Vahingonkorvaus, esinevahinko, 14.11.2022, Tyynenmerenkatu 6
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.5.2023 § 150 (kompastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.5.2023 (150 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikkö on 10.5.2023 (150 §) päätöksellään hylännyt 14.11.2022 kevyen liikenteen väylällä osoitteessa Tyynenmerenkatu 6 tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa vaatimuksensa vahingonkorvauksesta liittyen 14.11.2022 kello 10.35 osoitteessa Tyynenmerenkatu 6 tapahtuneeseen kompastumiseen. Hakija vaatii korvauksena esinevahingosta yhteensä 485,50 euroa. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija katsoo oikaisuvaatimuksessaan muun muassa, että kaupunki on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää vahinkopaikan jalkakäytävä liikenteen tarpeiden edellyttämässä ja käyttötarkoituksensa mukaisessa tyydyttävässä kunnossa, ja että kaupunki on jättänyt keskeneräisen rakennustyömaan rajaamatta ja opastamatta jalankulkijat turvalliselle reitille.
Hakija toteaa, että hän on virheellisesti vaatimuksessaan 23.11.2022 kutsunut paikkaa hoitomattomaksi viherkaistaksi, ja myös kunnossapitäjä on virheellisesti kutsunut paikkaa antamassaan selvityksessä erotusalueeksi. Hakijan mukaan kyseessä ei ole erotusalue, vaan keskeneräinen rakennustyömaa.
Perustelut
Lautakunta viittasi tiimipäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyi tiimipäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä vahinkotapahtuma yksinään synnytä kaupungin vahingonkorvausvastuuta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 84 §:n mukaan kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. Kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Saman lain 85 §:n mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:n mukaan katusuunnitelmassa tulee esittää mm. katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin.
Tyynenmerenkadun välillä Rionkatu - Välimerenkatu katusuunnitelmasta on päätetty yleisten töiden lautakunnan päätöksellä 27.5.2014 § 211. Päätöksen liitteenä olevassa suunnitelmapiirustuksessa nro 29487/3 on esitetty katualueen osien käyttötarkoitukset Tyynenmerenkatu 6 kohdalla. Suunnitelmapiirustuksessa olevan poikkileikkauksen A sekä suunnitelmapiirustuksen mukaan vahinkopaikan kohdalla on asfaltoidut jalkakäytävä ja pyörätie sekä niiden välissä erotusalue, jolla sijaitsee yhteiskäyttöpylväs.
Maankäyttö- ja rakennuslain 87 §:n mukaan kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Samasta ajankohdasta katsotaan katu luovutetuksi yleiseen käyttöön. Tyynenmerenkadun on katsottu tyydyttävän asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja siitä on tehty kadunpitopäätös 1.1.2022.
Kadun kunnossapidon tason sekä kunnossapidon toimenpiteet määrittää kunnossapitolain 3 §:n mukaan mm. katualueen liikenteellinen merkitys. Katu on pidettävä liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Vahinkopaikalla Tyynenmerenkadulla on kevyen liikenteen väylä, joka sekä katusuunnitelman että yleisten alueiden rekisteriin merkittyjen tietojen perusteella muodostuu erotetusta jalkakäytävästä ja pyörätiestä sekä niiden välissä olevasta erotusalueesta. Tämä erotusalue, jossa hakija on kompastunut, ei ole tarkoitettu jalankulkuväyläksi eikä sitä sen vuoksi kunnossapidetä kuten jalkakäytävää. Toisin kuin hakija esittää, ei vahinkopaikalla ole käynnissä rakennustyömaata, vaan siinä on asfaltoimaton erotusalue, jota ei katusuunnitelman mukaan ole tarkoitus myöskään asfaltoida. Vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä on jalankululle tarkoitettu asfaltoitu alue, joka näkyy myös hakijan vahingonkorvausvaatimuksensa liitteenä toimittamissa kuvissa.
Kaupunki katsoo, että Tyynenmerenkatu on vahinkopaikalla käyttötarkoituksensa edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Erotusalueen, jalkakäytävän ja pyörätien väliset korkeuserot ovat vahinkopaikalla lisäksi erittäin vähäisiä ja materiaalikontrastien vuoksi helposti havaittavissa, joten katualuerakenteen ei itsessään voida katsoa myöskään olevan vaarallinen. Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei vahinkopaikan kunnossapitoa ole laiminlyöty eikä kaupungin korvausvastuulle siten ole perustetta.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kompastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että tiimipäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 41 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 84–86 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4§, 14 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 12.5.2023. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 29.5.2023 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 10.05.2023 § 150
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 23.11.2022 esittänyt kaupungille määrältään 485,40 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on 14.11.2022 klo 10.35 kompastunut asfalttireunaan osoitteessa Tyynenmerenkatu 6. Hakijan kuvauksen mukaan pyörätieltä, jonne on joutunut siirtymään jalkakäytävällä olevan porrasrakennelman takia, jalkakäytävälle palattaessa on ylitettävä reunakiveys ja jalkakäytävää alempana oleva hoitamaton viherkaista. Viherkaistan ja jalkakäytävän välistä puuttuvat korkeuserosta huolimatta reunakivet, mikä vaikeuttaa korkeuseron havaitsemista.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen kunnossapitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan.
Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään B-luokan mukaisesti.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on erotusalue, joka erottaa kevyen liikenteen väylän eri osat.
Jalkakäytävällä juuri ennen erotusaluetta on kiinteistöön johtavat rappuset, joiden takia vahinkopaikalla jalankulku hetkellisesti yhdistyy pyörätien kanssa. Erotetulle jalkakäytävälle ei ole tarkoitus palata erotusalueen ylitse, vaan sen jälkeen.
Kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut palautteita vahinkopaikan rakenteellisista ominaisuuksista eikä kaupungille ole esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseiseen paikkaan liittyen.
Forecan Kaisaniemen mittausaseman mukaan vahinkopäivänä 14.11.2022 sää on ollut pilvinen ja poutainen. Lumensyvyys on ollut 0 cm.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Jalankulkija on liikenteessä tienkäyttäjä, jota sitoo tieliikennelain säännökset. Jalankulkijan on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Lisäksi jalankulkijan on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Jalankulkijan on liikenteessä liikkuessaan käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole, tai sillä kulkeminen ei onnistu ilman haittaa, kävelijän on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla kevyen liikenteen väylä on käyttötarkoituksensa mukaisessa tyydyttävässä kunnossa.
Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos
vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä. Myötävaikutus voi perustua esimerkiksi siihen, että vahingonkärsijä on havainnut käyttäytymiseensä liittyvän normaalia suuremman riskin, mutta ei ole kuitenkaan valinnut vähemmän riskialtista menettelytapaa. Hakija ei ole käyttänyt jalankulkuun tarkoitettua reittiä, vaan kulkenut erotusalueella, jota ei ole tarkoitettu kävelyyn. Vahinkopaikalla olevan erotusalueen ja jalkakäytävän vähäinen korkeusero on ollut havaittavissa tummuus- ja materiaalikontrastin ansiosta, mikä käy ilmi myös hakijan toimittamista valokuvista.
Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt
kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4§, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 13 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 09 310 39930
Detta beslut publicerades 27.06.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794