Vahingonkorvaus, autovaurio, 1.1.2023, Myllypellontie 1

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 3.1.2023 esittänyt kaupungille määrältään 384,50 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 1.1.2023 kello 17.10 merkitsemättömän, rikkinäisen liikennemerkin kantaan sen yli ajettaessa osoitteessa Myllypellontie 1. Vaatimuksen mukaan kanta on ollut lähes näkymätön lumisessa ja jäisessä maassa.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten kadun korokkeiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapidon.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vaatimuksen johdosta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla ollut liikennemerkki on kaatunut tuntemattomasta syystä. Kyseinen merkki on ollut asennettuna suojatien kohdalle jalkakäytävällä noin 30 cm päässä graniittisesta reunatuesta, jalankulkualueella. Ennen vahinkoa on vahinkopaikalla tehty viimeisin tarkastusajo 27.12.2022, jolloin suuren lumimäärän vuoksi merkin mahdollisesta puuttumisesta ei ole tehty havaintoa.

Asiakaspalveluun on tullut yksi ilmoitus kaatuneesta liikennemerkistä 1.1.2023 klo 20.31. Ilmoituksen on tehnyt hakija. Ilmoitus on välitetty kunnossapidon tietoon 3.1.2023 ja merkki on asennettu väliaikaisesti betoniporsaaseen paikoilleen 4.1.2023.

Sekä hakijan tekemän ilmoituksen että vahingonkorvausvaatimuksen mukaan liikennemerkki on ollut kaatuneena yli kahden viikon ajan ennen vahinkopäivää. Kaupungille ei ole esitetty kyseisestä vahinkopaikasta muita asiakaspalautteita tai muita vahingonkorvausvaatimuksia.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla. Ajettaessa muulla alueella kuin ajoradalla, on noudatettava erityistä varovaisuutta. Katualueilla jalkakäytävien reunaan, erotusalueille sijoitetaan usein katutekniikkaa ja sellaisia rakenteita, joita ei voi muualle sijoittaa. Liikennemerkit ovat yksi esimerkki tällaisista rakenteista.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vaurioituneet rakenteet voidaan korjata vain, jos ne havaitaan tai niistä ilmoitetaan kaupungille. Hakijan vahingonkorvausvaatimuksen mukaan liikennemerkki on ollut kaatuneena jo kahden viikon ajan ennen vahinkoa, mutta hakija tai kukaan muukaan ei ole ilmoittanut kaatuneesta liikennemerkistä kaupungille. Hakija on tehnyt ilmoituksen kaatuneesta liikennemerkistä vasta vahingon jälkeen. Saadun selvityksen perusteella liikennemerkki on käytä korjaamassa viivytyksettä, kun tieto sen kaatumisesta on tullut kunnossapitoon.

Vahingon syntyminen on vaatinut, että ajoneuvolla on ajettu jalkakäytävälle suojatien kohdalta. Pysäköintipaikan ajoneuvoille tarkoitettua, luiskattua tonttiliittymää käytettäessä vahinkoa ei pääse syntymään. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää, ja ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Vahinko olisi ollut vältettävissä oikeaa ajolinjaa käyttämällä. Hakijan vaatimuksessa ilmoittamien tietojen perusteella tonttiliittymän oikea ajolinja voidaan katsoa olleen hakijalle myös entuudestaan tuttu.

Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti kadun kunnossapidon suhteen, eikä ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan. Kaupunki ei näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5.000 euroa.