Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, 7.3.2023 Vuosaaren psykiatrian poliklinikka
Vahingonkorvausvaatimus anastetuista tavaroista
Päätös
Yksikön päällikkö päätti, että psykologi ********** (jäljempänä hakija) korvataan kohtuussyistä 534 euroa 7.3.2023 Vuosaaren psykiatria- ja päihdepoliklinikalla anastetuista puhelimesta sekä lompakosta sisältöineen.
Päätöksen perustelut
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Virheellisellä teolla tai laiminlyönnillä ja esinevahingolla on oltava syy-yhteys.
Korvaushakemuksessa (liite 1) hakija vaatii sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta korvausta 7.3.2023 Vuosaaren psykiatria- ja päihdepoliklinikalta anastetuista puhelimesta sekä lompakosta, joka sisälsi ajokortin, pankkikortin, muita kortteja, 200 euroa käteistä sekä 50 euron lahjakortin.
Käytettävissä olevan selvityksen mukaan ulkopuolinen henkilö oli päässyt taustatyötilaan lukitsematta jääneen naapurihuoneen välioven kautta. Taustatyötilasta oli varastettu suuri määrä työntekijöiden omaisuutta.
Selvityksen mukaan (liite 2) taustatyötilassa ei ole lukittavia säilytystiloja. Tiedossa ei ole, kuka viereisen huoneen oven oli jättänyt auki. Asiasta on tehty rikosilmoitus.
Esitutkinnan lopettamisesta on annettu päätös (liite 3). Päätöksen mukaan tärkeä yksityinen etu ei vaadi esitutkinnan jatkamista vahinkojen jäätyä sellaisiksi, etteivät ne oletettavasti muodostu asianomistajille kohtuuttomiksi. Lisäksi, vaikka rikoksesta epäilty tuomittaisiin korvaamaan aiheutettu vahinko asianomistajille, epäillyn olosuhteet huomioon ottaen on varsin epätodennäköistä, että asianomistajat tosiasiassa saisivat vahinkonsa korvatuksi.
Lähtökohtaisesti vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Esitutkinnan lopettamista koskevasta päätöksestä kuitenkin ilmenee, ettei se ole tässä tapauksessa mahdollista.
Asiassa ei ole esitetty sellaisia tietoja tai sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että hakijalle sattunut vahinkotapahtuma olisi johtunut Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä.
Mikäli sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen, voidaan aiheutunut vahinko kuitenkin harkinnan mukaan korvata kohtuussyistä osittain tai kokonaan.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.
Vahingonkorvauslain mukaan esinevahinkona korvataan kadonneen tai vahingoittuneen esineen arvo. Esineen arvon määrityksessä lähtökohtana käytetään maksukuittia, josta selviää hankintahinta ja -aika.
Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on, että vahingonkärsineelle korvataan aiheutunut vahinko, eli hänet saatetaan siihen asemaan, missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa. Toisaalta vahingonkärsijä ei saa päätyä vahingon seurauksena edullisempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut ilman vahingon sattumista (ns. rikastumiskielto). Usein esimerkiksi esineiden uusimisen ansiosta ne tulevat aiempaa nähden parempaan kuntoon. Tämä ylimääräinen hyöty, perusteeton etu, tulee vähentää korvauksesta. Kun vahinko on aiheutunut käytetyn esineen katoamisesta tai vahingoittumisesta, korvauksen määrää arvioitaessa korvaussummasta vähennetään ensin käyttöikään perustuva alennus. Tämä ns. ikäalennus huomioiden vahingon suuruus perustuu arvioon, jonka nojalla korvaussumma määräytyy.
Liitteenä toimitettujen kuittien mukaan hakijan puhelin oli ostettu vuonna 2021 ja sen hinta oli ollut 279 euroa (liite 4). Anastettu lomapakko oli maksanut korvausvaatimuksessa annettujen tietojen mukaan 40 euroa, kuittia ei ole käytettävissä. Lisäksi hakijalle on aiheutunut kustannuksia uuden ajokortin hankinnasta 19 euroa (liite 5), ajokorttia varten hankituista valokuvista 26 euroa (kuittia ei käytettävissä), luottokiellon hankinnasta 20 euroa (liite 6), SIM-kortin vaihdosta ja liittymän avaamisesta tilapäisestä sulusta 20 euroa (liite 7) sekä uudesta avainlukulistasta 10 euroa (liite 8). Hakijan antaman selvityksen mukaan lompakossa on lisäksi ollut 50 euron lahjakortti (selvitys liitteessä 9) ja 200 euroa käteistä (selvitys liitteissä 9 ja 10).
Anastettu puhelin ja lompakko ovat olleet käytettyjä esineitä, joten niiden uushankintaa ei korvata. Vakuutuslaitosten eri esineryhmistä laatimia ikävähennystaulukoita on käytetty suuntaa antavana apuna vahingon määrän arvioimisessa. Käteinen, lahjakortti, ajokortti ja valokuvat, luottokielto, SIM-kortin vaihtoon ja liittymän avaamiseen liittyvät kulut sekä uuden avainlukukortin hankinta korvataan kokonaisuudessaan.
Edellä todetun perusteella kohtuulliseksi korvausmääräksi katsotaan 534 euroa.
Päätöksenteon tuen yksikön päällikön toimivalta päättää vahingonkorvauksesta perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan päätökseen 25.1.2023 § 36.
Detta beslut publicerades 28.09.2023
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Anne Järvinen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 21157