Hankesuunnitelma, Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantaminen, hankesuunnitelman päivitys, liikenneliikelaitos HKL

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parannukset ovat välttämättömiä toteuttaa aseman käyttäjien turvallisuuden ja viranomaisten asettamien paloturvallisuusvaatimusten takia.

Alueen asemakaavaan on kirjattu rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä Pelastuslaitoksen hyväksymät pelastus- ja poistumistieselvitykset maanalaisista tiloista ja muutosten vaikutuksista metron uloskäytäviin ja savunpoistoon. Maanalaiset tilat tulee suunnitella kokonaisuutena huomioiden kaava-alueen ulkopuolella olevien tilojen turvallisuus. Maanalaisissa tiloissa, naapurikiinteistöissä ja katutasolla Kaivokadun ympäristössä on suunnitteilla useita hankkeita, joiden toteuttaminen mahdollistetaan maanalaisten tilojen paloturvallisuuden parantamistoimenpiteillä.

Hankkeen myötä metron laiturialueen sähkönjakelu-, valaistus-, tele- ja turvajärjestelmät saatetaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia, määräyksiä ja standardeja.

Hankesuunnitelman enimmäishinnan korotustarve on seurausta metron rata-alueella vaadituista toimenpiteistä metron liikennekatkon poikkeusliikenteen ajaksi, tarkoituksenmukaiseksi todetusta toimenpiteiden laajuuden kasvattamisesta, ennakoitua vaativamman toteutuksen aiheuttamasta rakennuttajakustannusten noususta sekä yleisestä kustannustason noususta.

Koska Rautatientorin paloturvallisuuden parantaminen vaatii työskentelyä myös rata-alueella, ei metro voi liikennöidä normaalisti. Hankkeen toteuttamiseksi joudutaan katkaisemaan metroliikenne aseman kohdalla kesällä 2024. Tämä tarkoittaa, että metroasema suljetaan kokonaan matkustajaliikenteeltä ja metrojunat eivät ohita asemaa lukuun ottamatta toisen raiteen lyhyitä, ennalta suunniteltuja, yöaikaan sijoittuvia aikaikkunoita radan kunnossapitokaluston ja metrojunien siirtämiseksi kunnossapidon turvaamiseksi.

Liikennekatkon aikana metro liikennöi Kampista länteen 6 minuutin vuorovälillä ja Helsingin yliopiston asemalta itään 5 minuutin vuorovälillä. Liikennekatkon vaikutus joukkoliikenteen käyttäjille on merkittävä, mutta sen myötä vuoroväli liikennöivillä osuuksilla on mahdollista pitää niin tiheänä, että vältetään metron palvelutason romahtaminen koko metroverkolla hankkeen aikana. Intensiivisen, noin 3 kuukautta kestävän liikennekatkon myötä hanke ja sen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset on mahdollista rajata pääosin hiljaisempaan kesäaikaan. Liikennekatkon pituus edellyttää töiden tekemistä myös öisin ja viikonloppuisin.

Metron liikennöintimalli kesällä 2024 tulee vahvistaa tammikuun aikana, sillä poikkeava liikennöintimalli vaatii tavallisesta poikkeavat kalusto-, kuljettaja- sekä kunnossapitoresurssit, joiden suunnitteluun ja valmisteluun tarvitaan riittävästi aikaa. Liikennekatko on tarkoituksenmukaista toteuttaa kesällä 2024, sillä tulevina vuosina on vuorossa muita keskustaan sijoittuvia joukkoliikennejärjestelmään vaikuttavia töitä, joiden kanssa yhtä aikaa toteutettuna Rautatientorin metroaseman liikennekatkon vaikutukset kasvaisivat merkittävästi samalla heikentäen Helsingin kantakaupungin saavutettavuutta.

Liitteenä 2 on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) lausunto hankkeen toteuttamistavasta.

Myös muiden kantametron tunneliasemien osalta on käynnissä investointien ohjelmointia varten alustava selvitys paloturvallisuustoimenpiteistä ja väestönsuojajärjestelmien uusimisesta ml. vaikutukset matkustajaliikenteeseen. Asemiin liittyviä tiloja on vuosien saatossa muutettu ja siten niiden paloturvallisuusratkaisut sekä kehittämistarpeet ovat osin toisistaan poikkeavia. Rautatieaseman metroaseman paloturvallisuushankkeesta saadut kokemukset tullaan hyödyntämään muiden asemien perusparannusten yhteydessä.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 todetaan, että älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta, tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti ja toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa. Lisäksi strategiassa mainitaan tavoite laajasta kaupunkitasoisesta varautumisesta ja että kaupungin monimuotoiselle toimintakyvylle eri tilanteissa luodaan pohja. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita ja on näin strategian mukainen.

Suhde muihin päätöksiin

Kaupunginhallitus hyväksyi 27.6.2022, 513 §, Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta sisältäen suunnittelun, rakennustyöt sekä hankkeen aikaiset lisä- ja muutostyöt on 8.200.000 euroa kustannustasossa maaliskuu 2022.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta esitti 14.11.2023, 57 §, kaupunginhallitukselle Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamisen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamista esityksen mukaan niin, että hankkeen korotettu arvonlisäveroton enimmäishinta sisältäen hankkeen suunnittelun, rakennustyöt ja hankkeen aikaiset lisä- ja muutostyöt ja erillishankinnat on 14.100.000 euroa kustannustasossa syyskuu 2023.

Kaupunginhallitus palautti 4.12.2023 asian uudelleen valmisteluun. Kaupunginhallitus katsoo, että asia tulee valmistella uudelleen siten, että korjauksen toteuttaminen suunnitellaan niin, että metron liikennöinnin katkeaminen välillä Kamppi – Helsingin yliopisto täysin tai valtaosin vältetään. Rautatientorin metroasema voi korjaustöiden ajan olla poissa käytöstä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Helsingin Rautatientorin metroasema avattiin käyttöön vuonna 1982. Metroasema sijaitsee Kaivokadun kannen alapuolella, yhdistyen Asematunneliin. Lippuhallitasolta on laituritasolle yksi liukuporrasreitti laiturin keskikohtaan.

Asematunnelin maanalaiset tilat on aikanaan rakennettu kuin ne olisivat avointa ulkotilaa. Kaivokadun kannen alapuolisissa tiloissa on aiempien vuosikymmenten aikana tehty lukuisia toiminnallisia muutoksia. Aiemmin teetetyssä paloturvallisuusselvityksessä tilojen savunpoistossa sekä uloskäytävien riittävyydessä on todettu puutteita jo pitkään. Toteutettujen simulointien perusteella henkilöiden turvallinen poistuminen alapuolisista tiloista palotilanteessa on vaarantunut.

Rautatientorin metroaseman käyttäjämäärien ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa liittyvien ja läheisten muiden hankkeiden vaikutuksesta. Todettu puutteellinen paloturvallisuustilanne tulee saattaa kuntoon ennen muita parannus- ja kehityshankkeita. Alueen asemakaavaan on kirjattu rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä Pelastuslaitoksen hyväksymät pelastus- ja poistumistieselvitykset maanalaisista tiloista ja muutosten vaikutuksista metron uloskäytäviin ja savunpoistoon.

Paloturvallisuuden parantamisen hanketta on valmisteltu yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeella saavutetaan turvallinen, valoisa, energiatehokkaampi ja matkustajia paremmin palveleva metroasema ja mahdollistetaan maanalaisissa tiloissa, naapurikiinteistöissä ja katutasolla suunnitteilla olevien muiden hankkeiden toteuttaminen.

Hankkeen toteuttaminen

Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti hankkeessa tehdään tunneli- ja laituritasoilla savunpoistoon liittyen puhallin-, savuovi-, ja savuotsamuutoksia ja lisäyksiä. Liukuporrasreitille laituritasolle tehdään uusi savusulkuna toimiva lasiseinä automaattiovineen. Laituritason alakattoa uusitaan osin, sisältäen valaistuksen, akustoinnin ja muun tekniikan tarvittavan uudistamisen. Laituritason reunaan rakennetaan uusi savuotsa, johon integroidaan valaistusta, teknisiä reittejä, sekä vaimennus- ja opastepintaa. Liukuportaan ylä- ja alaosassa uusitaan alakatot. Sprinklerijärjestelmää uusitaan ja laajennetaan kattamaan myös laiturialue sekä tärkeimpiä teknisiä tiloja.

Hanke rajautuu metroaseman laituri- ja tunnelialueelle, poistumis- ja hyökkäysreittien alueelle, liukuportaisiin sekä teknisiin tiloihin siinä laajuudessa kuin sammutusjärjestelmiä lisätään tai uusitaan.

Työmaajärjestelyjen lähtökohtana on, että metroasema on turvallinen ja kulkureitit ovat opastettuja ja esteettömiä. Kaivokadun kannen alapuoliset tilat Kompassi- ja parvitasolla ovat käytössä muutos- ja korjaustöiden ajan.

Koska parantamistoimenpiteiden toteuttaminen vaatii työskentelyä myös rata-alueella, ei metroliikenne voi liikennöidä normaalisti tai vaihtoehtoisesti ajaa aseman ohitse pysähtymättä. Hankkeen toteuttamiseksi joudutaan katkaisemaan metroliikenne aseman kohdalla kesällä 2024 noin 3 kuukauden ajaksi. Liikennekatkon pituuden määrityksessä on oletettu, että työtä tehdään myös öisin ja viikonloppuisin. Liikennekatkon aikana tullaan toteuttamaan myös muita kuin rata-alueelle sijoittuvia matkustajaliikennettä haittaavia työvaiheita.

Muutokset alkuperäiseen hankesuunnitelmaan

Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen alkaneessa toteutussuunnitteluvaiheessa tarkennettiin tulevan työmaan ja korjaustoimenpiteiden suunnitelmia ja vaiheistamista.

Hankkeen laajuuteen on tehty seuraavat lisäykset:

Rakennustekniset työt

• laiturialueella purku- ja muutostyöt sekä palo-osastointi liittyen entisen valvomotilan muuttamiseen Virve-laitetilaksi
• metrotunnelialueelle uudet savunohjauksen nosto-ovet 4 kpl ja liukuovet 2 kpl, ovien vaatimat louhintatyöt sekä vanhojen ovien purku
• kallioinjektoinnit ja kallion lujitus kalliopulteilla ja ruiskubetonilla
• savunohjausovien pielirakenteiden muutokset
• liukuportaan reunan ja kalliopinnan välinen levytys sprinklerijärjestelmän toimivuuden parantamiseksi
• akustiikkapaneeleiden teräsrunkojen suunnittelu ja toteutus
• palokestävien johtoteiden suunnittelu ratatunnelissa
• kompassitason henkilöstötilojen käytävän kipsilevyalakaton purku ja uusiminen
• itäisen savunpoistokuilun palosuojakanavan tukirakenteet
• poikkeusliikenteen vaatimiin sähkötöihin liittyvät rakennustekniset työt (ratasähkö ja turvalaitteet)

Talotekniset ja muut sähkötyöt

• entiseen valvomotilaan uusia sähkötiloja 3 kpl sekä näiden vaatimat muutokset LVIAJ- ja kaasusammutusjärjestelmiin
• savunpoistokuilujen sääsäleikköjen kaapelointien ja ohjausten uusiminen
• savunpoistokuilun kaapelitierakenteet/kiinnitysrakenteet ja palo-osastointivaatimukset
• ratasähkömuutokset ja poikkeusliikenteen järjestelyt
• asetinlaitteen ja turvalaitteiden (opastimen siirto) muutokset sekä laite- ja kaapelointiratkaisut

Työvaiheiden ja niiden keston selvittämisen pohjalta on todettu korjaustoimenpiteiden vaikuttavan matkustajaliikenteeseen. Edellä mainituista korjaustoimenpiteistä tunnelien savuovien uusiminen ja laiturialueen savuotsarakenteen työt estävät metrojunien läpiajon asemalla töiden aikana. Poikkeusliikenteen toimivuus ja turvallisuus edellyttää rata-alueella sellaisten ratasähkö- ja turvalaitetöiden toteuttamista, jotka eivät olleet mukana aiemmin hyväksytyssä hankesuunnitelmassa.

Aiemmin hyväksytystä hankesuunnitelmasta poiketen hankkeen ns. toisessa vaiheessa toteutettavaksi esitetty laituritason poistumistiereitin jatko parvitasolta katutasoon, hyökkäystieporrasmuutokset ja Kompassitason uudet savunpoistoluukut on rajattu nyt päätettävänä olevan kokonaisuuden ulkopuolelle. Näihin liittyvät kustannukset on siten poistettu päätettävänä olevan hankesuunnitelman kustannusarviosta. Toimenpiteiden on todettu vaativan tarkempaa suunnittelua luotettavan kustannusarvion varmistamiseksi. Suunnittelua jatketaan ja toimenpiteet toteutetaan alkuperäisessä hankesuunnitelmassa todetun mukaisesti joko osana metroaseman perusparannusta tai Kaivokadun kannen peruskorjausta, jotka molemmat on ohjelmoitu vuoden 2024 talousarviossa toteutettavaksi vuosille 2026–2028.

Liikennekatkon vaikutukset joukkoliikenteen käyttäjille

HSL ja HKL:lle metron operatiivista toimintaa tuottava Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ovat keväästä 2023 alkaen osana toteutussuunnittelua tarkentaneet hankkeen vaikutuksia matkustajaliikenteelle. Matkustajahaittojen minimoiminen on ohjannut toteutustavan valintaa.

Suunnittelussa on tarkasteltu mm. seuraavia vaihtoehtoja:

• VE1: työt suoritetaan metron liikennöintiaikojen ulkopuolella
• VE2: metron liikennöinti yhtä raidetta pitkin Rautatientorin aseman kohdalla pysähtyen / pysähtymättä asemalla
• VE3: liikennekatko Rautatientorin aseman kohdalla

Selvitetyistä vaihtoehdoista VE1 ei ole mahdollinen, sillä rata-alueella tehtäviä töitä ei pystytä toteuttamaan liikennöintiajan ulkopuolella (noin 4 h yöaikaan). Mm. työvaiheisiin tarvittavaa kalustoa, telineitä ja materiaaleja on käytännössä mahdotonta siirtää, rakentaa ja purkaa siten, että töiden suorittamiselle jäisi aikaa.

Metroradalla käytettävissä olevien puolenvaihtopaikkojen vuoksi yhden raiteen ajon liikennöintimalli (VE2) mahdollistaisi liikennöinnin vain 15 tai 20 minuutin vuorovälillä. HSL:n lausunnon mukaan näin pitkä vuoroväli romahduttaisi metron palvelutason ja kapasiteetin myös muualla metroverkolla niin Itä-Helsingissä kuin Espoossa. Tällöin olisi odotettavissa täysiä junia, joihin kaikki matkustajat eivät mahtuisi kyytiin, sekä suurista junakohtaisista matkustajamääristä johtuvaa suurempaa asema-aikojen hajontaa ja niistä johtuvia häiriöitä.

HSL:n lausunnossa todetun mukaisesti yhtä raidetta pitkin ajamalla ei saataisi hyötyjä, vaan heikennettäisiin muun metroliikenteen palvelutasoa. Pitkän yksiraiteisen osuuden suuri häiriöherkkyys heijastuisi koko metroverkolle, kasvattaen riskejä liikenteen luotettavuuden heikkenemiselle. Lausunnon mukaan yhden raiteen ajo on odottamattomissa ja lyhytaikaisissa häiriötilanteissa käytetty toimintamalli, jolla voidaan hetkellisesti ylläpitää liikennepalvelua koko linjalla, mutta ei sovellu käytettäväksi pidemmän ajan poikkeustilanteisiin.

Kolmantena vaihtoehtona (VE3) tarkasteltu liikennöintimalli, jossa Rautatientorin molemmin puolin sijaitsevia Kampin ja Helsingin yliopiston asemia käytetään pääteasemina, mahdollistaa 5 minuutin vuorovälin idän ja 6 minuutin vuorovälin lännen osuudella. Lausunnossa todetun mukaisesti täyskatkon avulla työvaiheet saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyinä, mikä mahdollistaa töiden ajoittamisen pääosin kesän hiljaiselle ajalle.

Liikennöintimallissa (VE3) läntisellä osuudella kaikki junat liikennöivät Kampin ja Kivenlahden välillä 6 minuutin vuorovälin mahdollistaessa sujuvat kääntötoimet pääteasemilla. Itäisellä osuudella liikennöidään kahdella linjalla, joista toinen liikennöi Helsingin yliopiston ja Vuosaaren välillä ja toinen Helsingin yliopiston ja Kontulan, Myllypuron tai Itäkeskuksen välillä, riippuen Mellunmäen metrohaaralla kesällä toteutettavien peruskorjaushankkeiden vaiheistuksesta.

Edellä mainitun perusteella HSL:n ja Kaupunkiliikenne Oy:n tekemässä suunnittelussa on vaihtoehto 3 todettu tarkoituksenmukaisimmaksi liikennöintitavaksi Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamistoimenpiteitä toteutettaessa. Hanketta ei voida toteuttaa täysin ilman vaikutuksia joukkoliikenteen käyttäjille.

Korvaava liikenne

HSL vastaa joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyiden suunnittelusta ja viestinnästä. HSL:n lausunnossa todetun mukaisesti kesällä 2024 tullaan tarjoamaan raitioliikenteessä lisäpalvelua Jätkäsaaresta Kampin ja Rautatieaseman ohitse, ja tämä lisäpalvelu jo liikennöivien raitiolinjojen 2, 7 ja 9 lisäksi tuo lisäkapasiteettia yhteysvälille, jolla metro ei liikennöi.

Helsingin yliopiston ja Kampin metroasemien ympäristön maanpäälliset liikennejärjestelyt eivät mahdollista tehokasta tai laadukasta busseilla toteutettavaa joukkoliikennepalvelua. Tämän vuoksi metroliikennettä korvaavaa bussiliikennettä ei ole suunniteltu järjestettäväksi.

Aikataulu

Hanke toteutetaan maaliskuun 2024 ja maaliskuun 2025 välisenä aikana. Aseman sulku ja poikkeusliikenne toteutetaan kesällä 2024.

Hankkeen viivästyttäminen kesästä 2024 ei ole HSL:n lausunnon mukaan vaihtoehto, sillä metroliikenteen katko tulee sijoittaa hiljaisimpaan kesäaikaan, ja tulevina vuosina on vuorossa muita keskustaan sijoittuvia joukkoliikennejärjestelmään vaikuttavia töitä, joiden kanssa yhtä aikaa toteutettuna Rautatientorin metroaseman liikennekatkon vaikutukset kasvaisivat merkittävästi samalla heikentäen Helsingin kantakaupungin saavutettavuutta.

Hankkeen toteuttamisen vaatimien hankintojen, valmistelevien töiden ja kesän 2024 liikennöinnin suunnittelun vaatima aika huomioiden päätös enimmäishinnan korottamisesta tulisi tehdä tammikuun 2024 aikana. Suunnitelmien tarkentaminen ja päivitetty kustannusarvio valmistuivat marraskuussa 2023, minkä vuoksi hankesuunnitelman enimmäishinnan korotusesitystä ei ole ollut mahdollista tuoda aiemmin toimielinten käsittelyyn.

Liikennekatkon onnistumisen näkökulmasta merkittävin riski liittyy urakoitsijan valintaan, joka tulisi pystyä tekemään viimeistään helmikuun 2024 alussa, jotta liikennekatkoon vaikuttavien työvaiheiden suunnittelulle ja valmisteleville töille jää riittävästi aikaa.

Suunniteltu liikennekatko on ajoitettu siten, että se osuu matkustajamäärien näkökulmasta vuoden hiljaisimmalle ajalle. Liikennekatkon on tarkoitus alkaa heti kun ruuhka-aikojen huippukuormat laskevat kesälomien myötä ja katko päättyy ennen kuin matkustajamäärät taas nousevat syksyllä. Mikäli liikennekatko pitenisi edes muutamalla viikolla, sen ajoitus hiljaisimmalle kesäajalle ei olisi enää mahdollista.

Katutasoon kohdistuvat metroaseman paloturvallisuuden parantamiseen liittyvät rakennustyöt suunnitellaan ja hyväksytetään erikseen myöhemmin metroaseman perusparannukseen ja Kaivokadun kannen perusparannukseen liittyvien hankkeiden yhteydessä.

Uusi kustannusarvio ja kustannusten ylitys

Nyt tehtävän päätöksen myötä hankkeen arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset päivitetyn hankesuunnitelman mukaisesti ovat enintään 14.100.000 euroa kustannustasossa syyskuu 2023.

Kustannusarvio on laadittu Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella rakennusosa-arviomenetelmällä TAKU 2023-ohjelmalla Helsingin hintatasoon (9/2023). Käytetty Haahtela-indeksi on 119,1 ja viimeisin julkaistu rakennuskustannusindeksi 9/2023 = 111,0 (2021=100).

Alkuperäisen hankesuunnitelman kustannusarvio enintään 8.200.000 euroa laadittiin rakennusosa-arviona maaliskuun 2022 hintatasoon. Päivitetyn hankesuunnitelman kustannusarvio on laskettu helmikuun 2023 panoshinnoin ja päivitetty päätöshetken yleiseen hintatasoon.

Hankkeen kustannusarvioon on sisällytetty n. 24 % riskivaraus. Hankkeeseen sisältyy tavanomaista enemmän epävarmuustekijöitä erityisesti metroliikenteen liikennekatkon vaatimien yhteensovitustarpeiden takia.

Merkittävin kustannusarvion kasvuun vaikuttanut tekijä on ollut toimenpiteiden laajuuden ja erillishankintojen tarkentuminen toteutussuunnittelun aikana. Erillishankinnoissa varaudutaan useiden metroasemaan liittyvien järjestelmien muutostöihin, korjaamiseen tai uusimiseen. Näitä ovat esimerkiksi kulunvalvonta- ja evakuointijärjestelmät.

Hankesuunnitelman enimmäishinnan korotus 5.900.000 eur jakautuu seuraavasti:

HKL:n tulosbudjettiin vuodelle 2023 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 3.870.000 euroa, mikä sisältää suunnittelun, rakennuttamisen ja projektinjohdon kustannuksia. Hankkeen toteutus siirtyy vuodelta 2023 vuosille 2024–2025. Vuonna 2024 hankkeen kustannukset ovat arviolta 8.650.000 euroa ja vuonna 2025 4.470.000 euroa. Vuosille 2024–2025 sijoittuvat kustannukset otetaan huomioon tulosbudjetin ja talousarvion valmistelussa kyseisille vuosille.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 25 vuoden poistoajalla tasapoistoina n. 560.000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Hankkeen on arvioitu säästävän vuodessa 25.000 euroa kunnossapito- ja energiakustannuksissa.

HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (280.000 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (25 vuoden aikana yhteensä 4.580.000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon kaupungille.

Loppuosa poistoista (noin 280.000 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 7.330.000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 390.000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamisen hankkeen HKL:n osuuden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 570.000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa tarveselvitykseen perustuvan hanke- tai muun suunnitelman hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen vahvistamien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää alle 5 milj. euron hankkeista.

Hankkeen arvonlisäverottoman yhteenlasketun kokonaishinnan ollessa 14.100.000 euroa, HKL:n johtokunta voi esittää kaupunginhallitukselle hankkeen hyväksymistä.

Kaupunginhallitus 04.12.2023 § 726

Päätös

Käsittely

27.11.2023 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 14.11.2023 § 57

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Saara Kanto, toimitusjohtaja, puhelin: 310 20277

Detta beslut publicerades 29.12.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §