Työllisyydenhoidon Helsinki-lisän myöntämisohjeiden uudistaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Työllisyydenhoidon Helsinki-lisä (jatkossa Helsinki-lisä) on kaupungin keino tukea yrityksiä ja kolmatta sektoria hankkimaan työvoimaa. Se on kaupungin harkinnanvarainen tuki työnantajille, jotka työllistävät pidempään työttömänä olleen tai pitkäaikaistyöttömyyden riskissä olevan helsinkiläisen työttömän. Helsinki-lisä maksetaan työnantajalle, ja työnantaja maksaa työllistetylle helsinkiläiselle palkan. Helsinki-lisä madaltaa työsuhteen alun kustannuksia ja Helsinki-lisällä tuetun jakson aikana työnantajalla on mahdollisuus perehdyttää ja sitouttaa uusi työntekijä työpaikalle ja kasvattaa hänen työelämätaitojaan ja osaamistaan.

Keskeiset muutosehdotukset

Työllisyydenhoidon Helsinki-lisässä on vuodesta 2020 lähtien ollut neljä eri tukimuotoa. Helsinki-lisää on voitu myöntää palkkaan, työllistämiseen, palkkatuettuun oppisopimukseen ja toimeksiantoihin projektiluonteisiin töihin. Jatkossa voidaan myöntää vain palkan Helsinki-lisä työttömien helsinkiläisten palkkaamiseen. Palkkaan myönnettävää Helsinki-lisää voidaan kuitenkin edelleen soveltaa myös oppisopimuksiin. Myös valtio tukee työttömien työnhakijoiden työllistämistä myöntämällä työnantajille palkkatukea ja yli 55-vuotiaiden työllistämistukea omin kriteerein. Helsinki-lisän myöntöperusteita muutetaan niin, että ne sopivat paremmin yhteen valtion myöntämien tukien kanssa. Valtion myöntämä tuki ei jatkossakaan olisi Helsinki-lisän myöntämisen ehdoton edellytys.

Tausta

Helsinki-lisää myönnettiin yhteensä n. 4 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja sillä työllistettiin 542 helsinkiläistä. Vuonna 2021 Helsinki-lisään käytettiin n. 2,7 miljoonaa ja työllistettyjä helsinkiläisiä oli 473.

Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 keskeisenä tavoitteena on, että Helsinki on yritysmyönteinen kaupunki, joka nostaa työllistymisen todennäköisyyttä. Strategiassa kansallisen edunvalvonnan erityisiksi painopisteiksi on nostettu osaavan työvoiman saatavuus ja työllisyys. Strategiassa painotetaan työllisyydenhoidon yhteisten ratkaisujen hakemista yli kuntarajojen.

Uudet Helsinki-lisän myöntämisen ehdot vastaavat näihin tavoitteisiin ja niitä on strategian mukaisesti valmisteltu yhdessä Espoon ja Vantaan kanssa. Tavoitteena on saada pääkaupunkiseudulle mahdollisimman samanlaiset ja yksinkertaiset kuntalisäehdot, mikä auttaisi työnantajia hahmottamaan paremmin eri tukia ja siten työllistämään enemmän. Kukin kaupunki tekee kuitenkin päätöksen tuen määrästä ja tarkemmista myöntämisperusteista oman toimintasuunnitelmansa, määrärahojensa ja työmarkkinatilanteen perusteella. Ehdotettu muutos vastaa Helsingin työllisyyspalveluiden tavoitteeseen työllistää työtön työnhakija mahdollisimman nopeasti.

Helsinki-lisä on erityisesti pienemmille työnantajille merkittävä tukimuoto. Työnantaja hakee Helsinki-lisää muiden työllistämistukien kuten palkkatuen ja oppisopimuksesta maksettavan koulutuskorvauksen rinnalle. EU-säännöstö vaikuttaa siihen, kuinka paljon yritykselle voidaan myöntää tukia palkkauskustannuksiin, joten Helsinki-lisää myönnettäessä huomioidaan ensin muut tuet. Helsinki-lisää myönnetään siten, ettei samoihin palkkauskustannuksiin myönnettävien valtiontukien enimmäismäärä ylity. Työnantajalle eri tukimuotojen yhdisteleminen on kannattavaa. Työllistämistä vaikeuttaa kuitenkin tukiehtojen monimutkaisuus ja vaikeus tietää, kuuluuko työllistettävä helsinkiläinen kohderyhmään. Työnantajalla ei ole mahdollisuutta selvittää esimerkiksi henkilön työttömyyden kestoa tai työttömälle maksettujen työmarkkinatukipäivien määrää.

Nykytila ja muutostarve

1.7.2023 astui voimaan uusi palkkatukilaki, joka vaikuttaa palkkatuen määrään, kestoon ja kohderyhmiin. Uuden lain myötä palkkatuki rajataan alle 25-vuotiaille, yli 50-vuotiaille, vailla toisen asteen koulutusta oleville, kotoutumissuunnitelmaan oikeutetuille, vähintään 6 kk vailla ansiotyötä olleille sekä alentuneesti työkykyisille.

Työnantajille taloudelliset tuet näyttäytyvät kokonaisuutena. Palkkatukiehtojen muututtua kannattaa Helsinki-lisän ehdot päivittää, jotta tukikokonaisuus pysyy mahdollisimman ymmärrettävänä. Työnantajan on erittäin vaikea hyödyntää työllistämiseen saatavia tukia, jos Helsinki-lisällä on laista poikkeavat myöntöehdot. Helsinki-lisän ehdot on tarkoituksenmukaista yhtenäistää palkkatukiehtojen kanssa.

Helsinki-lisän ehtoja päivitettiin viimeksi 3.2.2020, jolloin Helsinki-lisän kohderyhmiä yksinkertaistettiin ja laajennettiin ja tukijakson pituutta pidennettiin 10 kuukaudesta 12 kuukauteen sekä oppisopimusten osalta koko työsuhteen ajalle. Ehtojen yksinkertaistamisesta huolimatta työnantajien on palautteen perusteella ollut hankala tunnistaa Helsinki-lisän kohderyhmään kuuluvia työnhakijoita. Työttömyyden kesto ja työmarkkinatukipäivien määrä ovat salassa pidettävää tietoa, jota ei luovuteta työnantajalle. Tällaisista kaupungin omista ylimääräisistä ehdoista kannattaa luopua ja yhtenäistää palkkatuen kohderyhmien kanssa. Tämä yksinkertaistaa tukikokonaisuutta. Palkkatuen kohderyhmien ulkopuolella voi kuitenkin jäädä heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä. Tällaisia ovat esimerkiksi hyvin rikkonaisen työuran tehneet, jotka eivät ikänsä puolesta kuulu kohderyhmään, eivätkä jonkin yksittäisen keikkatyön takia täytä palkkatuen ehtoja, vaikka tosiasiassa olisivatkin työttömiä. Tällaisia tapauksia varten kannattaa Helsingin työllisyyspalveluiden asiantuntijalla säilyttää mahdollisuus ottaa henkilö kohderyhmään harkintansa perusteella.

Vuonna 2020 tehty päivitys tukijaksojen pituuteen on pidentänyt Helsinki-lisällä tuettuja työsuhteita. Varsinkin palkkatuettuun oppisopimukseen koko oppisopimuksen ajaksi myönnettävä Helsinki-lisä on saanut kiitosta työnantajilta ja lisännyt Helsinki-lisällä tuettujen oppisopimusten määrää. Helsinki-lisän hyödyntäminen pidempien työsuhteiden tukemiseen on kannattavaa, sillä se lisää työllistetyn helsinkiläisen mahdollisuuksia kasvattaa osaamistaan ja jatkotyöllistyä avoimille työmarkkinoille. Tämän vuoksi Helsinki-lisän tukijakson pituuteen ei ehdoteta muutosta, vaikka palkkatukijaksot lyhenivät uuden palkkatukilain myötä.

Toimeksiannon Helsinki-lisä on ollut tarjolla vuodesta 2020 alkaen, mutta sitä ei ole myönnetty kertaakaan. Tuella haluttiin kokeilla erityisesti korkeasti koulutettujen työttömien työllistymisen tai yrittäjyyden edistämistä yksittäisten toimeksiantojen tukemisen kautta. Tukimuoto ei ole herättänyt kiinnostusta työnantajissa, joten siitä luovutaan, mikä auttaa yksinkertaistamaan Helsinki-lisän ehtoja.

Työllistämisen Helsinki-lisä on ollut yrityksille ja elinkeinotoimintaa harjoittaville yhteisöille tarkoitettu tukimuoto. Tuki on ollut käytettävissä tilanteisiin, joissa EU-säädökset ovat rajanneet mahdollisuutta myöntää Helsinki-lisää palkkauskustannuksiin palkkatuen rinnalle. Tukea on saanut käyttää työllistetyn henkilön ohjaus-, perehdytys-, työvaate-, työväline- ja työtilakustannuksiin. Tukea ei ole saanut käyttää työllistetyn henkilön palkkauskustannuksiin, mikä on ollut osalle työnantajista vaikeaa hahmottaa. Työllistämisen Helsinki-lisää on haettu vähemmän vuoden 2020 ehtojen päivittämisen jälkeen, jolloin yritykset saivat mahdollisuuden saada palkan Helsinki-lisää siihen palkan osaan, jota palkkatuki ei ole kattanut. Uuden palkkatukilain tultua voimaan ei työnantajalle enää korvata palkkatuella sivukuluja tai lomarahaa, joten Helsinki-lisä voidaan kohdistaa valtiontukirajat huomioiden työnantajan sivukuluihin, lomarahaan sekä bruttopalkan siihen osaan, joka palkkatuki ei kata. Työllistämisen Helsinki-lisä tukimuodosta voidaan näin luopua. Tämä yksinkertaistaa entisestään Helsinki-lisän ehtoja ja helpottaa tuen käytön valvontaa.

Arviointi Helsinki-lisän myöntämisehtojen muutoksen vaikutuksesta

Koska palkkatuella ei enää kateta työnantajan sivukuluja eikä lomarahaa, putoaa työnantajan saama palkkatuki euromääräisesti monessa tapauksessa. Kohdistamalla Helsinki-lisä palkkauskuluihin, voidaan työnantajien kokonaistuki pitää ennallaan ja siten edesauttaa helsinkiläisten työllistymistä. Helsinki-lisää voitaisiin myöntää myös ajalta, jolta työnantaja ei saa valtion palkkatukea. Tämä lisäisi Helsinki-lisän määrää keskimäärin yhtä tukikuukautta kohti. Monet työnantajat todennäköisesti mitoittavat työsuhteen keston palkkatukijakson mukaan, joten voidaan pitää todennäköisenä, että Helsinki-lisä-kausien pituus lyhenee, eli Helsinki-lisän määrä tukijaksoa kohti pienentynee. Kustannusvaikutuksiltaan Helsinki-lisän ehtojen muutos on Helsingin kaupungille siten todennäköisesti neutraali.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää työllisyydenhoidon periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Detta beslut publicerades 20.09.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §