Selvitys vuoden 2022 toteutumattomista sitovista tavoitteista, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2022 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista:

Kaupunginvaltuusto asetti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle vuoden 2022 talousarviossa kaksi sitovaa tavoitetta: 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi paranee, 2. Oppija on aktiivinen ja opinpolku tukee kestävää kasvatusta.

Kummallekin tavoitteelle oli asetettu viisi tavoitteen toteutumista määrittelevää mittaria tavoitetasoineen. Ensimmäisen tavoitteen osalta tavoitetaso saavutettiin 4 mittarissa ja toisen tavoitteen osalta 3 mittarissa.

Sitovan tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on tavoitetason saavuttaminen kaikissa mittareissa. Näin ollen kumpikaan sitova tavoite ei toteutunut. Seuraavassa on selvitys kaikkien mittareiden toteutumisesta.

Sitova tavoite 1: Lasten ja nuorten hyvinvointi paranee

Tavoite ei toteutunut. 4/5 mittarissa saavutettiin tavoitetaso.

• Varhaiskasvatuksen mittari: Jokaisella lapsella on vähintään yksi kaveri. Lasten (4–6 v.) kaverisuhteita mitataan Opetushallituksen sosiometrisellä mittarilla. Tammikuussa tehdään alkumittaus. Toinen mittaus toteutetaan toukokuussa. Toukokuun tuloksia verrataan tammikuun alkumittaukseen. Mittari toteutuu, jos niiden lasten osuus, joilla on vähintään yksi kaveri, on suurempi verrattuna tammikuun alkumittaukseen.

Mittarissa saavutettiin tavoitetaso. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sosiometrisen mittauksen alkumittauksessa 97,4 prosentilla 4–6-vuotiaista oli vähintään 1 kaveri. Toukokuun mittauksessa vähintään yksi kaveri oli 99,2 % 4–6-vuotiaista. Lasten osuus, joilla on vähintään yksi kaveri, on 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin alkumittauksessa.

• Perusopetuksen mittari: Hyvinvointiprofiilin (sosiaaliset taidot –osio) samaa mieltä – väittämiin vastanneiden tulokset 4., 6. ja 7. vuosiluokalla paranevat kaupunkitasolla hyvinvointiprofiilin 2021 tuloksesta. (Kaupunkitason lähtötaso mitataan syksyllä 2021.)

Mittarissa ei saavutettu tavoitetasoa. Syksyllä 2021 oppilaista 79,5 % ja syksyllä 2022 oppilaista 79,2 % oli samaa (positiivista) mieltä sosiaalisten taitojen väittämien kanssa.

Hyvinvointiprofiili otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa syksyllä 2021. Tällöin data oli valmiiksi luokiteltu ja oppilaiden vastaukset saatiin asteikolla 1–5. Loppusyksystä 2022 saatiin käyttöön tarkempi oppilaskohtainen data myös vuoden 2021 osalta. Tällöin käytössä oli oppilaiden hyvinvointiprofiilin vastaukset, jossa he olivat käyttäneet asteikkoa 0–100. Kun tämän datan perusteella laskettiin vuoden 2021 lähtötaso uudestaan, niin 89,9 % oppilaista oli samaa (positiivista) mieltä sosiaalisten taitojen väittämien kanssa. Vastaavasti vuoden 2022 tulokseksi saatiin 89,8 %.

Vuoden 2022 tulos on lähes samalla tasolla, kuin vuoden 2021 tulos. Tämä osoittaa, että helsinkiläiset koulut ovat tehneet vaikuttavia toimenpiteitä oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja sosiaalisten taitojen kehittämiseksi huolimatta koronapandemia -kriisistä, jonka on arvioitu vaikuttaneen syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin.

Hyvinvointiprofiili otettiin käyttöön syksyllä 2021. Hyvinvointiprofiilia kehitetään edelleen, joka mahdollistaa tarkemman koulukohtaisen datan hyödyntämisen tulevaisuudessa.

• Lukiokoulutuksen mittari: Opiskelijan kokemus omasta osallisuudestaan oppimisprosessissa on kaupunkitasolla vähintään koronapandemiaa edeltävällä tasolla ka 4,9 (asiakaskokemuskyselyn 2020 tulos).

Mittarissa saavutettiin tavoitetaso. Opiskelijan kokemus omasta osallisuudestaan oppimisprosessissa oli 2022 järjestetyssä PKS-lukiokyselyssä yli koronapandemiaa edeltävällä tasolla. PKS-lukiokyselyn tulos oli ka 3,0.

• Ammatillisen koulutuksen mittari: Parannetaan nuorten aikuisten (18–29 v.) työllistymistä kasvattamalla oppisopimusten määrää perus- ja ammattitutkinnoissa. Oppisopimusten määrää kasvatetaan vuonna 2022 vuonna 10 % verrattuna vuoteen 2021. Vuonna 2021 nuorten aikuisten oppisopimusten määrä oli 397.

Mittarissa saavutettiin tavoitetaso. Nuorten aikuisten (18–29 v.) työllistymistä parannettiin kasvattamalla oppisopimusten määrää perus- ja ammattitutkinnoissa. Vuonna 2022 nuorten aikuisten oppisopimusten määrä oli 523.

• Vapaan sivistystyön mittari: Opiskelijoiden omaehtoisesti toimivia ryhmiä lisätään. Luodaan toiminnalle rakenteet ja ohjeistus. Omaehtoisesti toimivien ryhmien määrä nousee 50 % vuodesta 2021, joka tarkoittaa 21 ryhmää vuonna 2022. Vuonna 2021 ryhmiä oli 14.

Mittarissa saavutettiin tavoitetaso. Opiskelijoiden omaehtoisesti toimivia ryhmiä lisättiin. Vuonna 2022 omaehtoisesti toimivia ryhmiä oli 25.

Sitova tavoite 2: Oppija on aktiivinen ja opinpolku tukee kestävää kasvatusta

Tavoite ei toteutunut. 3/5 mittarissa saavutettiin tavoitetaso.

• Varhaiskasvatuksen mittari: Kestävän tulevaisuuden Kettu -materiaali otetaan käyttöön vähintään kolmen ketun osalta 3-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla.

Mittarissa ei saavutettu tavoitetasoa. Kestävän tulevaisuuden Kettu -materiaali otetiin käyttöön kolmen ketun osalta 3-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla 1294 (84,7 %) päiväkoti- ja leikkipuistoryhmissä. Kettu materiaalia ei otettu käyttöön 234 (15,3 %) päiväkoti- ja leikkipuistoryhmissä.

Osassa päiväkoteja ja leikkipuistoja ei pystytty ottamaan Kettu materiaalia käyttöön. Syynä tähän oli haastava henkilöstötilanne sekä henkilöstön vaihtuvuus. Osassa leikkipuistoista tavoite ei toteutunut, koska syksyllä leikkipuistoja suljettiin ja kerhojen henkilöstö siirrettiin päiväkoteihin.

• Perusopetuksen mittari: Oppilaan kokemus omasta osallisuudestaan (Osallisuus ja yhteistyö -teemat) oppimisprosessissa on kaupunkitasolla vähintään koronapandemiaa edeltävällä tasolla ka 4,95 (asiakaskokemuskyselyn 2020 tulos).

Mittarissa ei saavutettu tavoitetasoa. Mittarissa olleen teeman Osallisuus ja yhteistyö -teeman tulos oli 4,85 tavoitetason ollessa 4,95. Käytännössä tulos oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2020.

Kokonaistuloksissa oppilaiden ja huoltajien vastaukset ylittivät tai pysyivät samassa verraten vuoden 2020 tuloksiin. Huoltajien kokonaistyytyväisyys kouluun ja opetukseen oli korkealla tasolla, ja noussut edellisestä mittauksesta kaksi vuotta sitten. Oppilaiden tyytyväisyys pysyi samana. Huoltajien kokonaistyytyväisyys oli 6,1 ja oppilaiden 5,7 asteikolla 1–7. Vertailuna ennen koronapandemiaa saatuihin vuoden 2020 tuloksiin, kokonaistulos kyselyssä vuodelta 2022 on erittäin hyvä. Tulokseen arvioidaan vaikuttaneen koronapandemian aikaiset rajoitukset, jotka rajoittivat oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa merkittävästi ja estivät muun muassa koulujen yhteiset tilaisuudet sekä rajoittivat kerhotoimintaa. Osallistumiseen liittyvässä osiossa oppilas vastasi väittämiin kuten ”saan olla mukana suunnittelemassa luokan ja koulun yhteisiä tapahtumia, ”koulussa on minua kiinnostavia kerhoja” tai ”voin joskus valita itse, miten oppitunnilla työskennellään”.

• Lukiokoulutuksen mittari: Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat tekevät opiskelusuunnitelman syyslukukauden aikana.

Mittarissa saavutettiin tavoitetaso. Kaikille 12.12.2022 lukion kirjoilla olleille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehtiin lukio-opintojen suunnitelma syyslukukauden aikana.

• Ammatillisen koulutuksen mittari: Valinnaisia kestävän tulevaisuuden opintoja on suoritettu 1 000 osaamispistettä.

Mittarissa saavutettiin tavoitetaso. Valinnaisia kestävän tulevaisuuden opintoja suoritettiin 3572 osaamispistettä.

• Vapaan sivistystyön mittari: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus kasvaa 2 % verrattuna vuoteen 2021.

Mittarissa saavutettiin tavoitetaso. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus kasvoi 3,1 prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen 2021. Vuonna 2022 Työväenopiston ja Arbiksen kaikista opiskelijoista 17,8 % oli vieraskielisiä.

Asian aikana kuultavana oli johtava erityissuunnittelija Anna Lyra-Katz. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.