Ehdotus, sopimuskoulujen korkokustannusten kohtuullistaminen, Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö ym.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi ehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että mahdollisesta määräaikaisesta lainojen korottomuudesta päätettäessä kaupungin kouluja ja sopimuskouluja ei aseteta rahoituksellisesti eriarvoiseen asemaan.

Helsingin kaupungilla on 14 yksityistä sopimuskoulua, joiden kanssa on sovittu perusopetuksen järjestämisestä ja järjestämiseen liittyvistä kaupungin korvauksista. Lisäksi kaupungilla on kahden yksityisen koulun kanssa suppeampi sopimus, joka mahdollistaa näille kouluille kaupungin koululainan hakemisen. Sopimuskoulut saavat kaupungilta rahoitusta tämän perusopetuksen järjestämistä koskevan sopimuksen lisäksi erillisen opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen tukemista koskevan sopimuksen perusteella, mikäli koulu on halunnut järjestää nämä palvelut itse.

Perusopetuksen järjestämistä koskevassa sopimuksen tarkoitus on turvata sopimuskoulujen helsinkiläisille oppilaille samat resurssit, jotka sopimuskoulu saisi kaupungin kouluna. Sopimuskorvauksen perusteena olevat kustannukset lasketaan soveltamalla Helsingin kaupungin peruskoulujen budjetointiperiaatteita kuhunkin yksityiseen sopimuskouluun. Mikäli koulujen saama lakisääteinen kotikuntakorvaus ei kata edellä mainittuja kustannuksia eli koulu saisi kaupungin kouluna enemmän määrärahoja, kaupunki maksaa erotuksen sopimuskorvauksena.

Erillisessä psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisen tukemista koskevassa sopimuksessa kaupunki on sitoutunut maksamaan tukea palveluiden järjestämiseen, mikäli koulu on päättänyt järjestää nämä palvelut itse. Tuen laskentaperusteena on sama laskennallinen eurokorvaus oppilasta kohti, jonka Helsinki on saanut osana peruspalvelujen valtionosuutta ennen sotepe-muutosta. Nyt tämä rahoitus on siirretty osaksi sotepe-rahoitusta.

Lautakunta toteaa, että perusopetuksen järjestämistä koskevan sopimuksen perusteella viime vuosina korvausta on maksettu vain 1-2 koululle. Muilla lakisääteinen kotikuntakorvaus oppilasta kohti on ylittänyt sen, mitä ao. koulu olisi saanut oppilaskohtaisina määrärahoina. Erillistä psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen tukemista koskevaa sopimusta ei ole kytketty rahoituksellisesti perussopimukseen. Tästä johtuen kaikille palvelunsa itse järjestäville yksityisille kouluille maksetaan sopimuksen mukainen korvaus.

Kuten ehdotuksessa on todettu, oppilaskohtaisten kotikuntakorvausten pohjana oleviin kustannuksiin ei lasketa tilojen hankkimisesta tai korjaamisesta aiheutuvien kustannusten laskennallista osuutta pois lukien alle 400 000 euron käyttökustannushankkeet. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin käyttää kotikuntakorvauksia yli 400 000 euron hankkeisiin.

Sopimuskoulujen ja kaupungin välisissä sopimuksissa on myös sovittu, että kiinteistöjen uudis- ja korjausrakentamisesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen koulujen tulee ensisijaisesti hakea kaupungin koululainaa. Laina ei tarvitse lyhentää niin kauan, kuin kiinteistö on koulukäytössä.

Kaupunginhallituksen toimeksiannosta silloinen kaupunginkanslian talous- ja suunnittelukeskus teki vuonna 2013 selvityksen koululainajärjestelmän periaatteiden selkiyttämisestä. Selvityksen perusteella todettiin, että koroton ja lyhentämisvapaa laina on yleisten taloudellisten toimintaperiaatteiden vastainen. Selvityksen jälkeen aiemmin korottomat lainat muutettiin korollisiksi.

Rahoituksellisen tasavertaisuuden turvaamiseksi lautakunta pitää tärkeänä, että mahdollisesta lainojen määräaikaisesta korottomuudesta päätettäessä tarkastellaan sopimuskoulujen kokonaisrahoitusta eli valtion ja Helsingin kaupungin edellä mainittujen sopimusten perusteella myöntämää rahoitusta kokonaisuutena.

Asian aikana oli kuultavana talous- ja suunnittelupäällikkö Tero Vuontisjärvi. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.