Talousarvioaloite, kouluissa tehtävän nuorisotyön resurssien kasvattaminen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginvaltuustolle Nina Miettiselle talousarvioaloitteesta kouluissa tehtävän nuorisotyön resurssien kasvattamisesta:

Talousarvioaloitteessa esitetään kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön resurssin kaksinkertaistamista ja laajentamista uusille alueille. Esitystä perustellaan sillä, että kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuva nuorisotyö kohdistuu suoraan sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat.

Helsinkiläisissä kouluissa ja oppilaitoksissa toimii tällä hetkellä sekä koulunuorisotyöntekijöitä että kouluvalmentajia edistämässä lasten ja nuorten hyvinvointia. Kouluvalmentajat toimivat ensisijaisesti koulupäivän aikana, kun taas koulunuorisotekijöiden työ painottuu hieman enemmän koulupäivän loppuun ja vapaa-ajalle. Koulunuorisotyö painottuu yläkouluikäisiin ja toiselle asteelle, kouluvalmentajien työ kohdistuu kaikkiin peruskoulun oppilaisiin. Koulunuorisotyöntekijät voivat itsenäisesti tuottaa toimintaa ja tapahtumia kouluajan ulkopuolelle, kun taas kouluvalmentajat toimivat vain koulupäivän aikana ja yhteistyössä koulun muiden ammattilaisten kanssa.

Koulunuorisotyötä kehitetään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla. Toiminta on käynnistynyt vuonna 2021 kahdella peruskoululla ja laajentunut vuoteen 2023 mennessä kattamaan seitsemän peruskoulua, kymmenen lukiota ja neljä ammatillisen oppilaitoksen toimipistettä. Toimintaa rahoitetaan tällä hetkellä viidellä eri määräaikaisella rahoituksella. Toiminnan tarkoituksena on tuoda nuorisotyö ja nuorisotyön osaaminen osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea ja tavoittaa nuoret entistä kattavammin.

Kouluvalmentajatoimintaa on kehitetty rehtoreiden toiveesta saada koulun arkeen lisää ammattilaisia tukemaan oppilaiden koulunkäyntiä ja koulutyöhön kiinnittymistä sekä vahvistamaan oppilaiden osallisuutta ja läsnäoloa yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Tätä työtä on tehty vuodesta 2019 lähtien. Kouluvalmentajatyötä on kehitetty kansallisesti OKM:n rahoituksella vuosina 2021-2023 osana sitouttava kouluyhteisötyö -hanketta (SKY). Vuonna 2023 toiminta on vakinaistettu ja nyt helsinkiläisissä peruskouluissa toimii yhteensä 25 vakinaista kouluvalmentajaa suomenkielisissä kouluissa ja 3 kouluvalmentajaa ruotsinkielisissä kouluissa.

Kouluvalmentajat tekevät monialaista yhteistyötä Helsingissä muiden toimijoiden, kuten nuorisopalveluiden, seurakunnan, poliisin, sosiaalipalveluiden kanssa. Kouluvalmentajien ja koulunuorisotyöntekijöiden yhteistyötä jatketaan ja kehitetään lukuvuonna 2023-2024.

Koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta nuorisotyöntekijöitä tarvitaan, varsinkin koulujen iltapäivään ja vapaa-ajan ohjaukseen. Erityisesti tarvetta on tarveperustaista rahoitusta saavilla alueilla ja/tai alueilla, joissa nuorilla ei ole vapaa-ajan harrastuksia. Nuorisotyö on tehokas keino ennaltaehkäistä ja puuttua negatiivisiin ryhmäilmiöihin alueellisesti. Peruskouluissa on huomattu erityisesti alle 12- vuotiaiden tarve ohjattuun toimintaan iltapäiväisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Osallistuvan budjetoinnin aineistossa ja Suomen harrastamisen mallin kyselyissä nousee vahvasti toive iltapäivätoiminnalle turvallisessa tilassa ja turvallisen aikuisen ohjaamana. Koulunuorisotyötä toteutetaan tällä hetkellä peruskoulujen osalta vain itäisessä Helsingissä, jossa merkittävän lisäresurssin mahdollisti asukkailta OmaStadi-prosessissa noussut Idän olohuoneet -idea, jota pilotoidaan syksyllä 2023.

Toisen asteen oppilaitoksissa koulunuorisotyöntekijät kohtaavat opiskelijoita ja järjestävät esimerkiksi pienryhmä- tai harrastustoimintaa. Toisen asteen opiskelijoista erityisesti tutkintoon valmentavassa koulutuksessa opiskelevat hyötyisivät laajemmin nuorisotyöstä ja tarvitsevat tukea opiskeluyhteisöön kiinnittymisessä. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat hyötyisivät nuorisotyön matalan kynnyksen työotteesta, joka auttaa kiinnittymään opiskeluyhteisöön. Heille on myös tärkeää koulupäivän ja vapaa-ajan siltaaminen turvallisessa ja vanhempien hyväksymässä kouluympäristössä. Lisäksi toisella asteella nuorisotyö oppilaitoksissa on kiinnitetty yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteisiin ja työhön.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa 2024 ei ole varauduttu aloitteen mukaisiin lisämäärärahatarpeisiin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnalta on pyydetty lausuntoa valtuutettu Nina Miettisen ja 8 muun allekirjoittaneen 10.5.2023 jättämästä talousarvioaloitteesta, joka koskee kouluissa tehtävän nuorisotyön resurssien kasvattamista.

Talousarvioaloitteessa todetaan, että kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuva nuorisotyö kohdistuu suoraan sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat. Se helpottaa esimerkiksi opettajien arkea, kun kouluilla on muitakin turvallisia aikuisia kohtaamassa lapsia ja nuoria. Nuorisotyö tuo kouluille aikuisia, jotka voivat keskittyä nuoria askarruttaviin arjen asioihin ja tukea hyvinvointi- ja kasvatustyössä. Työ on ennaltaehkäisevää ja esimerkiksi kiusaaminen voidaan tunnistaa ja siihen voidaan puuttua nopeammin.

Kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaa nuorisotyötä tehdään tällä hetkellä 21 työntekijän voimin seitsemässä peruskoulussa, kymmenessä lukiossa ja neljässä ammatillisen oppilaitoksen toimipisteessä. Työtä tehdään erityisesti idän kouluissa ja oppilaitoksissa, mutta myös muualla kaupungissa työlle olisi tarvetta. Toisen asteen oppilaitoksissa toimivilla ohjaajilla on tällä hetkellä määräaikaiset työsopimukset vuoden 2023 loppuun asti ja peruskouluissa kesään 2024 asti.

Valtuutetut esittävät, että kouluissa tehtävän nuorisotyön resurssit vähintään kaksinkertaistetaan vuoden 2024 talousarviota laadittaessa, jotta kouluissa tehtävä nuorisotyö voi jatkua ja sitä voidaan laajentaa niin alueellisesti kuin eri asteiden oppilaitoksiin.

Detta beslut publicerades 13.09.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §