Poikkeaminen, Tapaninkylä
Tapaninkylä, Kottaraistie, poikkeamishakemus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39137 tonttia 22 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 3333 seuraavasti:
- Tonttitehokkuus saa nousta luvusta e=0,15 lukuun e=0,25, jolloin rakennusoikeus ylittyy 161,2 k-m², asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 241,8 k-m², yhteensä 403 k-m² (ylitys 66,6 %). Sallittu rakennusoikeus sisältää kaikki haetut poikkeamiset rakennusoikeuteen: autosuojatiloja, ulkoseinien paksuuden enimmäismäärän 250 mm:n ylityksen sekä teknisten tilojen kerrosalan ylityksen.
- Rakennuksen kerrosluku saa olla kaksi, asemakaavan mukaan yksi.
- Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus saa olla 7,5 m, asemakaavan mukaan rakennuksen enimmäiskorkeus on 5,0 m.
- Määräyksestä, jonka mukaan tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 1/10, saadaan poiketa.
- Rakennusten vähimmäisetäisyys naapurin tontin rajaan saa olla 4 m, asemakaavan mukaan asuinrakennuksen etäisyys naapuritontin tai puiston puoleisesta rajasta tulee olla vähintään 6 m ja talousrakennuksen etäisyyden tontinrajasta tulee asemakaavan mukaan olla 5 m tontinrajasta.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Uusi asuinrakennus tulee rakentaa kahteen tasoon (asuinrakennuksen kerrosalasta enintään 70 % yhdessä tasossa).
- Rakentamisen etäisyys tontin rajoista min. 4 m.
- Autosuoja-, varasto- ja talousrakennustilaa saa rakentaa enintään 25 m² asuntoa kohden kerrosalan estämättä.
- Maanpäällistä kellaria ei saa rakentaa.
- Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten.
Maksu
2 910 euroa
Hakija
Rakennuspaikka
39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39137 tontti 22
Hakemus
Hakija hakee lupaa 2-kerroksisen erillispientalon rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 3333 siten, että
- tontin tehokkuusluvusta siten, että tehokkuus nousee 0,15 -> 0,25
- ulkoseinien paksuuden enimmäismäärä 250 mm ylittyy
- teknisten tilojen kerrosala ylittyy
- uudisrakennuksen etäisyys naapuritontin rajaan on vähintään 4 m sekä lähimpään rakennukseen vähintään 8 m etäisyys, asemakaavassa enimmäisetäisyys tontin rajaan 6 m
- rakennuksen enimmäiskorkeus 7 m, asemakaavassa 5 m
- rakennuksen kerrosluku on kaksi, asemakaavan mukaan yksi, asemakaavassa sallitaan huoneistoihin kuuluvien huoneiden sisustaminen ullakolle.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alueen kaupunkikuvaan sopii nykyistä tiiviimpi rakentaminen. Hakijan mukaan lisääntynyt rakennusoikeus voidaan ongelmitta käyttää kaksikerroksiseen uudisrakennukseen siten, että kiinteistölle jää kaupungin pienalueelle normaalilla tavalla viheralueita ja pihaa.
Tontilla olevan rakennuksen viereen sijoitetaan kaksikerroksien uudisrakennus tontilta purettavan autotallin paikalle ja autopaikotus järjestetään kahdella autokatoksella
Hakija perustelee hakemustaan myös siten, että kiinteistönomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu tehokkuusluvun noston myötä, kun alueella useilla kiinteistöillä on tehokkuusluku nostettu jo e=0,25:een.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 20.8.1953 vahvistettu asemakaava nro 3333. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuintontti, jolle saa rakentaa yksikerroksisen enintään 5 m korkean asuinrakennuksen, jossa saa olla enintään kaksi asuntoa. Ullakolle saa sisustaa alakerran huoneistoon kuuluvia huoneita. Tontin pinta-alasta saadaan käyttää rakentamiseen enintään 1/10. Rakennuksen etäisyyden naapuritontin tai puistonpuoleisesta rajasta tulee olla vähintään 6 m. Maistraatti voi sallia, että tontille rakennetaan enintään 4 m korkea ja enintään 50 m² laajuinen talousrakennus, jonka etäisyys tontin rajasta on vähintään 5 m.
Asuintonteilla ja yleisten rakennusten tonteilla rakentamatta jäävät tontinosat on istutettava.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykyään tontilla on vuonna 1963 valmistunut yhden asunnon 2-kerroksinen rakennus ja vuonna 1986 valmistunut talousrakennus, joka on tarkoitus purkaa. Naapurustossa on pääasiassa 50-, 60- ja 70-luvulla valmistuneita pientaloja, uusimmat 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Tontti on osa laajaa omakotitaloaluetta.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (21.12.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Uudisrakennukseen esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen maankäyttöön ja rakennuskantaan, edistävät tontin tarkoituksenmukaista käyttöä sekä tiivistävät aluetta voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Alustavien suunnitelmien mukaan uudisrakennus sopeutuu muodoltaan ympäristöönsä eikä poikkea alueen kaupunkikuvasta. Tehokkuusluvun nosto toteuttaa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.
Maankäyttö- ja rakennuslain (115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.
Rakennusoikeuden jakaminen kahdeksi erilliseksi rakennukseksi ei ole ristiriidassa alueen asemakaavan tavoitteiden tai alueen rakennustypologian kanssa. Uudemmissa asemakaavoissa alueelle on sallittu rakentaa tontille kaksi asuinrakennusta.
Rakennusten enimmäiskorkeudesta poikkeaminen on nykyaikaisen rakennustavan, eristepaksuuksien ja tarvittavien rakenteiden perusteella tarkoituksenmukaista. Uudemmissa asemakaavoissa on sallittu asuinrakennusten kerrosluvuksi kaksi ja enimmäiskorkeudeksi 7 metriä. Viereisten tonttien asemakaavan (nro 6279) mukainen korkeus kaksikerroksiselle asuinrakennukselle on 7 metriä. Ottaen huomioon rakennusten korkeudet ympäröivillä tonteilla, poikkeamisella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.
Poikkeaminen rakennusten vähimmäisetäisyyksistä naapuritontin rajasta voidaan hyväksyä päätöksessä mainituin ehdoin, sillä alustavan suunnitelman mukainen rakentaminen mahdollistaa tontin tarkoituksenmukaisen käytön, eikä se ole voimassa olevan asemakaavan keskeisten periaatteiden vastainen eikä poikkeamisilla ei ole merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Uudemmissa asemakaavoissa rakennuksen enimmäisetäisyys tontin rajoista on 4 metriä.
Asetetut ehdot vastaavat nykyisin usein käytettyjä pientalotonttien asemakaavamääräyksiä ja ovat yleisiä alueella tehtävissä asemakaavoissa ja niistä poikkeamisissa.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin ja rakennusalan tarkoituksenmukainen rakentaminen tai käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom., 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 15a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Detta beslut publicerades 07.03.2023
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 116 ja 122 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 122 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277
Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289