Lausuntopyyntö, valtioneuvoston asetus hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta, sosiaali- ja terveysministeriö

HEL 2022-013746
Ärendet har nyare handläggningar
§ 163

Lausunto valtioneuvoston asetuksesta hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta

Helsingfors borgmästare

Päätös

Pormestari päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta:

Yleisesti Helsingin kaupunki tuo esiin, että asetuksessa (6 §) yhteistyösopimuksen valmistelulle varattu aika on riittämätön. Lisäksi kaupunki kiinnittää erityistä huomiota siihen, että asetuksessa täsmennettyjen tehtävien, kuten mm. laajennettujen koordinaatiotehtävien, hoitaminen edellyttää erillistä resursointia, joka valtion tulee korvata.

1 § Harvoin tarvittava tai erityisen vaativa sosiaali- ja terveydenhuolto

Helsingin kaupunki toteaa, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue vastaa yhteistyösopimuksen valmistelun ja toimeenpanon koordinaatiosta 1 §:n 1 momentin 1-4 kohdissa tarkoitetuissa asioissa.

Helsingin näkökulmasta hyvinvointialueet ovat tarpeeksi suuria tuottamaan tässä pykälässä mainittuja palveluita. Muutama hyvinvointialue voi tehdä yhteistyötä niissä tilanteissa, joissa sitä tarvitaan. Uudellamaalla on jo muun muassa sovittu HUS:n vastaavan vaativimmista kehitysvammapsykiatrisista vammaispalveluista kaikille Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsingille sekä vaativan moniammatillisen tuen antamisesta erikoissairaanhoitona.

Vaikka asetus käsittelee sosiaalipalveluita yhteistyöaluetasoisesti, on huomioitava, että pääosa sosiaalipalveluista toteutuu lähipalveluina. Sosiaalihuollon asiakkaita on harvoin tarkoituksenmukaista lähettää erikoistuneen osaamisen yksikköön kuten terveydenhuollossa. Samoin sosiaalipalveluista puuttuu terveydenhuollon tapainen selkeä porrasteisuus, joka johtaa mm. siihen, ettei selkeää näkemystä kaikkein vaativimmista palveluista ole kaikkien toimijoiden kesken. Yhteistyöaluetasolla tullaan todennäköisesti tarvitsemaan merkittävää selkeyttämistyötä asian suhteen. Kaikella todennäköisyydellä tämä vaikuttaa yhteistyösopimuksen valmistelun aikatauluun.

Samoin kodin ulkopuolella vammaispalveluna järjestettävä lapsen asumisen tuki tulee toteuttaa mahdollisimman lähellä lapsen omaa perhettä ja verkostoa. Etelä-Suomen yhteistyöalueella voisi olla tarpeen mukainen määrä muutaman hyvinvointialueen yhdessä järjestämää lasten asumista tuottavaa yksikköä. Palvelutuotannon malleja kannattaa tehdä yhdessä järjestöjen ja muiden yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen varassa elävien hoito ja palvelut tulee järjestää lähipalveluina, yhteistyössä asiakkaan asuinalueen terveydenhuollon ja vammaispalvelujen ja muiden sosiaalipalveluiden kesken. Palvelujen järjestäminen kaukana asiakkaasta ei parhaalla mahdollisella tavalla turvaa asiakkaan etua eikä hänen itsemääräämisoikeuttaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan omaan elämäänsä.

2 § Koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteensovittaminen

Asetuksen peruslähtökohtana vaikuttaa olevan se, että sosiaalihuollon vaativien palvelujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteet ovat rinnasteisia terveydenhuollon vastaaviin. Näin ei tosiasiassa ole, eikä vastaavien rakenteiden luominen ole tarkoituksenmukaista. Sosiaalihuolto eroaa merkittävästi esimerkiksi erikoissairaanhoidosta. Sosiaalihuollon rakenteita tulee tarkastella sosiaalihuollon erityispiirteet huomioiden. Selkeää eroa perus- ja erityistason palvelujen välillä ei usein synny, koska asiakas tarvitsee usein samaan aikaan usean tason palveluja, toisiaan täydentävästi.

Sosiaalihuollossa ei ole toistaiseksi olemassa asetusehdotuksessa mainittuja toimintamalleja ja rakenteita vaativimpien palvelujen tai alueellisesti koordinoidun TKKI-toiminnan järjestämiseen. Näiden rakenteiden luominen, ylläpitäminen ja koordinointitehtävän hoitaminen edellyttävät riittäviä taloudellisia ja henkilöstöresursseja. Näin ollen asetuksella on myös taloudellisia vaikutuksia, vaikka perusteluissa toisin esitetään. Sosiaalihuollon TKKI-toiminnan koordinointiin ja käyttöönottoon tulisi myös kohdentaa rahoitusta yliopistollisia sairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden rahoitusta vastaavalla tavalla. Asetuksen tavoitteet eivät toteudu ilman riittävää rahoitusta.

Asetus ei anna hyvinvointialueille mahdollisuutta vaikuttaa yliopistotason sosiaalityön avustuksilla rahoitettaviin hankkeisiin. Koska sosiaalihuollossa ei ole terveydenhuoltoa vastaavia sivuvirkarakenteita, yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimusrahoituksen hakijoina ovat käytännössä toimineet yliopistot. Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin edellytykset sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteensovituksessa, tavoitteiden asetannassa ja tulosten hyödyntämisessä palvelutoiminnassa tulee varmistaa.

Sosiaalialan osaamisen ja sosiaalityön tutkimusperustaisuuden vahvistamiseksi tuleville yhteistyöalueille tulisi lisäksi perustaa opetus- ja tutkimusklinikoita, jotka toimisivat sosiaalialan opetuksen ja tutkimuksen huippuyksikköinä. Opetus- ja tutkimusklinikat voisivat rakentua hyvinvointialueiden, korkeakoulujen ja sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyössä, mikä varmistaisi opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhteyden sekä vaikuttavien käytäntöjen ja tutkimusperustaisen tiedon levittämisen.

Klinikoiden perustaminen edellyttää hyvinvointialueiden ja osaamiskeskusten resurssien turvaamisen lisäksi erityisesti yliopistojen rahoituksen vahvistamista sosiaalityön tieteenalalla, mikäli yliopistoyhteys halutaan varmistaa yhteistyöalueen TKKI-toiminnassa terveydenhuoltoa vastaavalla tavalla.

3 § Yhteistyö sähköisissä palveluissa ja tietojärjestelmissä

Sikäli kuin tietojärjestelmien yhteinen kehittäminen on tarpeen, voidaan asiasta sopia hyvinvointialueiden kesken.

4 § Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen

Ei lausuttavaa.

5 § Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tehtävät

Asetuksessa täsmennettyjen laajojen koordinaatiotehtävien hoitaminen edellyttää erillistä resursointia yliopistollista sairaalaa ylläpitäviltä hyvinvointialueilta, Uudenmaan hyvinvointialueilta (HUS) ja Helsingin kaupungilta.

Tämä lisäresursoinnin tarve tulisi korvata hyvinvointialueidenrahoituksesta annetun lain (617/2021) tarkoittamana tehtävämuutoksena.

6 § Yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja toimittaminen sosiaali- ja terveysministeriölle

Eteläisellä yhteistyöalueella on lukumääräisesti eniten hyvinvointialueita ja näiden lisäksi vaativasta erikoissairaanhoidosta Uudellamaalla vastaava HUS-yhtymä. Aiempien lakisääteisten sopimusten laadinnassa hyvinvointialueiden kesken on kulunut vähintään puoli vuotta, useammissa tapauksissa yli vuosi. Tätäkin on pidetty erittäin kireänä aikatauluna ottaen huomioon uudistuksen laajuus.

Esimerkiksi vuoden 2023–2026 tavoitteet julkaistiin joulukuussa 2022. Asetuksen nykymuoto edellyttäisi sitä, että mikäli sopimus laadittaisiin nyt, sen tulisi olla hyväksytty sopimusosapuolten ylimmissä päättävissä toimielimissä helmikuussa 2023. Sopimuksen valmisteluun yhdeksän sopijaosapuolen kesken jäisi hyvin lyhyt aika ottaen huomioon päätöksentekoelinten aikataulun ja niiden vaatiman hallinnollisen valmisteluajan.

Kolmen kuukauden aika valmistelulle on selvästi liian lyhyt.

Detta beslut publicerades 23.12.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Mer information fås av

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36256

katja.rimpila@hel.fi

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36256

katja.rimpila@hel.fi

Beslutsfattare

Juhana Vartiainen
pormestari

Bilagor

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.