Talousarvioaloite, nuoriso-ohjaajien määrän kasvattaminen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuravan lausunnon:

Talousarvioaloitteessa esitetään nuoriso-ohjaajien määrän lisäämistä enemmän kuin suhteessa nuorten määrän kasvuun. Esitystä perustellaan huolella siitä, ettei nuorten hyvinvointi ole palautunut pandemiaan edeltäneelle tasolle ja tämä näkyy esimerkiksi väkivaltarikollisuuden kasvuna ja kärjistyneinä mielenterveyden haasteina. Aloitteessa esitetään lisää resursseja ennaltaehkäisevään työhön, erityisesti yläkoulujen kanssa yhteistyössä tehtävään nuorisotyöhön sekä monikieliseen jalkautuvaan työhön.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että kaupunkistrategian mukaisesti nuorisotyön resursseissa huomioidaan nuorten määrän kasvu. Lautakunta jakaa huolen nuorten hyvinvoinnin kehityksestä ja toteaa, että korjaavien palveluiden rinnalla tarvitaan vahvaa ennaltaehkäisevää nuorisotyötä ja -toimintaa. Talousarvio mahdollistaa nuoriso-ohjaajien määrän kasvun strategiassa linjatusti, mutta nuorten määrän kasvua ylittävää ohjaajien määrän kasvattamista talousarvioon ei ole voitu sisällyttää.

Viime vuosina Helsingin teini-ikäisten määrän kasvu on ollut nopeaa. 10–18-vuotiaiden helsinkiläisten määrä oli vuonna 2018: 49 552 ja vuonna 2022: 55 445. Kasvun ennustetaan jatkuvan ja perustasoisen kasvuennusteen mukaan vuonna 2027 ikäluokkaan kuuluu noin 59 500 nuorta. Tässä Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu erottuvat muusta maasta: nuorten määrä ei koko maassa ole kasvussa. Erityisesti suurempien kaupunkien ulkopuolella lasten ja nuorten määrä on kääntynyt laskuun.

Nuorten osallistuminen nuorisotyöhön ja harrastuksiin on palautunut koronaa edeltävälle tasolle korona-ajan vaikutuksen näyttävät yhä näkyvän osan nuorten hyvinvoinnissa ja nuorten hyvinvointi polarisoituu edelleen.

Nuoriso-ohjaajien määrä Helsingissä pysyi edellisellä valtuustokaudella hyvin vakaana, vaikka kaupunki kasvoi. Nykyiseen kaupunkistrategiaan kirjattu linjaus, jonka mukaan väestönkasvun osalta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalveluiden väestönkasvua kuvaavana parametrina käytetään ikäryhmäkohtaista kasvua erona siihen, että muutoin tarkastellaan väestön kokonaismuutosta on auttanut siinä, että nuorisotyön ja nuoriso-ohjaajien määrä heijastaa paremmin nuorten määrän kasvua. Tämän linjauksen seurauksena vuosittain ohjaajien määrää on voitu kasvattaa niin, että vakinaisten ohjaajatehtävien määrä on kasvanut vuosittain neljästä kuuteen nuoriso-ohjaajaa.

Nuorisotyön laadun ja uusien sisältöjen kehittämisessä kaupungin määräaikaisella sekä ulkopuolisella rahoituksella on merkittävä vaikutus. Koko maassa pandemian jälkimainingeissa koko maassa vahvaan kasvuun lähteneen koulu- ja oppilaitosnuorisotyön Helsingin toteutus perustuu tällä hetkellä ulkoiseen rahoitukseen sekä koronapalautumisen määrärahoihin. Koulunuorisotyön kasvun lisäksi nuorisotyön odotetaan myös pystyvän myös osaltaan vastaamaan siihen, että nuorten väkivaltaisen käytöksen kasvu saataisiin taittumaan ja kääntymään laskuun. Myös tämä vaade haastaa nuorisotyön toimintamalleja: kohdennetumpi työtapa vaatii entistä enemmän resursseja.

Ennaltaestävän ja nuorten hyvinvointia tukevan nuorisotyön resurssit ovat kehittyneet viime vuosina vahvasti naapurikunnissa. Espoo ja Vantaa ovat lisänneet ohjaajien määrää. Helsinki on perinteisesti panostanut vahvasti nuorisotyöhön ja viime vuosina naapurikaupungit ovat nostaneet vahvistaneet nuorisotyötään pääkaupunkia nopeammin. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä sitä, että Helsinki jatkossakin pystyy toimimaan nuorisotyön suunnannäyttäjänä sekä kantamaan vastuunsa lapsi- ja nuoriystävällisenä kaupunkina.