Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, Mannerheimintien urakka, alkaen 1.3.2023, Meslewi Oy
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 17.8.2023 § 22 (muu vahinko)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 17.8.2023 (22 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on 17.8.2023 (22 §) päätöksellään hylännyt hakijan vahingonkorvausvaatimuksen. Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan hakijalle menetetystä myynnistä ja asiakaskadosta 7 684 euroa kuukaudessa 2–3 vuoden ajan Mannerheimintien perusparannusurakan ajalta lähtien 1.3.2023. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on muuttanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimustaan siten, että se vaatii kaupunkia korvaamaan sille 1 500 euroa kuukaudessa 1.3.2023 alkaen hakijan liiketilan kohdalla olevan kadunrakennustyön loppuun asti asiakaskadon aiheuttamasta menetetystä myynnistä sekä lisäksi 4 800 euroa varaston pilaantumisesta. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksensa perusteina muun muassa, että kaupungin tulee korvata sille suljetun kahvilaliiketoiminnan keskimääräinen kuukausittainen voitto. Jalkakäytävä kapeni hakijan liiketilan kohdalta niin kapeaksi, ei kukaan asiakas enää voinut tai halunnut istua vaarallisessa tietyökohdassa, saatikka karmivassa melussa ja kivipölyssä, joten hakija sulki kahvilaliiketoimintansa, jossa myytiin matkamuistoja, maaliskuun 2023 lopulla. Tämän seurauksena hakijan varastosta pilaantui tuotteita. Hakija katsoo kaupungin laittomasti estävän sen liiketoimintaa.
Perustelut
Lautakunta viittasi hallintopäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyi hallintopäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen lopputuloksen muuttamiseen.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä vahinkotapahtuma yksinään synnytä vahingonkorvausvastuuta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että korvausvelvollisen on täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Vahingonkorvaus on lisäksi jälkikäteinen oikeuskeino, jolla hyvitetään syntyneitä vahinkoja.
Kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia katujen kunnosta ja siten myös toteuttaa katujen peruskorjaustöitä. Hakijan vahingonkorvausvaatimuksessa tai oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty eikä asiassa ole tullut ilmi, että kaupungin katutyön teettämisessä tai siihen liittyvissä liikennejärjestelyissä olisi virheitä, laiminlyöntejä tai huolimattomuutta. Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan liiketilaan pääsee asioimaan koko Mannerheimintien peruskorjaustyön ajan, joten peruskorjaustyö tai siihen liittyvät liikennejärjestelyt eivät myöskään konkreettisesti estä hakijan liiketoimintaa.
Melusta, tärinästä ja muusta vastaavasta häiriöstä aiheutuneet vahingot voivat tulla korvattavaksi ympäristövahinkolain perusteella, mikäli häiriötä aiheuttavan toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin. Häiriöstä aiheutunut ympäristövahinko korvataan ympäristövahinkolain nojalla kuitenkin vain, jos häiriön sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena, ottaen muun ohella huomioon paikalliset olosuhteet ja häiriön syntymiseen johtanut tilanne kokonaisuudessaan sekä häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa.
Kadunrakennus sekä muu rakentaminen ja niistä johtuvat haitat useassa eri muodossa saattavat aiheuttaa häiriöitä lähialueilla jatkuvasti muuttuvilla olosuhteilla ja muilla rakentamiseen liittyvillä seikoilla kuten meluna, pölynä ja tärinänä. Tavanomaiset rakennustöistä aiheutuvat meluhaitat ja muut vastaavat häiriöt kuuluvat ympäristövahinkolaissa tarkoitetun sietämisvelvollisuuden piiriin, eivät aiheuta vahingonkorvausvastuuta rakennustyön tilaajalle tai suorittajalle.
Hakija on esittänyt uutena vaatimuksen pilaantuneen varaston arvon korvaamisesta. Oikaisuvaatimuksen mukaan varasto on pilaantunut, sillä hakija on sulkenut kaventuneen jalkakäytävän ja asiakaskadon vuoksi kahvilaliiketoimintansa. Hakijan liiketilan edustalla ei ole ennen Mannerheimintien peruskorjausta ole ollut kaupungin kanssa tehtävää sopimusta edellyttävää terassia, joten peruskorjaustyön vuoksi ei kaupungin päätöksellä ole kohdalta poistettu terassia. Edellä todetusti hakijan liiketilaan joka tapauksessa pääsee asioimaan, joten hakijan varaston pilaantumisen ei voida katsoa olevan seurausta mistään kaupungin virheestä, laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Hakijan varaston pilaantuminen ei ole vahingonkorvauslaissa tarkoitetulla tavalla syy-yhteydessä kaupungin tuottamukseen, joka aiheuttaisi vahingonkorvausvastuun kaupungille.
Hakija on osakeyhtiö, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoiminnan yksi keskeisistä tunnusmerkeistä on liiketoimintariski, jolla tarkoitetaan liikevoiton saamiseksi otettua tietoista riskiä, joka onnistuessaan tuottaa yhtiölle voittoa ja epäonnistuessaan tappiota. Taloudelliset riskit, kuten tuotteiden kysynnän muutokset ja siitä aiheutuva myyntitulojen lasku, sekä liiketoimintaympäristön muutoksiin liittyvät riskit kuuluvat liiketoimintariskiin. Liiketoimintariskin hallinta sekä siihen liittyvien riskien seuraukset ja niihin varautuminen sekä tappioiden että voittojen kohdalla kuuluvat lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön vastuulle.
Edellä esitetyillä ja muutoin hallintopäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, että asiassa ei ole kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä siten syy-yhteyttä kaupungin tuottamuksen ja syntyneen vahingon välillä.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvausvastuussa hakijalle, sillä kaupungin toiminnassa ei ole ollut virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että hallintopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 84 §
Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 1 §, 3 §, 4 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 23.8.2023. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 6.9.2023 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 17.08.2023 § 22
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 23.3.2023 esittänyt kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen, jossa vaaditaan kaupunkia korvaamaan hakijalle 7 684 € kuukaudessa 2–3 vuoden ajan Mannerheimintien perusparannusurakan ajalta lähtien 1.3.2023. Vaatimuksen mukaan hakijan yritykseen pääsee asioimaan enää kävellen, koska julkisen liikenteen reitti on siirretty kulkemaan Arkadiankadun ja Runeberginkadun kautta, ja asiakkaat menevät edellä mainituilla kaduilla sijaitseville hakijan yrityksen kilpailijoille. Hakija vaatii kaupunkia korvaamaan sille asiakaskadon aiheuttaman menetetyn myynnin sekä hakijan liiketilan vuokran.
Hakijaa on pyydetty 28.3.2023 täydentämään vahingonkorvausvaatimustaan ilmoittamalla, millä perusteella hakija katsoo kaupungin olevan korvausvastuussa hakijan esittämästä taloudellisesta vahingosta. Hakijan edustaja on samana päivänä puhelimitse muun ohella tuonut esiin, että hän on ilmoittanut vaatimuksessa perusteensa, ja että liikennejärjestelyt Mannerheimintiellä ovat vaaralliset, asiakkaat eivät pääse hänen yrityksensä liiketiloihin ja tilanne on kohtuuton.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten kadun uudelleen päällystämisen.
Tieliikennelain mukaan kun tiellä tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie varustettava tarpeellisilla liikenteenohjauslaitteilla. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. Kadun tilapäisestä sulkemisesta tiellä tehtävän työn vuoksi päättää kunta.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli vahingonkorvausvastuun syntymiseksi korvausvelvollisen täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kaupunki on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Korvausvastuu kaupungilla on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Siihen, milloin käsillä on erittäin painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen, on otettu kantaa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Erittäin painaviksi syiksi on katsottu esimerkiksi hyvän tavan tai luottamuksensuojan rikkominen tai teon erityinen moitittavuus.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Kaupunki peruskorjaa Mannerheimintien ensin Postikadun ja Runeberginkadun väliseltä osuudelta sekä sen jälkeen Runeberginkadun ja Reijolankadun väliseltä osuudelta. Peruskorjauksessa uusitaan kokonaisuudessaan kadunalainen kunnallistekniikka sekä katupinnat. Peruskorjaustyö alkoi 6.3.2023 ja jatkuu arviolta joulukuuhun 2025 asti.
Mannerheimintien kadunalainen kunnallistekniikka on noin satavuotias, ja se on välttämätöntä uudistaa. Mittavat katujen peruskorjaustyöt tiiviissä kaupungissa aiheuttavat väistämättä eriasteisia häiriöitä liikenteelle ja ympäristölle, kuten melua, pölyä, ruuhkia ja vaihtuvia kulkureittejä. Kaupunki pyrkii torjumaan haittoja Mannerheimintien peruskorjauksessa eri keinoin, kuten ajoittamalla kovaäänisimmät työt arkipäiville klo 7–22, käyttämällä pölynsidontamenetelmiä, teettämällä töitä tarvittaessa myös lauantaisin ja öisin sekä huolehtimalla liikennejärjestelyistä siten, että sekä kulku kiinteistöille että läpiajo Mannerheimintiellä säilyvät koko työn ajan.
Mannerheimintiellä 6.3.2023 voimaan tulleet liikennejärjestelyt aiheuttavat muutoksia kulkureitteihin Mannerheimintiellä Postikadun ja Runeberginkadun välillä sekä poikkikaduilla. Väliaikaiset liikennejärjestelyt aiheuttavat muutoksia moottoriajoneuvoille, pyöräilijöille, jalankulkijoille sekä joukkoliikenteen käyttäjille. Kadunvarren kiinteistöihin säilyy pääsy koko remontin ajan, ja myös Mannerheimintietä pitkin työmaan läpi pääsee ajamaan koko remontin ajan.
Mannerheimintien itälaidan kevyen liikenteen väylä on suljettu koko matkan Kiasmalta Hesperianpuiston pohjoispäähän. Väliaikainen pyöräliikenne- ja jalankulkureitti kulkee Mannerheimintien länsilaidalla sekä työmaan ohittavilla kiertoreiteillä Töölönlahden rannan, Hesperianpuiston ja Hakasalmenpuiston kautta.
Raitiolinjat 4 ja 10 sekä bussilinjat 63, 212, 213 ja 400 siirtyivät poikkeusreiteille maanantaina 6.3., kun Mannerheimintien peruskorjaus alkoi. Muut bussilinjat säilyvät Mannerheimintiellä.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia katujen kunnosta sekä yhteensovittaa niiden alla kulkevaa infrastruktuuria. Kadun rakentamisessa tai korjaamisessa ei kuitenkaan ole kyse julkisen vallan käytöstä, vaan siinä on kyse ns. tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, johon ei sovelleta julkisen vallan käyttöä koskevia vahingonkorvaussäännöksiä (KKO:1998:146 ja KKO:1998:147).
Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan liiketilaan pääsee asioimaan kävellen koko peruskorjaustyön ajan. Myöskään kaikkea joukkoliikennettä ei ole siirretty poikkeusreitille, vaan bussiliikennettä kulkee edelleen hakijan liiketilan ohi. Hakijan liiketilan edustalla on normaalistikin voimassa pysähtymiskielto, joten ajoneuvojen pysähtymiseen ja pysäköimiseen hakijan liiketilan edustalla ei Mannerheimintien peruskorjaustyöllä ole vaikutusta. Asiassa ei ole esitetty eikä siinä ole tullut ilmi, että kaupungin katutyön teettämisessä tai siihen liittyvissä liikennejärjestelyissä olisi virheitä, laiminlyöntejä tai huolimattomuutta.
Hakijan vahingonkorvausvaatimus koskee puhdasta varallisuusvahinkoa, eli sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon. Puhtaan varallisuusvahingon korvaaminen on vahingonkorvauslain perusteella erittäin rajattua. Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä vaan kaupungin tosiasiallisesta hallintotoiminnasta. Asiassa ei myöskään ole esitetty eikä siinä ole erityisen painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen, sillä asiassa ei ole kaupungin toimintaa koskevaa tuottamusta.
Vahingonkorvaus on ylipäätään jälkikäteinen keino, jolla korvataan vahingonkärsijälle tuottamuksellisesti aiheutettuja syntyneitä vahinkoja. Hakijan vaatimus koskee osittain ennakollisia kustannuksia, eli hakijan liiketilan tulevaa vuokraa sekä hakijan omaan arvioon perustuvaa näkemystä hakijalle tulevaisuudessa aiheutuvasta mahdollisesta myyntivoiton menetyksestä. Näiltä osin hakijan vaatimus on ennenaikainen. Siltä osin, kun hakija on vaatinut vahinkoa korvattavaksi ennen Mannerheimintien peruskorjauksen aloitusta, eli 1.3.–5.3.2023, on vaatimus puolestaan perusteeton.
Asiassa ei näin ollen ole esitetty vahingonkorvauslain perusteella korvattavaa vahinkoa. Asiassa ei ole myöskään kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä siten syy-yhteyttä kaupungin tuottamuksen ja korvattavan vahingon välillä. Kaupunki ei näin ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 84 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 71 §, 187–188 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 2 §, 5 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.
Lisätiedot
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794
Detta beslut publicerades 20.10.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794