Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2023 - 2025
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotus vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2024–2026
Päätös
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Ennen asian käsittelyn aloittamista jäsen Maaret Castrén ja jäsen Kati Juva ilmoittivat olevansa esteellisiä hallintolain 28.1 § kohdan 4 (palvelussuhdejääviys) mukaisesti. Jäsenet poistuivat kokouksesta ennen tämän asian käsittelyn aloittamista ja pysyivät poistuneena asian käsittelyn ajan. Varajäsenet eivät osallistuneet kokoukseen.
Talous- ja suunnittelujohtaja Sampo Pajari ja suunnittelupäällikkö Maria Kahila olivat kutsuttuina asiantuntijoina.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle tilapäisen puheenjohtaja Matti Niirasen ehdotuksesta jäsen Sinikka Vepsän kannattamana.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2024–2026.
Talous- ja suunnittelujohtaja ********** suunnittelupäällikkö ********** ja johtava controller ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvion laadintaa ohjaavat kaupunginhallituksen päättämät 12.6.2023 § 409 kannanotot.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus tulee valtiolta, jossa kaupungin vastuuperiaatteen kaltaisesti yleiskatteellinen rahoitus on sidottu kustannustason ja väestökasvun muutokseen sekä lakisääteisten tehtävämuutosten rahoitukseen.
Strategiset painopisteet vuodelle 2024
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan viisi strategista painopistettä vuonna 2024 ovat:
- henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen
- palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
- yhteistyö erikoissairaanhoidon järjestämisessä
- palvelurakenne, tuotantotavat ja kustannusvaikuttavuus
- palvelutarve ja asiakaskokemus.
Peruspalveluiden saatavuutta parannetaan lisäämällä henkilöstön veto- ja pitovoimaa. Henkilöstön pysyvyydellä parannetaan myös hoidon jatkuvuutta. Kilpailukykyinen palkkataso, oman työn hallinta ja vaikutusmahdollisuudet sekä ammattilaisten mahdollisuus kehittyä työssään varmistavat pito- ja vetovoiman työmarkkinoilla. Järjestämisen johtamisen ohella sitoudutaan hyvään esihenkilötyöhön kaikilla organisaation tasoilla. Laadukkaalla esihenkilötyöllä ja työn organisoinnilla lisätään työn mielekkyyttä.
Lisäksi huomioidaan helsinkiläisten ja kaupungin eri alueiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Palveluverkkoa kehittäessä varmistetaan, että palvelut ovat riittävän lähellä asukkaita. Huomiota kiinnitetään myös ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin, tiedottamiseen ja tiedonkeruuseen. Helsinki panostaa vammaisten ja ikäihmisten laadukkaisiin ja turvallisiin palveluihin ja huomioi omaishoidon yhtenä hoitomuotona. Peruspalvelujen saatavuutta vahvistetaan toimivalla monituottajamallilla ja lisäämällä digipalveluja. Toimialalla toimitaan ennaltaehkäisevästi kaikissa palveluissa ja peruspalveluilla on keskeinen rooli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Lakisääteiset määräajat täsmentävät kaupunkistrategian ja palvelustrategian saatavuuden tavoitteita. Lisäksi laaditaan ratkaisuja, jotka turvaavat terveysasemien ja suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon saatavuutta lainsäädännön edellyttämissä määräajoissa.
Sote-uudistuksen ytimessä on järjestämisen kokonaisuus ja palvelujen yhteensovittaminen. Tavoitteena on perus- ja erityistason palvelujen entistä parempi yhteentoimivuus vahvistamalla yhteistyötä ja kumppanuutta Uudenmaan hyvinvointialueiden ja HUSin kanssa. Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta on keskeisessä roolissa perustason palveluja vahvistettaessa. Toimivat palvelukokonaisuudet ja -ketjut edellyttävät palvelujen yhteensovittamista. Yhteistyön sujuvuus HUSin kanssa ensihoitopalvelujen tuottamisessa on myös tärkeää. Asiakkaiden palveluketjua johdetaan saumattomana kokonaisuutena riippumatta palveluntuottajasta.
Valtion rahoitusmalli ei huomioi riittävästi Helsingin erityispiirteitä, mikä aiheuttaa haasteita palvelujen järjestämiselle. Edunvalvontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Jotta tulevaisuuden asiakastarpeeseen pystytään vastaamaan vaikuttavasti, tulee palvelujen tuottamistavat suunnitella entistä strategisemmin ja järjestelmällisemmin. Eri tuottamistapojen kustannusvertailujen lisäksi on tärkeää kyetä vertailemaan myös palvelujen sisältöjä ja laatua, jotta voidaan varmistaa asukkaiden palvelujen yhdenvertaisuus. Strategista henkilöstösuunnittelua lisätään osana toiminnan ja talouden johtamista. Painotus toimialalla vuonna 2024 on muutosohjelman toimeenpanossa.
Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset ohjaavat jatkossa yhä enemmän palvelujen kehittämistä. Asiakkaiden kokemukset palveluista ja niiden hyödyistä ovat keskeinen osa vaikuttavuutta. Asiakkailla ja eri asiakasryhmillä on erilaisia tarpeita, joiden mukaan palveluja ja monialaista yhteistyötä kohdennetaan. Jotta tulevaisuudessa ymmärretään entistä paremmin asukkaiden kokemuksia ja palvelutarvetta, kehitetään ja rakennetaan vuosien 2024–2025 aikana järjestäjän suunnitelmallista tietopohjaa.
Esitys vuoden 2024 talousarvioksi
Talousarvion määrärahat ovat alustavia ja valmisteltu valtiovarainministeriön keväällä julkaiseman rahoituslaskelman mukaan. Valtionvarainministeriö julkaisi ennakolliset rahoituslaskelmat 31.8.2023 ja tämän hetken tiedon mukaan lopulliset rahoituslaskelmat 9.10.2023. Vuoden 2024 talousarvion määrärahoihin vaikuttaa myös se, että valtionvarainministeriö korjaa vielä vuoden 2023 rahoitusta syksyn aikana lopullisten vuoden 2022 tilinpäätöstietojen pohjalta.
Toimialan toisen virallisen ennusteen mukaan arvioitu alijäämä on noin 24,3 miljoonaa euroa, joka on tasapainotettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Kustannustaso ja korkea inflaatio lisäävät ylityspaineen riskiä vuonna 2024. Muutosohjelman suunnitelmaa käsitellään lautakunnan samassa kokouksessa kuin talousarvioehdotusta. Toimenpiteet ja tavoitetasot tarkentuvat toimintasuunnitelmassa, tulosbudjetissa sekä muutosohjelman tarkennetuissa suunnitelmissa syksyn aikana. Vuoden 2023 talousarvion luvut on muokattu vastaamaan keväällä 2023 valtionvarainministeriön julkaisemaa rahoituslaskelmaa.
| Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala | TP 2022 | TA 2023 | TAE 2024 | TS 2025 | TS 2026 |
| (milj. euroa) | 259,5 | 189,1 | 200,1 | 203,1 | 198,1 |
| Toimintamenot | -2 644,3 | -2 769,8 | -2 907,4 | -2 994,7 | -3 099,7 |
| TOIMINTAKATE | -2 384,8 | -2 580,7 | -2 707,3 | -2 791,6 | -2 901,6 |
| Valtion rahoitus | 0 | 2 593,3 | 2 723,3 | 2 820,1 | 2 930,1 |
| Rahoitustulot- ja kulut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| VUOSIKATE | -2 384,8 | 12,6 | 16 | 28,5 | 28,5 |
| Poistot ja arvonalennukset | 13,3 | 16 | 16 | 16 | 16 |
| Satunnaiset erät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| TILIKAUDEN TULOS | -2 398,1 | -3,3 | 0 | 0 | 0 |
| Varausten ja rahastojen muutos | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ | -2 398,1 | -3,3 | 0 | 12,5 | 12,5 |
Vuoden 2024 arvioitua menokasvua ja ylityspainetta hillitään muutosohjelman toimenpiteillä ja tavoitellaan nollatulosta vuodelle 2024. Vuoden 2023 arvioitu alijäämäinen tilinpäätösennuste, 24,3 miljoonaa euroa, katetaan vuosien 2025 ja 2026 aikana, jolloin molempien vuosien tulos olisi 12,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2024 kokonaisraami on 2 923,4 miljoonaa euroa, joka perustuu valtion alustavaan rahoitukseen 2 723,3 miljoonaa euroa ja arvioituihin maksutuottoihin 200,1 miljoonaa euroa.
Menoraami kasvaa yhteensä 5,0 % (137,6 miljoonaa euroa) vuoden 2023 talousarviosta.
Merkittävimmät kustannusten kasvuun vaikuttavat tekijät:
- Palkankorotuksen kustannusvaikutus 50 miljoonaa euroa vuodelle 2024, joka sisältää vuoden 2023 voimaan tulleet korotukset.
- Muu kustannustason nousu 38 miljoonaa euroa.
- HUS-yhtymän maksuosuuden kasvu 35 miljoonaa euroa.
- Valtion rahoituksen kohdistus lakisääteisten velvoitteiden lisääntymiseen 12,8 miljoonaa euroa.
Esitys sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2025–2026 taloussuunnitelmaksi on tämän asian liitteenä 1.
Investoinnit ja irtain käyttöomaisuus
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on laatinut kaupunkitasoisen linjauksen mukaan talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman (liite 3).
Sosiaali-, terveys- pelastustoimialan ehdotus irtaimen omaisuuden raamiksi on 9,7 miljoonaa euroa, mikä on 3,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden irtaimen omaisuuden raami. Irtaimen omaisuuden hankinnat ovat liitteenä 4.
Ministeriöille vuoden loppuun mennessä toimitettava vuosien 2024-2028 investointisuunnitelma tarkentuu irtaimen omaisuuden investointisuunnitelman ja rakentamisohjelman osalta lopulliseen muotoon kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2024-2026.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 05.09.2023 § 156
Detta beslut publicerades 14.09.2023
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelujohtaja: 09 310 42246