Vahingonkorvaus, autovaurio, 7.8.2023, Liikuntamyllyn pysäköintialue

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 29.8.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen, jonka hän on tarkentanut 29.9.2023 olevan 601,61 euroa. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui Liikuntamyllyn pysäköintialueella 7.8.2023 klo 6.30 ja klo 10.30 välisenä aikana liikennemerkin kaaduttua vasten ajoneuvoa. Vaatimuksen mukaan liikennemerkin kiinnitys oli heikko, ja mitään selvittävää tekijää, esimerkiksi kovaa tuulta ei liikennemerkin heikon kiinnityksen lisäksi ollut. Hakija on pyynnöstä toimittanut lisäselvityksenä valokuvia vahingon aiheuttaneesta liikennemerkistä 29.9.2023, sekä toimittanut 20.11.2023 lisäselvityksen vahinkotapahtumasta ja aiemmin lähettämistään valokuvista.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kiinteistö, jonka alueella vahinko on tapahtunut, on kaupungin hallinnoima, joten kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain vastuusäännösten että maankäyttö- ja rakennuslain kunnossapitoa koskevien säännösten kautta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa pitämään rakennuksen ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Kaupungilla on kiinteistön omistajana vastuu alueen kunnossapitotoimien toteuttamisesta.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä kaatunut liikennemerkki ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Alueen kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan liikennemerkki on kaatunut tuntemattomasta syystä. Liikennemerkin tolppa ei ole ollut ruosteessa, ja siinä on ollut kiinni sallittu määrä merkkejä. Hakijan toimittamien valokuvien perusteella näyttää siltä, että jokin kolmas osapuoli on osunut liikennemerkin tolppaan, ja se on leikkautunut alhaalta poikki. Kunnossapidon tietoon ei ole tullut ilmoituksia liikennemerkin korjaustarpeesta ennen vahinkoa. Kaupungille ei ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan 7.8.2023 klo 6.30 ja klo 10.30 välisenä aikana on esiintynyt kohtalaista tuulta ja navakoita tuulenpuuskia. Tuulen nopeus on vaihdellut 3,8 m/s ja 7 m/s välillä, ja voimakkain mitattu tuulenpuuska on ollut 10,6 m/s.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama. Liikennemerkin pystytysputken käyttöikä on noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, mutta se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton, jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa. Merkit istutetaan niin syvään, ettei tavanomaisen tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta.

Liikennemerkeille erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kunnossapidon on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingon aiheuttaneen liikennemerkin katkeamista ei ole voinut ennakoida putken rakenteesta ruosteen tai minkään muun ulkoisen tekijän perusteella tavanomaisin kunnossapidollisin toimin. Merkki on kaatunut tuntemattomasta syystä. Asiassa ei näin ollen ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta kaupungin laiminlyöntiä. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton. Näin ollen kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 166 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.