Talousarvioaloite, Talousarvioaloite tarperustaista määrärahaa saavien koulujen opettajien palkkaamisen parantamiseksi
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupungin valtuustolle valtuutettu Vesa Korkkulan talousarvioaloitteesta tarveperustaista määrärahaa saavien koulujen opettajien palkkaamisen parantamisesta
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Petra Malin: Pyydän pöydälle.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti Petra Malinin ehdotuksesta panna asian pöydälle.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginvaltuustolle valtuutettu Vesa Korkkulan talousarvioaloitteesta tarveperustaista määrärahaa saavien koulujen opettajien palkkaamisen parantamisesta:
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ehkäisee segregaatiota jakamalla enemmän resursseja niille kouluille, jotka toimivat haastavassa ympäristössä. Tarveperusteisen rahoituksen kohdentamisessa kouluille käytetään mallia, jonka muuttujina suomenkielisessä perusopetuksessa käytetään seuraavia tekijöitä:
1. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuisista.
2. työttömien osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuisista.
3. pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvissa kotitalouksissa asuvien oppilaiden osuus koulussa
4. vieraskielisiksi rekisteröityjen oppilaiden osuus koulussa.
Ruotsinkielisessä perusopetuksessa laskentamallin muuttujina käytetään seuraavia tekijöitä:
1. korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuisista
2. pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvissa kotitalouksissa asuvien oppilaiden osuus koulussa
3. vieraskielisiksi rekisteröityjen oppilaiden osuus koulussa.
Yllä mainitun mallin muuttujista on muodostettu ns. tarveindeksi.
Vuonna 2023 tarveperusteisen rahoituksen piirissä oleville suomenkielisille peruskouluille on jaettu tarveperusteista rahoitusta 5,4 miljoonaa euroa ja ruotsinkielisille peruskouluille 0,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta käytetään mm. sekä yleisen ja tehostetun tuen resurssien lisäämiseen että opetushenkilöstön palkkaamiseen. Tavoitteena on ehkäistä koulujen eriytymistä, vahvistaa oppilaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kaventaa koulujen välisiä oppimistulosten eroja.
Tarveperustaisen rahoituksen piirissä olevien koulujen opettajien palkkausta on kehitetty vuoden 2023 palkkakehitysohjelman kautta. Tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti edistää alueellista yhdenvertaisuutta ja parantaa osaavan henkilöstön saatavuutta sitouttamalla nykyistä henkilöstöä, ehkäistä koulujen eriytymistä sekä edistää hyvinvointia. Palkkakehitysohjelmasta on kohdennettu ns. alueellinen yhdenvertaisuuslisä suomen- ja ruotsinkielisille tarveperusteisen rahoituksen piirissä oleville peruskouluille laskentamallin tarveindeksin mukaan (yhdenvertaisuuslisä maksetaan kouluissa, joissa indeksi on pienempi kuin -0,4). Alueellinen yhdenvertaisuuslisä on otettu käyttöön 34 suomenkielisessä ja 6 ruotsinkielisessä peruskoulussa. Alueellinen yhdenvertaisuuslisä maksetaan ko. koulujen kelpoisille opettajille kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja lisän suuruus on 100 euroa kuukaudessa. Lisää maksetaan yhteensä noin 1500 opettajalle ja kustannusvaikutus on noin 1,8 miljoonaa euroa ajalla 1.4.2023-31.12.2023. Yhdenvertaisuuslisän vaikuttavuutta voidaan seurata vertaamalla ko. koulujen vakinaisen opetushenkilöstön rekrytointien määrän kehitystä vuosittain. Yksiselitteistä mittaria alueellisen yhdenvertaisuuslisän vaikuttavuuden seuraamiselle ei kuitenkaan ole, sillä opettajan päätökseen valita ko. koulu ei voida suoraan osoittaa johtuvan lisästä. Voidaan kuitenkin olettaa, että lisä on päätökseen vaikuttava tekijä. Lisäksi keväällä raportoitava rekrytoitujen vakinaisten opettajien määrä perustuu valintapäätöksiin, eivätkä ne takaa, että opettaja lopulta aloittaa ko. koulussa. Tarkennusta asiaan voidaan saada syksyisin tehtävällä opettajien kelpoisuuden raportoinnilla, jolloin nähdään kelpoisuuden omaavan opetushenkilöstön määrän kehitys.
Edellisen lisäksi kunta-alan sopimuksen mukaisista järjestelyeristä on neuvoteltu vuonna 2019 tarveperustaisen rahoituksen piirissä olevien koulujen käyttöön lisärahaa, jonka koulun rehtori kohdentaa palkkioina lukuvuosittain niille opettajille, joiden työ oppilaiden ja huoltajien kanssa opintojen edistämiseksi on erityisen vaativaa. Lisärahan kustannusvaikutus vuonna 2023 on noin 150 000 euroa. Kesällä 2023 päivitetyn päätöksen mukaan lisärahaa saavien koulujen kohdalla on huomioitu tarveperusteisen rahoituksen laskentamallin mukainen tarveindeksi (maksetaan kouluissa, joissa indeksi on pienempi kuin -0,4). Koulun koosta riippuen koulun saama lisärahan suuruus on 71,27-391,99 euroa kuukaudessa.
Peruskoulujen opettajien palkkausta on kehitetty systemaattisesti palkkakehitysohjelmien ja kunta-alan sopimusten mukaisten järjestelyerien kautta ja työtä jatketaan myös tulevina vuosina. Reunaehdot opettajien palkkaukseen määräytyvät voimassa olevasta kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta.
TAE:ssa ei ole varauduttu kohdentamaan 20 miljoonaa euroa tarveperustaisen rahoituksen piirissä olevien peruskoulujen opettajien palkkauksen parantamiseksi.
Kaupunginvaltuuston vasemmistoliiton valtuustoryhmä on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa valtuutettu Vesa Korkkulan ja 5 muun allekirjoittaneen 24.5.2023 jättämästä talousarvioaloitteesta, joka koskee tarveperustaista määrärahaa saavien koulujen opettajien palkkaamisen parantamista.
Detta beslut publicerades 13.09.2023
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Päivi Quandt, palvelussuhdepäällikkö, puhelin: 09 310 86235