsi tiedoksi, että Helsingin kaupungin järjestöyhteistyötä ja järjestöavustustoimintaa koskeva kaupunkiyhteinen malli valmistellaan erikseen toimivaltaisen viranomaisen päätettäväksi, ja kehotti työryhmää valmistelemaan, mitkä järjestöavustukset jatkuisivat sisällöllisesti sotepe-toimialalla ja mitkä voisi sisällöllisesti siirtää kaupungin talousarvion puolelle.

Järjestöyhteistyön ja järjestöavustusten kaupunkitasoinen malli -työryhmän selvitystä Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto käsitteli kokouksessaan 6.6.2022 (§ 27). Jaosto merkitsi tiedoksi työryhmän työskentelyn tulokset, ja että järjestöyhteistyötä, kaupungin avustustoimintaa, asukastoimintaa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiota jatkosuunnitellaan mm. siten, että keskushallinnon ja sotepen avustusten hallinnollinen käsittely ja valmistelu keskitetään kaupunginkansliaan, valtionperintönä saatavista varoista rahoitettavat avustukset ovat kunta-Helsingin avustuksia ja niistä päätetään keskushallinnossa, ja että valtionperintöjen käyttötarkoituspäätöstä tarkistetaan niin, että niitä voidaan käyttää Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (Hyte) liittyvään avustustoimintaan.

Talousarvio- ja kirjanpitokäytännöt

Valtionperinnöistä osoitettavien avustusmäärärahojen määrä arvioidaan vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä ja varataan omalle talousarviokohdalleen kaupunginhallituksen käytettäväksi. Lähtökohtana on, että valtionperinnöistä osoitettavat avustusmäärärahat säilyvät luovutettavaksi tulevien valtionperintöjen sen salliessa suunnilleen nykyisellä tasollaan. Kaupunginhallituksen päätöksellä valtionperinnöistä voidaan tarvittaessa osoittaa avustusmäärärahoja toimialoille myös kesken vuoden.

Osa talousarviokohdalle varattavista määrärahoista osoitetaan edelleen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan myöntämiin avustuksiin. Kaupunginhallituksen päätettäväksi jäävien avustusten myöntämisen valmistelu tapahtuu keskushallinnossa. Mahdollisista sosiaali- ja terveysalan toimijoiden avustuksista kaupunginhallitus tekee päätöksen saatuaan asiasta sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunnon.

Kaupungin tulee pyydettäessä osoittaa Valtiokonttorille, mihin valtionperinnöt on käytetty. Tämän vuoksi kunkin valtionperinnön vuosittaista käyttöä myönnettyyn käyttötarkoitukseen seurataan erikseen.

Detta beslut publicerades 05.07.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.