Toimivallan siirtäminen sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalta toimialajohtajalle ja pelastuskomentajalle eräissä maksuissa ja hinnoissa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimen tehtävät järjestetään uuden mallin mukaisesti vuodesta 2023 alkaen. Helsinki vastaa edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä itse eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Pelastustoimi siirtyy nykyiseltä kaupunkiympäristön toimialalta yhdeksi palvelukokonaisuudeksi uudelle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle, joka aloittaa 1.1.2023.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.3.2022 § 62 päätöksellään 1.1.2023 voimaan tulevan Helsingin kaupungin hallintosäännön, jonka mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala jakautuu neljään palvelukokonaisuuteen, jotka ovat perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut sekä pelastustoimi, joka toiminnassaan käyttää nimeä pelastuslaitos. Lisäksi toimialalla on yksi yhteinen hallinto. Tällä päätöksellä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta siirtää muista kuin asiakas- ja potilasmaksuista päättämistä koskevaa toimivaltaansa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan viranhaltijoille siten, että toimivaltamääräykset koskevat koko 1.1.2023 voimaan tulevaa toimialaa.

Toimialalautakunta tai sen määräämä viranhaltija päättää asiakas- ja potilasmaksuista, hinnoista, vuokrista ja korvauksista. Muut kuin asiakkailta ja potilailta perittävät maksut ja hinnat ovat sellaisia maksuja ja hintoja, jotka eivät perustu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävistä maksuista eivätkä siis sosiaalihuollon asiakkaan tässä asiakassuhteessa saamiin sosiaalipalveluihin eivätkä terveydenhuollon potilaan hoitosuhteessa saamiin terveydenhuollon palveluihin.

Lisäksi kyseisille maksuille ja hinnoille on tyypillistä, että ne peritään palveluista, jotka tuotetaan muuna kuin sosiaalihuollon tai terveydenhuollon ydintoimintaan kuuluvana palveluna, minkä johdosta ne ovat satunnaisia ja niiden lukumäärä on vähäinen, eivätkä niistä kertyvät maksutulot ole sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle taloudellisesti merkittäviä.

Tällainen on esimerkiksi terveydenhuollon ammattikortin rekisteröimisestä muilta kuin sosiaali- ja terveystoimialan palveluksessa olevilta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä perittävä maksu. Kyseisellä ammattikortilla terveydenhuollon ammattihenkilö voi antaa sähköisiä lääkemääräyksiä. Ammattikortin rekisteröijä, muun muassa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala, on oikeutettu perimään rekisteröimisestä maksun, joka vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia, joiden suuruudeksi on arvioitu 60 euroa ammattikortilta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää tämän kaltaisista suhteellisen vähäisistä maksuista, joten on perusteltua, että näiden maksujen suuruudesta päättää toimialajohtaja.

Pelastuslaitoksen henkilöstölle vuokrattujen tilojen vuokran suuruudesta ja henkilökunnan sähkölaitteiden latauksesta perittävistä maksuista päättäminen on perusteltua siirtää lautakunnalta pelastuskomentajalle. Esimerkiksi sähköauton lataaminen pelastuslaitoksen sähköverkosta on kustannus, josta voidaan periä hinta, jonka maksaa sähköauton lataaja.

Ehdotuksen mukainen toimivallan siirto toimialajohtajalle vastaa sosiaali- ja terveyslautakunnan aikaisemmin 26.11.2013 § 408 tekemää päätöstä. Pelastuskomentajalle esitettävä toimivalta päättää henkilökunnalle vuokrattujen tilojen vuokrista ja sähkölaitteiden lataamisesta henkilökunnalta perittävistä maksuista perustuu pelastuslaitoksen aikaisempaan käytäntöön.

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Detta beslut publicerades 24.01.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.