Nimeämispyyntö, järjestöneuvottelukunnan asettaminen ja jäsenten nimeäminen vuosille 2023 - 2025, kaupunginkanslia

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto linjasi kokouksessaan 6.6.2022 (§ 27), että järjestöyhteistyötä edistetään verkostomaisella mallilla, jota koordinoidaan kaupunginkansliasta. Kaupunki on alusta vapaalle kansalaistoiminnalle, jossa yhdessä tekeminen ja järjestöaloitteisuus on keskiössä.

Kaupunginhallitus asetti järjestöneuvottelukunnan ensimmäiselle toimikaudelleen 6.2.2023. Järjestöneuvottelukunta ei ole kuntalain mukainen kunnan toimielin. Järjestöneuvottelukunnalle ei voi siirtää toimivaltaa eikä se tee hallintopäätöksiä. Järjestöneuvottelukunnan toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.

Järjestöneuvottelukunta vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, jotka liittyvät järjestöjen toimintaedellytyksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä kaupungin ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön.

Järjestöneuvottelukunnan yhtenä tehtävänä on osallistua kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevaan yhteistyöhön, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluihin muiden laissa kuvattujen sidosryhmien ohella myöhemmin sovittavalla tavalla.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on myös edistää yhteistyötä kaupungin ja järjestökentän välillä sekä Helsingissä toimivien järjestöjen välillä.

Henkilöstötoimikunnan henkilöstöjärjestöistä koostuva jaosto oli aiemmin nimeltään järjestöneuvottelukunta. Sekaannuksen välttämiseksi järjestöyhteistyömallin valmistelun kuluessa sovittiin, että henkilöstötoimikunnan jaostolle etsitään uusi nimi. Henkilöstötoimikunnan henkilöstöjärjestöistä koostuva jaosto on nykyisin nimeltään henkilöstöneuvottelukunta.

Kokoonpano

Järjestöneuvottelukunnan kokoonpanosta ei ole erityistä sääntelyä. Järjestöneuvottelukunnan jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Kokoonpanoon ei suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiötä, mutta järjestöjä kehotetaan kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon nimetessään varsinaisia ja varajäseniä. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi kukin jäsen ja yhteisö voi olla järjestöneuvottelukunnan jäsenenä vain kaksi perättäistä toimikautta.

Järjestöneuvottelukunnan ensimmäinen toimikausi alkoi 6.2.2023. Ensimmäisen toimikauden järjestöjäsenet jatkavat suoraan toiselle toimikaudelle. Järjestöjäsenet vaihtuvat ensimmäisen kerran toisen toimikauden jälkeen.

Järjestöneuvottelukunta muodostuu neljästätoista järjestöjäsenestä ja varajäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä ja varajäsenestä sekä keskushallinnon ja toimialojen pysyväisluonteisista asiantuntijoista ja heidän varajäsenistään.

Järjestöneuvottelukunnan järjestöedustus kattaa mahdollisimman tasapuolisesti helsinkiläisen järjestö- ja kansalaisyhteiskunnan kentän. Edustus muodostuu seuraavista teemaryhmistä:

lapsi- ja perhejärjestöt, ennaltaehkäisevän päihdetyö ja päihdetyön järjestöt, mielenterveyttä edistävät järjestöt, eriarvoisuuden ehkäisyn parissa toimivat järjestöt, nuoriso- ja varhaisnuorten järjestöt, kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen parissa toimivat järjestöt, vanhusjärjestöt, vammais- pitkäaikaissairaus- ja potilasjärjestöt, kulttuurialan järjestöt, liikunta- ja vapaa-ajan järjestöt, pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt, kaupunginosa-, asukas- ja paikallisjärjestöt, ympäristön ja liikenteen parissa toimivat järjestöt sekä turvallisuuden ja varautumisen järjestöt.

Järjestöjen teemaryhmien tunnistamista varten kartoitettiin Helsingin kaupungin järjestöyhteistyötä sekä keskeisimpiä kaupungin työntekijöiden ja järjestöjen yhteistyöverkostoja vuoden 2022 aikana. Järjestöneuvottelukuntaan asetetaan kustakin ryhmästä korkeintaan kaksi järjestöä. Jos järjestöjä asetetaan kaksi, toinen nimeää jäsenen ja toinen varajäsenen neuvottelukuntaan Järjestöneuvottelukunnan tehtävät, rakenne sekä järjestöjäsenten teemaryhmät ovat olleet järjestöjen kommentoitavana järjestöneuvottelukunnan valmistelun aikana syksyllä 2022.

Järjestöneuvottelukuntaan nimetään myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä varajäsenineen, joiden osallistuminen on tarpeen järjestöneuvottelukunnassa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille. Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen. Varapuheenjohtaja valitaan järjestöjen keskuudesta.

Järjestöneuvottelukunnan kokouksissa on myös läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvottelukunnan jäseniä. Kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Keskushallinto ja toimialat nimeävät neuvottelukunnan toimintaan osallistuvat henkilöt.

Toimintaedellytykset

Järjestöneuvottelukunnan välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta.

Järjestöneuvottelukunnan asettamisen valmistelussa sekä ensimmäisellä toimikaudella on tunnistettu, että laajan ja moninaisen järjestökentän äänen saaminen mukaan järjestöneuvottelukuntaan vain 14 järjestöjäsenen kautta on haastavaa. Järjestöt ovat tuoneet esiin tarpeen huolehtia järjestökentän laajemmasta osallistamisesta yhteistyöhön ja asioiden valmisteluun. Järjestöneuvottelukunta on keskustellut alatyöryhmien tarpeesta ja niiden roolista.

Vanhus- ja vammaisneuvostojen käytössä olevan työvaliokunta-käytännön käyttöönotto mahdollistaa järjestöjen osallistumisen tiiviimmin järjestöneuvottelukunnan kokousten, lausuntojen, kannanottojen ja esitysten valmisteluun. Järjestöneuvottelukunnan työvaliokunta koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja viidestä jäsenestä. Vähintään puolet työvaliokunnan jäsenistä ovat järjestöjäseniä. Järjestöneuvottelukunta valitsee työvaliokunnan jäsenet keskuudestaan. Järjestöjäsenten tulee koostua eri toimialojen yhteistyökumppaneista niin, että vähintään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialan järjestökumppaneita on mukana työvaliokunnassa.

Järjestöneuvottelukunnan jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien periaatteiden mukaisia kokouspalkkiota ja korvauksia ansionmenetyksestä, lastenhoidosta ja matkakustannuksista. Puheenjohtajan palkkio on 160 euroa ja jäsenen ja varapuheenjohtajan on 140 euroa. Lisäksi jäsenille ja varajäsenille maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisten etuisuuksien periaatteiden mukaista ansionmenetyksen korvausta, joka on suuruudeltaan enintään 37 euroa tunnilta. Menettelyllä varmistetaan, että järjestöneuvottelukunta voi kokoontua myös virka-aikana.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi järjestöneuvottelukunnan jäsenille maksetaan korvauksia avustajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 23 euroa. Lisäksi maksetaan matkakustannusten korvausta taksi- tai invataksikuluista niissä tapauksissa, kun jäsen tai kokoukseen osallistuva varajäsen ei vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Edellisen periaatteen mukaisesti kokousmatkojen lisäksi korvataan järjestöneuvottelukunnan kokouksissa erikseen sovitut järjestöneuvottelukunnan edustamiseen ja tehtäviin liittyvät matkakulut. Muita luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia korvauksia ei makseta.

Järjestöneuvottelukunnan työvaliokunnan kokouksista maksetaan korvaus edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Jos järjestöneuvottelukunta päättää perustaa teemakohtaisia alatyöryhmiä, niiden kokouksista ei makseta palkkiota tai ansionmenetyksen korvauksia tai korvata matkakuluja.

Järjestöneuvottelukunnan määrärahat myöntää kaupunginkanslia toimielinten toimintakustannuksiin varatuista määrärahoista. Määrärahan on tarpeen mukaan tarkoitus vastata suuruudeltaan aikaisemmin vaikuttamistoimielimille myönnettyä määrärahaa.

Kaupunginkanslia huolehtii toimielinten kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.

Detta beslut publicerades 31.08.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.