Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 4.4.2023, Eino Leinon katu 7
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.9.2023 § 317 (kompastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.9.2023 (317 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikkö on 25.9.2023 (317 §) päätöksellään hylännyt 4.4.2023 Eino Leinon katu 7:n kohdalla jalkakäytävällä tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa vaatimuksensa vahingonkorvauksesta liittyen 4.4.2023 klo 9.45 Eino Leinon katu 7:n kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen. Hakijan korvausvaatimus on määrältään 761,10 euroa ja osittain yksilöimättömän. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun muassa, että kaupungin päätös on ristiriitainen, sillä siinä esitetään, että katu on ollut turvallinen, mutta jälkikäteen on kuitenkin ryhdytty korjaamaan ja poistettu tuhkakupin kanta. Tuhkakupin kanta on lisäksi ollut noin 10 mm korkuinen, eikä noin 2 mm katutasoa ylempänä, kuten päätöksessä todetaan. Kanta on kuitenkin ollut sen verran pieni sekä katupinnan kanssa lähes saman värinen, että sitä on ollut vaikea havaita. Kaupunki ei voi vaatia, että koko ajan kävellessä on katsottava katua.
Perustelut
Lautakunta viittasi tiimipäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyi tiimipäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä vahinkotapahtuma yksinään synnytä kaupungin vahingonkorvausvastuuta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Laissa tai asetuksissa ei ole olemassa määräyksiä katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä. Kadunpitäjän kaupunki määrittelee katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupungin normien, joiden mukaan katujen kunnossapitoa hoidetaan, päällysteisiin liittyvä vaaraa aiheuttavaksi puutteeksi, jonka korjaamiseksi on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin, katsotaan yli 2 cm suuri pinnan epätasaisuus kuten kohouma tai painauma.
Kunnossapidosta saadun selvityksen mukaan kunnossapitourakoitsija on tehnyt vahinkoa edeltävän kuukauden aikana vahinkopaikalla seitsemän tarkkailukäyntiä, joista edeltävä käynti ennen vahinkoa on ollut vahinkoa edeltävänä päivänä. Tarkkailujen yhteydessä ei ole havaittu kunnossapitotarvetta.
Kunnossapidon selvityksen mukaan metallitangon kannan korkein kohta on ollut noin 2 mm kadun kiveystä ylempänä, kun taas hakijan oikaisuvaatimuksen mukaan kanta on ollut 10 mm ylempänä. Kannan korkeudesta vahinkoaikaan ei ole enää saatavissa selvitystä, sillä kanta on tasattiin kunnossapidon saatua tiedon hakijan vahinkotapahtumasta eikä kannasta ole olemassa valokuvaa, josta kannan korkeus voitaisiin luotettavasti päätellä. Joka tapauksessa myös 10 mm korkea epätasaisuus olisi ollut kaupungin salliman poikkeaman rajojen (yli 20 mm) sisällä. Kunnossapidon havaintojen mukaan epätasaisuus ei kuitenkaan ole ollut näinkään suuri.
Kaupunki ei ole asentanut eikä poistanut vahinkopaikalla ollutta tuhkakuppia eikä myöskään katkaissut sen metallitankoa. Alueelta saatavan kuva-aineiston perusteella tuhkakuppi on poistettu vuosien 2011 ja 2014 välillä. Kaupungille ei ole tullut muita vahingonkorvausvaatimuksia eikä palautteita vahingon aiheuttaneesta rakenteesta ennen hakijalle tapahtunutta vahinkoa. Kunnossapito on tarkkaillut vahinkopaikkaa säännöllisesti eikä siellä ole havaittu kunnossapitotarpeita. Vaikka vahinkopaikalla ollut metallitangon kanta on edellä todetusti ollut kaupungin salliminen poikkeaman rajoissa, on kunnossapito päätynyt tasaamaan sen täysin maan tasoon ja takomaan särmät pois hakijalle sattuneen vahingon takia.
Ottaen huomioon, että metallitangon kanta on saadun selvityksen ja myös hakijan toimittamien kuvien sekä hakijan vaatimuksen perusteella ollut pieni, on se ollut väistettävissä eikä ei se siten itsessään ole aiheuttanut välitöntä vaaraa jalankululle. Vahingon tapahtuma-aikaan jalkakäytävällä ei ole ollut myöskään lunta, joten on kanta ollut havaittavissa. Tieliikennelaki velvoittaa myös jalankulkijaa vaaran ja vahingon välttämiseksi noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varoivaisuutta, mikä edellyttää ympäristön havainnointia. Kaupunki katsoo, että jalkakäytävä on näin ollen ollut myös vahingon tapahtuma-aikaan kunnossapitolain vaatimassa, jalankulun tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei vahinkopaikan kunnossapitoa ole laiminlyöty eikä kaupungin korvausvastuulle siten ole perustetta.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kompastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että tiimipäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 27.9.2023. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 29.9.2023 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 25.09.2023 § 317
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 27.4.2023 esittänyt kaupungille määrältään 761,10 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on 4.4.2023 klo 9.45 kompastunut jalkakäytävällä olleeseen liikennemerkin tynkään osoitteessa Eino Leinon katu 7. Hakijan vahinkotapahtuman tarkan kuvauksen mukaan hakija oli kävelemässä ystävän kanssa kompastuessaan liikennemerkin tynkään, joka oli "vaikea havaita harmaasta kivetyksestä, kun keskustelee ja olettaa, että katu on tasainen".
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen kunnossapitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan.
Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään B-luokan mukaisesti.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupungin normien mukaan kivi- ja laattapäällysteisillä väylillä liikenteelle vaaralliset vauriot tulee joko paikata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisen jälkeen. Kyseisillä väylillä ei sallita käyttäjille vaaraa aiheuttavia, väylän käyttämistä estäviä tai väylän toimintaa vaarantavia puutteita. Päällysteisiin liittyvä vaaraa aiheuttava puute on yli 2 senttimetriä suuri pinnan jyrkkä epätasaisuus, esimerkiksi irronnut tai puuttuva laatta tai kivi tai pinnasta kohonnut tai painunut laatta.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kunnossapitourakoitsija on tehnyt vahinkoa edeltävän kuukauden aikana vahinkopaikalla seitsemän tarkkailukäyntiä, joista edeltävä käynti ennen kyseistä vahinkotapahtumaa on ollut 3.4.2023. Tarkkailujen yhteydessä ei ole havaittu kunnossapitotarvetta.
Vahinkopaikalla ei ole ollut liikenteenohjaussuunnitelmien mukaan liikennemerkkejä, ajoestepylväitä tai aitoja. Kaupungin toimesta liikennemerkit asennetaan joko seinän viereen tai ajoradan ja jalkakäytävän välissä reunatuen lähelle tai erotuskaistalle. Hakijan toimittaman kuvan perusteella kyseessä on jokin muu rakenne kuin liikennemerkin jalusta. Kyseisen rakenteen korkein kohta on ollut noin 2 mm kiveystä ylempänä ja sellaisenaan täysin kaupungin salliman poikkeaman rajojen sisällä. Vahinkopaikan kunnossapitotarpeesta on tehty kaupungille ilmoitus 4.4.2023 klo 10.41 liittyen hakijalle sattuneeseen vahinkoon. Tämän ilmoituksen jälkeen vahinkopaikalla on tehty kunnossapitotoimia, jossa rakenteen särmät on poistettu.
Saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla on aiemmin sijainnut erillinen tuhkakuppi. Kaupungilla ei ole tiedossa, mikä taho tuhkakupin on asentanut ja sittemmin poistanut vahinkopaikalta. Kunnossapidosta saadun tiedon mukaan kaupunki ei ole asentanut erillisiä tuhkakuppeja, vaan kaupungin aiemmin asentamat tuhkakupit ovat olleet roska-astioiden yhteydessä, pois lukien metroasemien välittömässä läheisyydessä sijainneet erilliset tuhkakupit.
Kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut palautteita vahinkopaikan rakenteellisista ominaisuuksista ennen kyseistä vahinkoa eikä kaupungille ole esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseiseen paikkaan liittyen.
Forecan Kaisaniemen mittausaseman mukaan vahinkopäivänä 4.4.2023 sää on ollut selkeä ja poutainen. Lumensyvyys mittausasemalla on ollut 2 cm, mutta hakijan toimittamista kuvista on nähtävissä, että vahinkopaikan kadun pinta on ollut lumeton. Aurinko nousi vahinkopäivänä Helsingissä klo 6.38.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Jalankulkija on liikenteessä tienkäyttäjä, jota sitoo tieliikennelain säännökset. Jalankulkijan on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Saadun selvityksen perusteella kevyen liikenteen väylä on vahinkohetkellä ollut käyttötarkoituksensa mukaisessa tyydyttävässä kunnossa ja kaupunki katsoo, että noin 2 mm kohoumaa ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä jalankulkuliikenteelle. Kaupunki on ryhtynyt kunnossapitotoimiin saatuaan tiedon rakenteesta. Kaupunki on näin ollen toiminut huolellisesti, ja täyttänyt kunnossapitolain mukaiset tehtävänsä.
Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sääolosuhteiden osalta rakenne on ollut havaittavissa, se on ollut erittäin matala ja siten helposti väistettävissä.
Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4§, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 09 310 39930
Detta beslut publicerades 02.11.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794