Luonnonsuojelualueen perustaminen sekä hoito- ja käyttösuunnitelma, Uussillanpuiston niityt

Kaupunginhallitus esitti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), että se perustaa Uussillanpuiston niittyjen luonnonsuojelualueen sekä vahvistaa alueen hoito- ja käyttösuunnitelman.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Suojelun perusteet ja tarkoitus

Suojelun tarkoituksena on säilyttää arvokas perinneympäristö. Alue täyttää luonnonsuojelulain edellyttämät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Suojelu turvaa uhanalaisten perinnebiotooppien luontotyyppejä sekä uhanalaisten ja harvinaisten kasvi- ja hyönteislajien elinympäristöjä. Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 esitetään luonnonsuojelualueen perustamista Uussillanpuistoon.

Alueen sijainti ja rajaus

Uussillanpuiston niityt sijaitsevat Vartiokylän kaupunginosan pohjoisrajalla 1990-luvulle saakka maatalouskäytössä olleessa laaksossa. Niittyaluetta rajaa idässä Itäväylä, lännessä Rekitie, pohjoisessa metsäalue ja etelässä omakotialue. Suojeltavaksi esitettävä alue on pieneltä osin myös Mellunkylän kaupunginosan puolella. Suunnitellun luonnonsuojelualueen raja kulkee pohjoisessa pääosin metsäalueen reunan tuntumassa, lyhyen matkaa omakotitalojen tonttien reunaa pitkin, idässä kaupungin omistaman kiinteistön ja valtion omistaman Itäväylän kiinteistön rajaa pitkin. Osa niityistä jää alueen etelä- ja länsipuolelle. Alueen jakaa kahteen osaan itä-länsisuunnassa ja kaakko-luodesuunnassa Uussillanpuistoa halkova Varjakantaival -niminen ulkoilutie. Luonnonsuojelualue kattaa 2,7 hehtaarin laajuisen osuuden Uussillanpuistosta.

Suojeltavan alueen rajausperusteina ovat arvokkaan kasvillisuuden ja uhanalaisten luontotyyppien sijainti, kaupungin maanomistus ja kaavojen aluevaraukset. Alueeseen kuuluu luonnonsuojeluohjelman mukaisesti myös vaihtelevan levyinen vyöhyke niittyjen pohjoispuolisesta metsäalueesta. Luonnonsuojeluohjelmassa esitettyä rajausta on laajennettu Varjakantaipaleen eteläpuolelle noin hehtaari. Tällä osa-alueella on säilynyt hoidon ansiosta muuta aluetta rehevämpää, mutta paikoin kasvillisuudeltaan monipuolista niittyä. Varjakantaival jätetään ehdotetun suojelualueen ulkopuolelle.

Yleiskaavan mukainen Itäväylän bulevardisointi ja siihen kuuluva Östersundomin pikaraitioyhteyden rakentaminen on huomioitu alueen rajauksessa. Liikennemuutosten seurauksena Itäväylä levenee huomattavasti nykyisestä. Luonnonsuojelualueen raja kulkee Itäväylän läheisyydessä Helsingin kaupungin ja valtion omistamien tonttien rajaa pitkin noin 15 metrin päässä nykyisestä katualueesta. Kaupunkibulevardille jää riittävästi tilaa mutta sen toteuttamisen yhteydessä on varauduttava siihen, että luonnonsuojelualueen kohdalla ei ole tilaa katualueen ulkopuoliselle työmaalle, jolla voitaisiin esimerkiksi ajaa työkoneilla tai jolla voitaisiin säilyttää väliaikaisesti rakennusmateriaaleja. Rajauksessa on huomioitu myös voimassa olevaan asemakaavaan merkityn, Itäväylän alittavan kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen.

Kiinteistötiedot

Alue sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla Kila nimisellä kiinteistöllä 91-419-1-456.

Kaavoitus ja muut aluesuunnitelmat

Alueella on voimassa asemakaava 9580 ja pieneltä osin myös asemakaava 7990. Kaavassa 9580 luonnonsuojelualue sijaitsee kokonaan kaavan VL- eli virkistysalueella. Kaavassa 7990 suojelualueen kohdalla on merkintä P eli puistoalue.

Alueelle on merkitty Helsingin yleiskaavassa 2016 luonnonsuojeluohjelman aluerajausta pitkin kulkeva viheryhteys. Viheryhteys halkoo laajaa, Mellunkylän puolelle jatkuvaa asuntovaltaista aluetta (A3). Yleiskaavan oikeusvaikutteisessa kaupunkiluontokartassa Varjakantaipaleen pohjoispuolinen, luonnonsuojeluohjelman mukainen alustava suojelurajaus on merkitty suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi. Luonnonsuojelualueen perustamisen kannalta huomioitava on myös yleiskaavan teemakartta "Tie-, katu- ja baanaverkkokartta 2050", jossa Itäväylää pitkin on osoitettu kulkevaksi Östersundomiin johtava joukkoliikenteen nopea runkoyhteys sekä "Baanaverkko" eli pyöräliikenteen nopea runkoverkko. Länsi- ja etelälaidalla on lisäksi alemman korttelitehokkuuden asuntovaltaista aluetta (A4). Asuntoalueita kehitetään kaavamerkintöjen mukaan asumisen ohella puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.

Uussillanpuistossa on voimassa Mellunkylän ja Vartiokylän pohjoisosan aluesuunnitelma vuosille 2018–2027. Suunnitelman Uussillanpuistoa koskevia tavoitteita ovat:

Luonnon monimuotoisuus

Luontotyypit ja kasvillisuus

Alueella on useita valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalaisia (CR) perinnebiotooppien luontotyyppejä: ketoja sekä tuoreita ja kosteita niittyjä. Niittykasvillisuus vaihettuu Uussillanpuistossa kosteuden ja rehevyyden perusteella kuivista ja niukkaravinteisista pohjoisreunan kedoista laakson pohjan reheviin suurruoho- ja heinäniittyihin. Kasvistollisesti monimuotoisimpia ovat pienruohokedot ja tuoreet pienruohoniityt. Ne ovat Helsingissä hyvin harvinaisia ja niitä uhkaavat rehevöityminen ja umpeenkasvu. Alueeseen kuuluu avoimien niittyjen lisäksi harvapuustoinen, puistomainen osuus sekä niityille avautuvaa, paahteista kangasmetsän reunaa ja hieman myös lehtoa. Alueen eteläosassa on avoimen niityn keskellä puustoisia saarekkeita.

Luonnonsuojelualueen pohjois- ja koillisosat ulottuvat muinaisrantakivikkoon, joka on luokiteltu Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä luokan III arvokkaaksi geologiseksi kohteeksi.

Merkittävä lajisto

Merkittävimpiä luonnonsuojelualueella esiintyviä kasvilajeja ovat valtakunnallisesti vaarantuntunut (VU) keltamatara, silmälläpidettävä (NT) ketoneilikka, Helsingissä uhanalainen keväthanhikki ja Helsingissä harvinaiset keltalehdokki, ketotädyke ja kevättädyke. Itäväylän läheisyydessä oleva ketoneilikan esiintymä on todennäköisesti Helsingin runsain. Keltalehdokkia ei tunneta lainkaan muualta kaupungista, mutta se saattaa kasvaa alueella viljelyjäänteenä.

Uussillanpuiston niityt ovat pölyttäjähyönteisille tärkeä ja myrkkypistiäislajistoltaan erityinen alue. Helsingin kaupungin teettämässä selvityksessä alueelta tavattuja, valtakunnallisen punaisen listan myrkkypistiäislajeja ovat vaarantunut pukinjuurimaamehiläinen, silmälläpidettävät kultapiiskumaamehiläinen ja niittykaskashukka sekä maastamme uusimmassa uhanalaisarvioinnissa hävinneeksi arvioitu (RE), myöhemmin muualtakin Helsingistä tavattu etelänkoloampiainen. Alueelta tavatuista perhosista erikseen mainittava on silmälläpidettävä mesimaayökkönen. Luteista huomionarvoisia ovat erityisesti hartokesakkolude, ruosteaholude ja tädykelude.

Uussillanpuistossa seurataan kimalaisten lajiston ja runsauden muutoksia linjalaskennan avulla osana valtakunnallista kimalaisseurantaa. Linjalta on laskettu myös päiväperhosia.

Alueen käyttö

Maisemallisesti hyvin kauniina kohteena Uussillanpuisto soveltuu erinomaisesti luonnosta nauttimiseen ja rauhoittumiseen. Aluetta käytetään paljon kävelyyn ja lenkkeilyyn sekä koirien ulkoiluttamiseen. Muita mahdollisia käyttömuotoja ovat luonnon tarkkailu ja opetuskäyttö. Kulku Uussillanpuiston halki tapahtuu pääasiassa luonnonsuojelualueen ulkopuolelle jäävää ulkoilutietä, Varjakantaivalta, pitkin, mutta suojeltavaksi ehdotettavaa aluetta halkovat useat kapeat polut. Pyöräily rajoittuu valtaosin Varjakantaipaleelle.

Suunnitellun luonnonsuojelualueen länsiosaa halkovat itä-länsi-suunnassa Myllypuron lämpökeskukseen yhteydessä oleva kaasuputki ja HSY:n päävesijohto.

Merkittävä uhkatekijä Uussillanpuiston luontoarvoille on Itäväylän leventäminen sekä kevyen liikenteen alikulun rakentaminen. Niihin on varauduttu rajaamalla todennäköisimmin rakentamisen vuoksi muuttuva osuus niityistä luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Ehdotetun rajauksen sisäpuolella ei voi toteuttaa rakentamiseen liittyviä toimintoja ilman ELY-keskukselta haettavaa poikkeuslupaa.

Uusien asuinalueiden rakentuminen lähistölle lisää virkistyskäyttöpainetta alueelle, mikä voi lisätä kasvillisuuden kulumista. Myös lisääntyvä koirien ulkoiluttaminen voi lannoittaa aluetta kasvillisuudelle haitallisesti.

Merkittävä uhka on myös haitallisten vieraskasvilajien leviäminen alueelle. Jättipalsamia, jonka torjuntaan vieraslajilaki (1709/2015) velvoittaa, kasvaa muutamassa kohdassa suunnitellun luonnonsuojelualueen rajalla. Lisäksi alueella esiintyy kansallisessa vieraslajistrategiassa mainittuja paimenmataraa ja piennarmataraa. Niiden torjunta on vaikeaa, mutta ne eivät kuulu kaikkein vahingollisimpiin lajeihin. Suojeltavaksi esitettävän alueen lähimaastossa tavataan monia kansallisessa vieraslajistrategiassa tunnistettuja haitallisia vieraslajeja: kanadanpiiskua, rikkapalsamia, terttuseljaa ja isotuomipihlajaa.

Niityt kasvavat umpeen ja kasvilajisto köyhtyy, jos alueella tehtyjä hoitotoimia ei jatketa. Jo nyt on nähtävissä, miten nopeasti lehtipuuvesat tai sananjalat leviävät niityille. Rehevöityminen ja umpeenkasvu heikentävät myös pölyttäjien ja muiden hyönteisten elinoloja, sillä monet lajit suosivat matalaa kasvillisuutta, ja erityisesti myrkkypistiäiset tarvitsevat paljaita hiekkalaikkuja pesimäympäristökseen.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonhoidon suunnitelma

Uussillanpuiston niittyjä on hoidettu määrätietoisesti jo yli viidentoista vuoden ajan niittämällä ja vesakkoa poistamalla. Lisäksi on kitketty metsänreunoista niitylle leviävää sananjalkaa. Alueen luonnonhoidon tärkeimmät tavoitteet ovat niittyjen ylläpito ja laadullinen parantaminen sekä hakamaisten metsien säilyttäminen puoliavoimina.

Toistaiseksi vain Varjakantaipaleen pohjoispuoliselta osuudelta on korjattu rehevöittävä niittojäte pois, minkä ansiosta tämä osa-alue on kehittynyt kasvillisuudeltaan monipuoliseksi. Eteläpuolisella osuudella on suoritettu pelkkä niitto. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään niityn tilan parantamista ulkoilutien eteläpuolella poistamalla niittojäte myös sieltä. Osalle ulkoilutien eteläpuolista niittyä on ehdotettu hoitovaihtoehdoksi lampaiden laidunnusta. Paikoin kohteelle nousee vuosittain tiheä pajuvesakko, mikä voitaisiin estää lampaiden avulla. Lampaat torjuvat myös hyvin tehokkaasti jättipalsamia. Laitumen perustaminen vaatii tarkempaa suunnitelmaa aitaamisesta ja eläinten valvonnan järjestämistä. Todennäköisesti pienelle laidunalueelle on mahdollista saada lähinnä kaupungin omia, Haltialan tilan lampaita, joita siirrettäisiin kesän aikana kaupungissa niityltä toiselle.

Metsäreunojen tiheiden sananjalkakasvustojen harventaminen edellyttää selvää lisäpanostusta hoitoon. Muuten puustoisilla osuuksilla ja kosteimmilla niityillä vesakon raivaus on arvioitu riittäväksi hoitoimenpiteeksi. Pieni osuus alueen koillisosan metsästä on tarkoitus raivata avoimemmaksi. Sillä voidaan hieman korvata Itäväylän bulevardin alle jäävää niittyä.

Alueen rajalla kasvavat jättipalsamikasvustot on hävitettävä pikaisesti. Myös muut lähiympäristön vieraslajiesiintymät on syytä hävittää.

Virkistyskäytön suunnitelma

Suunnitellulle luonnonsuojelualueelle spontaanisti syntyneet polut voivat olla edelleen käytössä ja kulku pyritään ohjaamaan niille entistä voimakkaammin. Liikkumista polkujen ulkopuolella ei ole tarpeen rajoittaa kielloilla. Polut pidetään helppokulkuisina täyttämällä syntyvät kuopat soralla.

Vain luonnonsuojelualueen halki kulkeva Varjakantaival täyttää esteettömyysvaatimukset. Maaston korkeusvaihtelut ovat niin pieniä, että myös muita polkuja voidaan kehittää esteettömiksi. Mahdollisista esteettömiksi tehtävistä poluista tehdään erillinen suunnitelma. Osa poluista voi myös kiertää suojelualueen rajaa pitkin, jolloin ne voidaan toteuttaa ympäröivän yleisen alueen suunnittelun yhteydessä.

Varjakantaipaleen varressa on tällä hetkellä kolme penkkiä, joiden vieressä on roska-astiat. Ne voivat olla paikoillaan. Luonnonsuojelualueelle ei tarvita penkkejä ja levähdyspaikkoja, mutta esimerkiksi eväspöytä ja lisää penkkejä voidaan tuoda suojelualueen ulkopuolelle Uussillanpuiston länsiosaan. Puiston länsiosaan on suunniteltu erilaisia virkistystoimintoja kuten leikkikenttä ja pallokenttä.

Pääopasteet sijoitetaan Varjankantaipaleen molempiin päihin. Opasteissa kerrotaan alueen luonnosta, esitetään reitistö kartalla ja sen merkintätapa maastossa sekä toimintaohjeet visuaalisesti helposti hahmotettavalla tavalla. Esteettömyysvaatimukset huomioidaan myös opasteiden suunnittelussa.

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi

1. Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

2. Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisä̈ksi on kielletty:

3. Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

4. Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen luonnonhoidon, käytön tai tutkimuksen tai muinaismuiston hoidon kannalta.

5. Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi ja virkistyskäytön ohjaamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus vahvistaa hoitoja käyttösuunnitelman.

Korvaus

Helsingin kaupunki ei hae korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta.