Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, 7.10.2023, Kaupintie 13, Asunto Oy Kaupinmäenpolku 8

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 16.10.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan kaupungin alueella ollut puu kaatui taloyhtiön seinää vasten 7.10.2023 klo 21 ja 21.15 välisenä aikana ja vahingoitti kiinteistöä.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa asemakaava-alueella olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu on kasvanut A2-luokkaan kuuluvalla käyttöviheralueella Kaupinmäenpolun vieressä.

A2-luokan käyttöviheralueen hoitoon sisältyy kasvillisuuden elinvoimaisuutta ja alueen käytettävyyttä ja virkistyskäyttöä ylläpitäviä hoitotöitä. Puiden ja pensaiden hoidossa huomioidaan, että kohteen toiminnallisuus, käytettävyys ja turvallisuus säilyvät. Kasvillisuus pidetään kunnossa niin, että siitä ei aiheudu turvallisuushaittoja. Puiden kuntoseurantaa tehdään silmämääräisesti ympärivuotisesti.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut puu on ollut ulospäin hyväkuntoisen näköinen koivu, joka on katkennut noin 5 metrin korkeudelta. Kunnossapidolla ei ole havaintoja puun kasvualustapoikkeamista. Puun katkeamiskohdasta löytyi pörrökääpä, joka on aggressiivinen koivun lahottaja. Puun rungolla oli pieni itiöemä ja puuaineksessa pörrökäävälle tyypillistä lahoa. Kääpä on ollut vaikeasti havaittavissa noin 4–5 metrin korkeudessa, ja puu on ollut vahingon tapahtuessa lehdessä. Koivussa ei näkynyt käävän lisäksi muita merkkejä huonosta kunnosta.

Kunnossapito on tehnyt vahinkoalueella puiden hoitotöitä kaksi päivää ennen vahinkoa, 5.10.2023, ja tuolloin viheralueen puut näyttivät olevan kunnossa.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut ennen kyseistä vahinkotapahtumaa ilmoituksia vahingon aiheuttaneesta puusta eikä vahinkopaikan lähistöllä olevista puista. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia kyseisestä vahinkopaikasta.

Vahinko on tapahtunut maan etelä- ja keskiosassa 6.‒8.10.2023 puita katkoneen Pirjo-myrskyn aikaan. Ilmatieteen laitoksen Kumpulan havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan tuulen nopeus on vaihdellut vahinkopäivänä 7.10.2023 klo 18 ja klo 21.20 välisenä aikana 8 m/s ja 11,8 m/s välillä. Puuskatuulen nopeus samalla aikavälillä on vaihdellut 15,4 m/s ja 23,4 m/s välillä. Klo 20.40 puuskatuulen nopeudeksi on mitattu 21,9 m/s ja klo 20.50 20,4 m/s. Näin kovat tuulenpuuskat voivat aiheuttaa puiden oksien irtoamista ja puiden katkeamista.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Puussa ei ole ollut päällepäin nähtävää vikaa, eikä siitä ole tullut ilmoituksia kaupungille. Kunnossapito on tehnyt vahinkoalueella puiden hoitotöitä kaksi päivää ennen vahinkoa, ja alueen puusto on tuolloin todettu olevan kunnossa. Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet puun kaatumisen.

Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä, eikä kaupungin puolelta ole todettavissa myöskään tahallisuutta tai tuottamusta. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §, 14 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.