Lausuntopyyntö, valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, TEM

Elinkeinojohtaja päätti antaa seuraavan lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Lausunto toimitetaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi -palvelussa julkaistuun lausuntopyyntöön.

Asetusehdotus liittyy hallituksen esitykseen julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain palkkatukea koskevien säännösten muuttamiseksi sekä sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamiseksi. HE 175/2022 vp on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.

Kaupungin lausunto

Yleiset huomiot esityksestä ja sen vaikutuksista kuntiin

Muutosten tavoitteena on sujuvoittaa palkkatuen hakemis- ja maksamisprosessia (16 §), turvata yhdenmukainen valtiontukiarvion tekeminen (16 a §) ja tehdä asetukseen lakimuutoksesta (HE 175/2022 vp) johtuvat korjaukset (luku 14).

Helsingin kaupunki pitää esityksen tavoitetta palkkatuen hakemis- ja maksamisprosessin sujuvoittamisesta tervetulleena sekä asetukseen lakimuutoksesta johtuvien korjausten tekemistä perusteltuna. Valtiontukiarvion yhdenmukaisen tekemisen turvaamista Helsinki pitää sinänsä tarkoituksenmukaisena, mutta asetusluonnoksessa kuvattua kriteeristöä Helsinki pitää monin osin ongelmallisena.

5 § Työllistymissuunnitelman ja sitä korvaavan suunnitelman hyväksyminen ja arkistointi

Työ- ja elinkeinotoimistoille sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleville kunnille on nykyisin voimassa olevan väliaikaisen säännöksen perusteella annettu mahdollisuus hyväksyä asiakkaan työllistymissuunnitelma myös muulla tavalla kuin allekirjoittamalla tai verkkopalvelussa. Asetusluonnoksella väliaikaisesta säännöksestä tehtäisiin toistaiseksi voimassa oleva.

Helsingin kaupunki pitää tervetulleena tätä ehdotusta, joka helpottaa palveluprosessin toimeenpanoon liittyvää hallinnollista taakkaa. Suunnitelmien hyväksymistä koskeva helpotus on kaupungin näkemyksen mukaan kuitenkin itsessään riittämätön korvaamaan sitä taakkaa, jonka keväällä voimaan tullut uusi asiakaspalvelumalli toi työvoimaviranomaisille.

16 a § Kauppavaikutuksen arviointi

Asetusehdotus perustuu 1.1.2023 voimaan tulevaan palkkatukiuudistukseen, jonka mukaisesti julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 8 §:ssä säädettyä 100 prosentin palkkatukea myönnetään de minimis -tukena, jos tuki myönnetään toimintaan, jolla arvioidaan olevan vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Ehdotetussa JTYP-asetuksen 16 a §:ssä säädettäisiin kauppavaikutuksen toteutumisen arvioinnista.

Nykyisessä sääntelyssä ei käytetä kauppavaikutuksen käsitettä, joten sääntely olisi uutta. Säännöksellä tarkennettaisiin, missä tilanteissa 100 prosentin tukea myöntävä viranomainen voisi katsoa, ettei hakijan toiminnalla katsota olevan vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Vaikka asetusta koskevassa muistiossa ja HE 175/2022 vp todetaan, että säännös koskee 100 prosentin palkkatukea ja työllisyyspoliittista avustusta, asetusehdotuksen 16 a §:ssä säädetään yleisesti työnantajan toiminnasta eli asetus on kirjoitettu laajemmaksi kuin mitä lain ja asetuksen perusteluissa on todettu. Helsingin kaupunki esittää, että asetuksen otsikosta tai sanamuodosta kävisi selkeästi ilmi, että puheena olevaa arviointikriteeristöä sovelletaan ainoastaan 100 prosentin palkkatukea tai työllisyyspoliittista avustusta myönnettäessä.

Helsingin kaupunki pitää ehdotettua asetuksen 16 a §:n kriteeristöä liian rajaavana. Asetuksessa esitetty kriteeristö ei vastaa valtiontukia koskevan SEUT 107 (1) artiklan soveltamisalaa eivätkä edellytykset perustu komission tulkintaan siitä, mikä katsotaan taloudelliseksi toiminnaksi, joka on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Ehdotettu 16 a §:n 1 kohdan maininta 200 000 euron vuosittaisesta liikevaihdosta ei perustu oikeuskäytäntöön eikä esitetylle liikevaihtorajalle löydy myöskään tukea komission tiedonannoista liittyen valtiontuen määritelmään. Ehdotettu asetuksen 16 a § 4 kohdan maininta kunnan ja viereisen kunnan toiminta-alueista ei myöskään perustu komission ja unionin yleisen tuomioistuimen tulkintakäytäntöön.

SEUT 107 (1) artiklassa tarkoitettu tuki on sisämarkkinoille soveltumatonta vain siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Asetusehdotuksessa mainitut kriteerit eivät vastaa SEUT 107 (1) artiklan määritelmää, koska siinä säädetään kansallisesti tiukemmista valtiontuen määritelmistä.

Helsingin kaupunki esittää, että kauppavaikutusten arvioinnin kriteerit esitettäisiin asetuksen sijasta erillisessä ministeriön antamassa soveltamisohjeessa, jotta tuen myöntäjällä olisi enemmän harkintavaltaa siihen, milloin se katsoo tuen hakijan taloudellisella toiminnalla olevan kauppavaikutuksia ja milloin ei. Arviota on voitava tehdä SEUT 107 (1) artiklan perusteella. Kaupunki ehdottaa, että jos kriteereistä halutaan säätää asetuksessa, tulisi kaikkien kriteerien täyttyä, jotta kyse olisi valtiontuesta.

Helsingin kaupunki kiinnittää lisäksi huomiota 16 a §:n vaikutusarviointiin, jossa todetaan, ettei säännöksellä ole vaikutuksia valtaosaan palkkatukea käyttävistä järjestöistä. Kuvaavampi indikaattori olisi vaikutukset työllistettävien määrään. On hyvin tunnettua, että pieni osa järjestöistä työllistää valtaosan näin työllistettävistä ja tähän toimintaan ehdotetulla säännöksellä on hyvin suuret vaikutukset.

Lainvalmistelun terminologia valtiontuista ei vastaa SEUT 107 (1) artiklaa

Palkkatukiuudistuksessa käytetyt termit eivät vastaa valtiontuen käsitettä. Ongelmat ovat siten jo olemassa julkisesta palkkatukiuudistusta koskevassa muutosehdotuksessa (HE 175/2022). Lainsäädännössä ei tulisi käyttää samoja käsitteitä kuten ”jäsenvaltioiden välinen kauppa”, jos sillä ei tarkoiteta samaa kuin SEUT 107 (1) artiklassa tarkoitetaan jäsenvaltioiden välisellä kaupalla. Lainvalmistelussa on muutoinkin omaksuttu valtiontukisäännöksistä poikkeava käsitteiden käyttö, kun todetaan, että taloudellisen toiminnan käsitettä käytetään erottelemaan toiminta, johon sovelletaan valtiontukisääntelyä ja johon ei sovelleta valtiontukisääntelyä. Valtiontuissa ei tehdä lähtökohtaisesti erottelua sen suhteen, onko kyse yrityksen vai yhdistyksen harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta. Taloudellisen toiminnan käsite on vain yksi SEUT 107 (1) artiklan mainitsemista kriteereistä, joiden täyttyessä kyse on kielletystä valtiontuesta.

Palkkatukilainsäädännön uudistamisen osalta kaupunki esittää, ettei Suomen tulisi muutoinkaan ryhtyä soveltamaan tiukempaa kansallista sääntelyä verrattuna muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin nähden, jollei sen positiivista vaikutuksista ole selkeää näyttöä. Tiukempi sääntely voi vaikuttaa negatiivisesti Suomessa toimivien yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kaupungilta lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 19 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.