Nimeäminen, nimen muutos, Viikki-Seura ry

Asemakaavapäällikkö päätti, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin, ja katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

1.9.2023 päivätyssä Viikki-Seura ry:n aloitteessa esitetään pääosin Viikin kaupunginosassa virtaavan Viikinojan suomenkielisen nimen muuttamista Viikinpuroksi.

Nimi Viikinoja – Viksbäcken on virallistunut ensi kertaa Viikin ekoalueen asemakaavassa nro 10530 vuonna 1998. Tällä hetkellä Viikinojan alueella Viikin kaupunginosassa on voimassa useita eri asemakaavoja: asemakaava nro 10530 vuodelta 1998, asemakaava nro 10680 vuodelta 1999, asemakaava nro 11010 vuodelta 2002, asemakaava nro 11020 vuodelta 2002 ja asemakaava nro 11490 vuodelta 2007. Näissä puheena oleva uoma on osoitettu Viikinojaksi (Viksbäcken).

Viikki-Seura ry:n nimenmuutosaloitteesta on 13.9.2023 saatu nimistötoimikunnan lausunto. Nimistötoimikunnan lausunnon mukaan Viikinoja on alueella keskeisesti sijaitseva, monissa raporteissa ja dokumenteissa tällä nimellä tunnettu luontoelementti. Viikinojan nimi johdannaisineen on vakiintunut jokapäiväiseen käyttöön, ja se on alueen ja lähiseudun asukkaiden keskuudessa tällä nimellä tunnettu. Nimistötoimikunnan mielestä nimen säilyttäminen entisellään kunnioittaa kielellistä ja kulttuurista jatkuvuutta ja alueen luontoarvoja.

Nimistötoimikunnan lausunnon mukaan Kotimaisten kielten keskus on ohjeistanut kuntia, että kaikessa nimeämisessä, myös uusia kaavanimiä annettaessa, on hyvä kunnioittaa perinteisiä, paikallisia nimenantotapoja. Tiedossa on, että läntisellä murrealueella eli eteläisessä Suomessa ja suuressa osassa Länsi- ja Pohjois-Suomea ovat pienten luonnontilaisten vesiuomien nimet olleet perinteisesti oja-loppuisia. Puro-loppu painottuu levikiltään selvästi vain itämurteisiin. Nykyisessä yleiskielessä ja vesilaissa oja ja puro sen sijaan tarkoittavat jossain määrin eri asioita. Jonkin verran puro-sanaa esiintyy kyllä myös pääkaupunkiseudun virtavesien nimissä, mutta niiden määrää ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan ole syytä keinotekoisesti lisätä.

Asemakaavapäällikkö yhtyy nimistötoimikunnan lausuntoon ja toteaa, että muutos tuttuun, vakiintuneeseen ja vuosia käytössä olleeseen nimeen vaikuttaisi asukkaiden ja kaikkien alueella liikkuvien arjen toimintaympäristöön. Helsingin nimistönsuunnittelussa noudatetaan periaatetta, että käytössä olevia kaavanimiä ei muuteta, ellei nimenmuutosta puolla jokin erityinen, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyvä syy. Jos Viikinojan nimi olisi katsottu tarkoituksenmukaiseksi muuttaa, olisi myös sen nimestä johdettujen Viikinojanpuiston ja Viikinojanraitin suomenkieliset nimet muutettava. Tämä aiheuttaisi entistä enemmän sekaannusta alueen nimistön käyttäjille. Jatkuvuus ja johdonmukaisuus nimistössä edesauttaa paikoista puhumista, paikkaan liittyvien dokumenttien hallinnointia ja myös historiankirjoitusta.

Nimistötoimikunnan lausuntoon ja edellä esitettyyn viitaten sekä ottaen huomioon nimistönsuunnittelun vakiintuneet periaatteet, kaavanimen muuttamiselle aloitteessa esitetyllä tavalla ei tällä hetkellä ole perusteita, eikä nimenmuutosta ole tarkoituksenmukaista ryhtyä valmistelemaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n 4 momentin mukaan asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.

Kuntalain 23 §:n 1 momentin mukaan kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 55 §

Kuntalaki (410/2015) 23 §

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin kohdan 12 mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, lautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n mukaisesta kadun, torin, puiston ja muun yleisen alueen nimen muuttamisesta sekä kaupunginosan ja kortteleiden numeroiden muuttamisesta.  

Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen 15.5.2018 § 246 mukaan asemakaavapäällikkö päättää kadun, torin, puiston ja muun yleisen alueen nimen muuttamisesta sekä kaupunginosan ja kortteleiden numeroiden muuttamisesta, jos kysymys ei ole periaatteellisesti merkittävästä muutoksesta.