Lausuntopyyntö, Suomen meriympäristön tila 2024, ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus

HEL 2023-015822
Ärendet har nyare handläggningar
§ 25

Lausunto ympäristöministeriölle ja Varsinais-Suomen ELY:lle Suomen meriympäristöntila 2024 arviosta

Helsingfors borgmästare

Päätös

Pormestari antoi ympäristöministeriölle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) Suomen merenhoitosuunnitelman ensimmäisestä osasta, Suomen meriympäristöntila 2024, seuravan lausunnon:

Hyvän meriympäristön tilan määritelmät

Hyvän meriympäristön tilan määritelmissä esitetään ja perustellaan hyvän tilan määritelmät. Rannikkovesien osalta tulee kiinnittää huomiota siihen, ovatko indikaattoreiden tavoitetasot saavutettavissa kaupungistuneilla alueilla, joissa merialueita hyödynnetään monella tapaa eri toimintoihin. Suurten kaupunkien vaikutuksista meriluonnon tilaan tarvitaan enemmän koottua tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Esimerkiksi rannikkokaupunkien ranta- ja vesirakentaminen vaikuttaa merenpohjan tilaan vähintäänkin paikallisesti merkittävästi. Toisaalta tulisi myös huomioida luontaisesti rehevät, sameavetiset ja matalat sisälahdet, kuten Helsingin merialueella Vanhankaupunginlahti, jonka vedenlaatuun vaikuttaa merkittävästi myös Vantaanjoen mukanaan tuoma kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Esimerkiksi rehevöitymisen (kuvaaja 5), merenpohjan koskemattomuuden (kuvaaja 6) ja hydrografisten olosuhteiden muuttumisen (kuvaaja 7) osalta tulee yksilöidä miten tavoitetasoihin päästään kaupungistuneilla alueilla.

Kaupungeissa roskaantumisen estämiseen etsitään aktiivisesti erilaisia ratkaisuja. Kuvaaja 10 sisältää roskaantumista koskevat hyvän tilan määritelmät, mutta niissä ei suoraan huomioida meriroskaa, joka voi esiintyä vedessä kelluvana tai pohjaan vajonneena pohjaroskana. On tärkeää huomioida indikaattorina myös mereen päätynyt roska, joka voi kulkeutua pitkiäkin matkoja virtausten mukana. Sekä makroroskan että mikroroskan havainnointiin tulee kehittää tutkimusmenetelmiä ja tämän jälkeen määritellä hyvän tilan kriteeristöä kelluville ja pohjaan päätyneille roskille.

Meriluonnon tila

Meriympäristön tilaa mitataan ja kuvataan Suomen meriympäristön tila 2024 -arviossa varsin kattavasti eri ympäristömuuttujien avulla. Tila-arvio perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosina 2017–2022. Lisäksi kansainvälisten HELCOM-indikaattorien osalta on käytetty vuosina 2016–2021 kerättyä aineistoa ja yhteistyön tuloksia. Meren tilaa kuvaavien indikaattorien määrä vaihtelee jokaista laadullista kuvaajaa kohti. Aiempaan tila-arvioon verrattaessa suurin osa meriluonnon tilaa mittaavista indikaattoreista on pysynyt ennallaan. Kokonaistilanne ei ole merkittävästi parantunut. Toisaalta meriympäristön kokonaistilanne vaikuttaa pitkällä aikavälillä olevan paranemaan päin.

Merenpohjan elinympäristöjen tilaa seurataan vesikasvillisuuden osalta rakkohaurun ja punalevien kasvusyvyyden ja siinä tapahtuneiden muutosten avulla. On tärkeää huomioida myös laajemmin vesikasvillisuuslajistossa tapahtuvat muutokset lajien lukumäärässä ja esiintyvyydessä sekä huomioida elinympäristöistä myös pehmeät pohjat, kuten rannikkoalueiden muta- ja liejupohjaiset merenlahdet, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille.

Hydrografisten muutosten osalta tila arvioidaan hyväksi Suomen merialueilla. Kaupungistuneilla alueilla rantarakentamisella, meritäytöillä, läjityksillä, laivaväylillä ja muulla merellisellä ihmistoiminnalla voi olla merkittävä ja pysyvä vaikutus merialueen tilaan. Esimerkiksi lahtialueilla veden vaihtuvuus ja virtaukset voivat pysyvästi muuttua rakentamisen seurauksena vaikuttaen kokonaisvaltaisesti meriluontoon.

Hydrografisten muutosten kohdalla raportissa on ansiokkaasti nostettu esiin se, että osa rannikkovesien luontotyypeistä, mm. monet fladat, ovat pienialaisia ja herkkiä muutoksille. On erittäin kannatettavaa, että näiden tilaa ja muuttuneisuutta arvioitaisiin tarkemmin.

Tila-arviossa tulee nostaa ilmastonmuutoksen vaikutuksen meriympäristön tilaan selkeämmin esiin. Itämerellä meriympäristön tilan muuttuminen ilmastonmuutoksen seurauksena on nähtävissä jo nyt ja se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti Itämeren ekosysteemiin. Meriveden keskilämpötila on noussut erityisesti viime vuosikymmenten aikana, mutta viime vuosina myös poikkeukselliset lämpöaallot ovat vaikuttaneet meriluontoon mm. heikentämällä meriajokasniittyjä. Myös muiden ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden ja tulvien todennäköisyys on kasvanut. Lisääntyneen sadannan myötä rannikkovesiin kohdistuu aiempaa enemmän kuormitusta, joten maalta tulevan kuormituksen hallitseminen (esim. hulevedet) on tärkeää. Lisäksi mm. jäätalvien väheneminen ja veden happamoituminen voivat vaikuttaa meriluontoon.

Suomen merenhoitosuunnitelman ympäristötavoitteet

Suomen meriympäristön tila 2024-arvion ympäristötavoitteita ja niiden alatavoitteita on joiltain osin päivitetty viime arviosta ja osa on kokonaan uusia. Asetetut ympäristötavoitteet ovat kunnianhimoisia ja huomioivat hyvin meriympäristön tilaan vaikuttavat tekijät, mutta niissä ei ole lainkaan huomioitu hulevesien aiheuttamaa kuormitusta rannikkoalueille. Rakennetuilta ja rakennettavilta kaupunkialueilta voi hulevesien mukana kulkeutua mereen merkittäviä määriä mm. ravinteita, kiintoainesta, roskaa ja haitallisia aineita. On tärkeää, että hulevesien laatuun ja hallintaan kiinnitetään huomiota, jotta niiden aiheuttamaa kuormitusta meriympäristöön saadaan minimoitua. Kaupunkien tiivistyessä rakentamiselle valjastetaan maaperältään aiempaa haastavampia alueita, kuten laajoja savikoita ja pilaantuneita maa-alueita, mikä väistämättä heijastuu myös syntyvien hule- ja työmaavesien laatuun.

Myös kaupunkien sekaviemäröidyt alueet sekä vanhentuva viemäröinti-infra saattavat vaikuttaa rannikkoveden tilaan paikallisesti merkittävästikin. Helsingissä on viime vuosina joillakin uimarannoilla havaittu uimavedessä kohonneita suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksia, joiden yhdeksi syyksi on epäilty viemäriverkoston vuotoja.

Jäteveden puhdistukseen tulee jatkossakin kiinnittää huomiota, kuten alatavoitteeseen RAV-4 onkin kirjattu. Jätevesikuormitusta syntyy keskitettyjen jätevesipuhdistamoiden lisäksi merkittävästi myös haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Hajajätevesien aiheuttama kuormitus ja sen vähentämisen tarpeellisuus tulisi edelleenkin huomioida ympäristötavoitteita asetettaessa.

Helsingissä on viime vuonna havaittu eräiden rantaroskaseurannassa olevien rantojen olleen aiempaa roskaisempia, vaikka yleisesti rantaroskan määrä on Suomenlahdella ja Helsingissäkin vähentynyt. ROSKAT-alatavoitteiden joukkoon on syytä kirjata tavoitteita niin meri- kuin rantaroskan määrän vähentämisen suhteen.

Ympäristötavoitteista LUVA-päätavoite koskee kalastusta ja linnustusta. Pääkaupunkiseudun merialueella on kalataloudellisesti merkittävien hauen, ahvenen ja kuhan poikastuotantoalueita, jotka ylläpitävät alueen kalakantoja. Alatavoitteiden osalta ehdotetaan lisättäväksi kaupallisten kalastuksen kannalta merkittävien poikastuotantoalueiden riittävää suojelemista ja heikentyneiden poikastuotantoalueiden ennallistamista elinkeinojen ja kalakantojen turvaamiseksi.

Detta beslut publicerades 13.03.2024

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Mer information fås av

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi

Beslutsfattare

Juhana Vartiainen
pormestari

Bilagor

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.