Avustuksen myöntäminen, nuorisopalvelut, projektiavustukset vuodelle 2023, Suomen Venäjänkielisten nuoriso-osasto - Eridan ry

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Projektiavustus on kertaluonteinen, nuorisotoiminnalliselle hankkeelle myönnettävä avustus, joka tähtää nuorten osallistamiseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Sitä voi saada projektin, hankkeen, tapahtuman tai tilaisuuden toteuttamiseen tai siihen osallistumiseen. (Nuorisoyhdistysten avustusohjesääntö)

Avustustoiminnassa on otettu huomioon valtiontukisääntely ja avustuksen kilpailuvaikutukset. Avustamisen ei katsota vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska palveluja tuotetaan ensi sijassa paikallisille asukkaille rajatulla alueella jäsenvaltiossa. Kaupungin hakijalle myöntämä avustus on julkisista varoista myönnettyä tukea. Mikäli avustusta myönnetään hakijalle, joka harjoittaa taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla (esim. palveluiden tai tuotteiden myyntiä), tulee ennen avustuksen myöntämistä selvittää ja arvioida, onko avustuksen myöntäminen valtiontukisäännösten mukaan mahdollista. Avustuspäätöksen perusteluista tulee tällaisessa tapauksessa ilmetä peruste avustuksen sallittavuudelle. Kiellettynä valtiontukena pidetään julkisen sektorin missä tahansa muodossa myöntämää tukea, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua, suosii jotakin yritystä tai tuotannonalaa ja vaikuttaa EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Myös avustus voi täyttää kielletyn valtiontuen kriteerit, eikä avustusta tule tällöin myöntää. (Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeet 28.10.2019)

Suomen Venäjänkielisten nuoriso osasto - Eridan ry on vuonna 2015 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on muun muassa vahvistaa maahanmuuttajanuorten hyvinvointia ja osallisuutta, ennaltaehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja terveysongelmia sekä edistää vuoropuhelua kulttuurien välillä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan, saapui Suomeen kymmeniä tuhansia ukrainalaisia pakolaisia, joista suurin osa oli lapsia, nuoria ja naisia. Osalla näistä nuorista äidinkielenä on venäjä, eivätkä he välttämättä osaa muita kieliä. Yhdistyksen hanke kohdistuu juuri näihin nuoriin.

Sodan aiheuttamat traumat ja kielitaidottomuus ovat pahimmillaan aiheuttaneet sen, että oppivelvollisuusikäinen nuori on lakannut käymästä suomalaista koulua tai ukrainalaista etäkoulua. Kielitaidottomissa perheissä ei myöskään pystytä saamaan tietoa suomalaisista yhteiskunnasta ja koulujärjestelmästä eikä myöskään erilaisista tukimuodoista, esimerkiksi lastensuojelusta. Leimaantumisen pelko saattaa johtaa siihen, että perheissä pyritään salaamaan sodan ja pakolaisuuden aiheuttamia lapsen ja nuoren mielenterveysongelmia.

Koulupudokkuuden lisäksi kielitaidoton nuori ei pääse mukaan vapaa-ajan harrastustoimintaan eikä näin ollen saa ystäviä eikä vertaistukea. Erityisen vaikea tilanne on nuorilla, jotka ovat suorittaneet peruskoulun, mutta eivät kykene ja/tai pääse masentuneisuuden, eristyneisyyden ja kielitaidottomuuden vuoksi jatkokoulutuksen piiriin ammattikouluun tai lukioon. Pahimmillaan nuori syrjäytyy eikä hän kotoudu ja/tai pääse mukaan yhteiskuntaan eikä työelämään.

Yhdistyksen Kotona Suomessa -hanke kohdistuu näihin nuoriin, jotka ovat riskiryhmässä. Hankkeen tarkoituksena on saada nuori takaisin opintojen pariin sekä tarjota hänelle mahdollisuuksia ja keinoja olla aktiivinen toimija omassa elämässään ja yhteiskunnassa.

Hankkeeseen nuoria ohjaavat esimerkiksi vastaanottokeskusten sosiaaliohjaajat. Mukaan otetaan noin 30 nuorta vuoden ajaksi. Jokaisella nuorella on oma tarinansa ja oma tilanteensa, joten jokaiselle tehdään hankkeen alussa alkuhaastattelu, jolla kartoitetaan nuoren lähtötilanne ja haasteet ja myös nuoren osaamiset ja vahvuudet. Nuorelle räätälöidään ohjelma ja vuoden päätteeksi tehdään vielä loppukartoitus.

Toiminnan aikana, sen ohjaamisessa ja kehittämisessä käydään jatkuvasti dialogia nuorten kanssa ja kuunnellaan heidän ajatuksiaan ja tarpeitaan. Tarkoituksena on, että nuoret oppivat arvioimaan omaa ja muiden panosta sekä yhteistyön sujumista, antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia.

Nuori tapaa hankkeen työntekijää vähintään kerran viikossa. Sen lisäksi tarjolla on erilaisia ohjelmia, joissa yhdessä yhteistyökumppaneiden esimerkiksi opetellaan suomen kielen alkeita ja digitaalista maailmaa, käydään läpi suomalaista yhteiskuntaa ja vapaaehtoistoimijuutta.

Nuorelle luodaan askel kerrallaan mahdollisuuksia osallistua ja ottaa vastuuta yhteisön erilaisista tapahtumista, kerhoista, festivaaleista ja kyläjuhlista. Vapaaehtoistoimintaan ja sitä edeltäviin koulutuksiin osallistumisesta nuoret saavat todistuksen. Lisäksi kaikkia 9-luokkalaisia nuoria autetaan löytämään kesätyöpaikka.

Hankkeessa käytetään monitoimikeskus Granitiin tiloja, Suomen Venäjänkielisten Keskusliitto ry:n ja yhdistyksen asiantuntijoita ja vapaaehtoisia sekä erilaisia kaupungin tarjoamia tiloja.

Hanke on suunniteltu vuoden pituiseksi, koska tällä hetkellä ei voida tietää milloin Venäjän hyökkäyssota päättyy ja milloin ukrainalaiset pääsevät palaamaan kotimaahansa takaisin.

Yhdistyksen edustajaa on tavattu ja kuultu valmisteluvaiheessa. Hankkeen menoarvio on 12 800 euroa, joka muodostuu hankkeeseen palkattavien ohjaajien palkkakuluista sekä nuorten toiminnan aiheuttamista kuluista. Hankkeen omarahoitus koostuu muista yhdistyksen toimijoiden vapaaehtoistoiminnasta, tilatarjonnasta sekä Siviksestä haettavasta avustuksesta.

Suomen Venäjänkielisten nuoriso osasto - Eridan ry hakee 2.1.2023 saapuneella hakemuksellaan 12 000 euron projektiavustusta.

Toimivalta ja avustustoimintaa koskevat päätökset

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto päättää jaoston käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta. (luku 17, § 4 kohta 3 ja 4)

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto päättää jaoston käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta sekä hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää avustusmäärärahojen jakamisesta. (luku 17, § 4 kohta 3 ja 4)

Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan toimialan avustusmäärärahojen jakamisen periaatteet, joiden mukaan avustuksilla rakennetaan demokraattista ja elinvoimaista kaupunkia, edistetään helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä sekä edistetään YK:n Agenda 2030 tavoitteita. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan avustuksilla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa sekä helsinkiläisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tuetaan monipuolista kulttuurin ja vapaa-ajan tarjontaa, parannetaan helsinkiläisten mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää toimintaa. (Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 14.12.2021, § 202)

Avustuksia ei myönnetä tahoille, joihin kohdistuu Helsingin kaupunkia velvoittavia pakotteita. Avustuksensaaja ei myöskään saa asettaa avustusvaroja sellaisten tahojen saataville tai hyödynnettäväksi, joihin kohdistuu avustuksensaajaa tai Helsingin kaupunkia velvoittavia pakotteita. (Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 15.3.2022, § 47)

Detta beslut publicerades 01.02.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.