Vahingonkorvaus, autovaurio 17.9.2022, Insinöörinkatu / Suunnittelijankatu

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 4.10.2022 esittänyt kaupungille määrältään 264 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 17.9.2022 kello 21.02 risteyksessä merkitsemättömän liikenteenjakajan yli ajaessaan osoitteessa Insinöörinkatu ja Suunnittelijankadun kulma.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten kadun korokkeiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapidon.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikasta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Vahinkoalue on vahingon aikaan ollut rakenteilla ja risteysalue vahinkopaikalla ollut valmistumassa suunnitelmien mukaiseen kuntoon siten, että se on jo ollut luovutettuna kunnossapitoon.

Vahinkopaikalla on ehjä kaksisuuntaisen ajoradan erottava koroke, joka ei ole sijainnut ajoradalla. Korokkeessa ei ole ollut liikenteenjakajan merkkiä asetettuna vahingon aikaan. Kunnossapitäjä on lisännyt korokkeeseen liikenteenjakajan liikennemerkin 11.11.2022. Liikenteenjakaja on määräysmerkki, jonka tarkoituksena on osoittaa, miltä puolelta merkki tulee ajoneuvolla sivuuttaa. Liikenteenjakaja ei ole varoitusmerkki eikä sillä siis varoiteta ajoradan sivuilla olevista korokkeista.
Laki ei myöskään velvoita merkitsemään ajoradat erottavaa koroketta erillisellä liikennemerkillä.

Kaupungille ei ole esitetty kyseisestä vahinkopaikasta muita asiakaspalautteita tai muita vahingonkorvausvaatimuksia.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla. Kaksisuuntaisella ajoradalla ajoneuvolla on ajettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Kaksisuuntaisella ajoradalla oleva ajosuunnat erottava koroke tai muu vastaava laite on ajoneuvolla sivuutettava oikealta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahinkopaikan ajoradat erottava koroke on normaali, kaupungin suunnitteluperiaatteiden mukainen osa katua, se on ollut ehjä eikä se sijaitse ajoradalla. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää, ja ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Vahinko olisi ollut vältettävissä oikeaa ajolinjaa käyttämällä.

Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti kadun kunnossapidon suhteen, eikä ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan. Kaupunki katsoo, että asiassa ei ole kaupungin tuottamusta eikä siten myöskään syy-yhteyttä kaupungin tuottamuksen ja syntyneen vahingon välillä. Kaupunki ei näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 18 §, 19 §, 28 §, Liite 3.4

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5.000 euroa.