Ohjausryhmän asettaminen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen järjestämistehtävä

Kansliapäällikkö asettaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen järjestämistehtävän ohjausryhmän seuraamaan, ohjaamaan ja arvioimaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskevien keskeisten lakien sekä muun sote-uudistukseen lainsäädännön vaikutuksia kaupungin toimintaan ja talouteen.

Ohjausryhmän tehtävänä on:

Ohjausryhmän jäsenet ovat:

Ohjausryhmän sihteeristö:

Henkilöstön edustajan varajäsenet ovat Jaana Syrjänen, pääluottamusmies ja Jaana Puhakka, pääluottamusmies.

Ohjausryhmän jäsenet on valittu työryhmään työtehtäviensä ja asemansa perusteella. Henkilöstön edustajat on nimetty henkilöstöjärjestöjen toimesta.

Ohjausryhmän toimikausi alkaa 9.2.2023.

Ohjausryhmä voi työnsä aikana kuulla tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita sekä asettaa valmistelevia alaryhmiä.

Ohjausryhmä voi valita tarvittaessa keskuudestaan työvaliokunnan tarkemmin määriteltävien tehtävien hoitamista varten.

Taustaa

Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan.

Helsingin kaupungin järjestämistehtävän kannalta keskeiset säädökset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki (612/2021, sote-järjestämislaki), pelastustoimen järjestämisestä annettu laki (613/2021), sosiaali- ja terveydenhuollosta Uudellamaalla annettu laki (615/2021) sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettu laki (616/2021).

Uudistuksen tavoitteena on:

Hyvinvointialueilla toimintarakenteita ja -tapoja luodaan ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Tavoitteena on perus- ja erityistason palvelujen entistä parempi yhteentoimivuus, samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja pelastustoimen palvelujen saumattomuus. Hyvinvointialueen järjestämiä julkisia palveluja ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut.

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mikä vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.

Uudistuksen voimaantulon valmistelu kaupungilla

Helsingin kaupunki on valmistautunut uudistuksen voimaantuloon sosiaali- ja terveystoimialalla ja kaupunkiyhteisesti vuosina 2021–2022.

Kansliapäällikkö asetti 16.2.2021 sote-uudistuksen toimeenpanoon varautumista koordinoivan ohjausryhmän valmistelemaan kaupunkitasoisen sote-uudistuksen täytäntöönpanoa. Ohjausryhmän tehtävänä oli mm. ohjata toimeenpanoon kaupunkiyhteistä valmistelua, linjata kaupunkitasoiset valmisteluperiaatteet ja valmistella ne välttämättömät hallinnolliset ja muut muutokset, joita uudistuksen toimeenpano edellytti sekä laatia myös suunnitelma seuraavan vaiheen valmistelulle. Ohjausryhmä kokoontui vuosina 2021–22 yhteensä 25 kertaa ja päätti tehtävänsä 17.1.2023.

Kaupunginvaltuuston syksyllä 2021 asettama kaupunginhallituksen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistusjaosto seurasi myös uudistuksen toimeenpanon valmistelua ja teki uudistuksen täytäntöönpanon vaatimia, perustettavien toimielinten toimivaltaan kuuluvia päätöksiä 31.12.2022 saakka. Jaosto kokoontui v. 2021–22 yhteensä 15 kertaa.

Helsingin kaupungin viranhaltijat osallistuivat säännöllisesti STM:n, VM:n ja SM:n johtamiin sote-uudistuksen valtakunnallisen toimeenpanon valmistelun ohjausryhmiin ja mm. tilannekuvakokouksiin STM:n kanssa. Tiiviistä vuorovaikutuksesta saatiin ajankohtaista tietoa uudistuksen etenemisestä, luotiin viranhaltijatason yhteyksiä ja tuotiin esiin uudistuksen toimeenpanoon liittyviä Helsingin edunvalvonnallisia kantoja, mukaan lukien ns. Uudenmaan erillisratkaisun näkökulmat.

Valtion ohjaus ja vuorovaikutus 1.1.2023 alkaen

Uudistuksen tultua voimaan 1.1.2023 siirrytään sosiaali-, terveys ja pelastustoimea koskevan lainsäädäntöön pohjautuvaan vuosittain toistuvaan valtion ohjaukseen ja jatkuvan vuorovaikutuksen malliin. Mallin myötä valtion sosiaali-, terveys ja pelastustoimea koskeva valtion ohjaus lisääntyy. Keskeinen uusi ohjausinstrumentti on ministeriöiden ja hyvinvointialueiden välinen vuosineuvottelu, josta on säädetty sote-järjestämislain 24 §:ssä ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä.

Jatkuva vuorovaikutteinen ohjaus toteutuu myös STM:n, VM:n ja SM:n asettamien neuvottelukuntien kautta, joihin kaupunki on nimennyt edustajansa.

Jatkuva vuorovaikutus tarkoittaa käytännössä myös muuta yhteydenpitoa, neuvotteluja sekä ministeriöille annettavia selvityksiä ja raportointeja.

Sosiaali-, terveys ja pelastustoimen järjestämistehtävä ja kaupunkiyhteiset yhdyspinnat

Edellä oleva huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, että kaupunki seuraa ja ohjaa sosiaali-, terveys ja pelastustoimea koskevan, lainsäädännössä määritellyn valtionohjauksen ja vuorovaikutuksen kokonaisuutta nyt asetettavassa järjestämistehtävän ohjausryhmässä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 4 luvun 8 §:n mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala huolehtii sosiaali-, ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain sekä pelastustoimen järjestämisestä annetun lain mukaisista tehtävistä.

Samalla on tärkeää, että ohjausryhmä seuraa, ohjaa ja arvioi uudistuksen vaikutuksia kaupungin toimintaan ja talouteen sekä kaupungin sisäisiin yhdyspintoihin.

Hallinnon osalta hyvinvointialueiden hallintoa vastaavat hallinnon tehtävät tuotetaan yhdessä kaupunginkanslian ja sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan kanssa.

Ohjausryhmä seuraa ja ohjaa lainsäädännön ja erillisratkaisun seurauksena syntyviä uusia kaupungin hallinnon rooleja, vastuita ja tehtäviä ja määrittää niitä tarvittaessa kanslian ja eri toimialojen kanssa.

Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata toimialan ja kanslian välisen ns. palvelusopimuksen valmistelua ja täytäntöönpanoa.

Ohjausryhmän tehtävänä on osaltaan myös yhteen sovittaa kunta-Helsingin päättämät strategiset tavoitteet ja sosiaali-, terveys ja pelastustointa koskeviin valtakunnallisiin tavoitteisiin.

HUS-yhtymän ohjaus ja yhteiset asiat Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa

Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata osaltaan HUS-yhtymän ohjausta osana muuta HUS-yhtymän ja kaupungin välistä ohjausta. Jatkossa kaupunginhallitus antaa HUS-yhtymän yhtymäkokouksen toimiohjeet. Toimiohjeet valmistellaan yhdessä sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan ja kaupunginkanslian kanssa. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle varataan mahdollisuus antaa niistä lausunto.

Lisäksi ohjausryhmä ohjaa ja seuraa HUS-yhtymän, Helsingin kaupungin ja Uudenmaan alueiden ohjaus- ja yhteistyömallin toteutumista sekä Etelä-Suomen YTA-alueen sopimuksen ja yhteistyön valmistelua.

Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden poliittisista päättäjistä ja johtavista viranhaltijoista koostuvan yhteistyöryhmän kannanotot huomioidaan ohjausryhmän työssä.

Ohjausryhmää kuulee tarvittaessa ministeriöiden neuvottelukuntiin nimettyjä Helsingin kaupungin edustajia ja huolehtii ohjauksessa jaetun tiedon jakamista asiantuntijoille.

Ohjausryhmä seuraa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen valtion rahoitukseen ja lainsäädäntöön liittyviä kaupungin edunvalvonnan kannanottoja.